| Digitoday Mobile Uutiskirje digitoday Uutisvinkit Mediakortti Uutisotsikot omalle sivulle RSS | |||||
![]() |
Tutkija Herkko Hietanen havainnoi suomalaissilmin Kalifornian ja erityisesti Piilaakson elämää Berkeleyn perspektiivistä. Hän on harjoittanut jo vuoden jatko-opintoja Berkeleyn yliopistossa.
21.6.2006Microsoftin Officeen CC-plugin- Herkko Hietanen Office-tuoteperhe saa Creative Commons silauksen Microsoftin julkaistessa CC-Pluginin. Askel on merkittävä. Officen käyttäjä voi liitännäisen asennuksen jälkeen dokumenttiin joko alkuun tai loppuun linkin valitsemansa lisenssiin ja CC-logon. Vielä ei voi määritellä lisensointia automaattiseksi kaikille uusille dokumenteille kuten Flickrissä. Olen kritisoinut aikaisemmin suurten ohjelmistovalmistajien tuen puutetta lisensseille. Vielä kun Adobe saisi rivinsä järjestykseen. Lisenssien lisäily suoraan dreamweaverilla tai acrobatilla verkkodokumentteihin varmasti auttaisi CC:n kasvua jatkossa. Microsoft on ollut aktiivinen CC:n tukija muun muasse sponsoroimalla viikonloppuna Rio de Janeirossa pidettävää iCommons tapahtumaa. Lähden Brasiliaan (osittain myös Microsoftin maksamana) tänään ja loppuvikosta on luvassa blogiraportteja paikanpäältä. 20.6.2006Välimäen väitöskirja kääntyi katalaaniksi!- Herkko Hietanen Mikko Välimäen 2005 tekemä CC-lisensoitu väitöskirja “The Rise of Open Source Licensing” on käännetty katalaanin kielelle. 19.6.2006Karajanit ja kumppanit verkkoon?- Herkko Hietanen Miksei kukaan ole iskenyt vielä kiinni aikamme merkittävimpään tekijänoikeudesta vapaaseen materiaaliin? Juttelin Teoston tilaisuudessa klassisen puolen ammattilaisten kanssa ja klassisesta myy kuulemma vieläkin parhaiten Von Karajajin 50-60-luvulla tekemät rallatukset. Siis Wienin ja Berliinin sinfoniaorkesterin esittämät klassikot joiden tekijänoikeudet ovat sammuneet jo aikoja sitten. Nyt siis alkavat myös 50 vuotta kestävät lähioikeudet alkavat olla niiden osalta historiaa. Kemppinen listasi muita kiinnostavia nimiä kuten Otto Klemperer, Karl Böhm ja Walter Leggen oopperalevytykset. Olemme miettineet kevään mittaan porukalla miten musiikin verkko-opetus saataisiin elävien muusikoiden ja säveltäjien osalta opetuslaitoksille taloudellisesti järkeväksi. Nykyisen tahdin jatkuessa ainoa järkevä verkko-opetusmuoto on odotella satavuotta ja soittaa public domain tavaraa. Toinen opetuslaitosten vaihtoehto on rikkoa lakia. Eipä siitä kukaan varmaan avautuisi, mutta jotenkin on vain väärin, että sibeliusakatemia ja kumppanit olisivat rikollisia… Niin… Juttelin myös Gronovin kanssa joka istuu Ylen levystön päällä. Gronowilla on muuten erikoisen ansiokas blogi jossa hän käsittelee asiantuntevasti mm. tekijänoikeuksia Ylen näkövinkkelistä. Yritin ehdottaa hänelle, että levystö voisi alkaa raottamaan arkistojaan samalla kun Yle aloittaa televisio-ohjelmiensa arkistojen verkkoon laittamisen. Arkistojen avaamisesta vastaavat kuulemma eri tahot. Toinen on saatu jo innostumaan, toinen ei. Ehkä yleisöpalaute voisi auttaa. 15.6.2006140 miljoonaa sivua CC-lisensoituja teoksia- Herkko Hietanen Creative commons lisenssoidun materiaalin määrä on kasvanut puolessa vuodessa lähes sadalla miljoonalla. Määrä on siis kolminkertaistunut puolessa vuodessa. Mielenkiintoista on myös lisenssien jakautuminen. Prosenteista voi päätellä että lisenssin antajat sallivat teostensai kaupallisen käytön, muunnokset ja niiden lisensoinnin muilla ehdoilla yhä enenevässä määrin. Silti kaksikolmannesta lisenssin käyttäjistä pidättää oikeudet kaupalliseen käyttöön.
Ynnäilin alkuviikosta yksin Flickrin isännöivän yli 13 miljoonaa eri CC-teosta. 13.6.2006Laittaisitko parkkikselta löydetyn usb-avaimen koneeseesi?- Herkko Hietanen Vastaus on kyllä. Steve Stasiukoni testasi yrityksen tietoturvaa viljelemällä troijalaisia sisältäneitä USB-avaimia yrityksen parkkipaikalle, tupakkakoppiin ja ovien eteen. Jokainen työntekijä joka löysi avaimen työnsi sen yrityksen koneeseen saastuttaen sen.
Samaan sarjaan menee juttu jossa Wired kokeili miten nopeasti koneen saa solmuun luopumalla tietoturvasta kokonaan. Napster taas vauhdissa- Herkko Hietanen Napster 2.0 musiikkipalvelu antaa käyttäjien kuunnella 2.000.000 kappaleen katalogiaan ilmaiseksi. Biisejä ei voi ladata koneelle ja yksittäisten kappaleiden kuuntelu on rajattu 5 kertaan. Yhdellä käyttäjätunnuksella voi siis kuunnella 10 miljoonaa kappaletta. Niin juu.. homma toimii vain Yhdysvalloissa.
Juttelin männä viikolla Teoston ihmisten kanssa musiikkivuokrauspalveluista joita suomessa ei siis ole. Eipä ole ollut halukkaita kokeilijoitakaan. Neuvottelut Suomessa eivät kuulemma olisi kiinni Teostosta joka ilomielin möisi lisenssin palveluntarjoajalle. Teosto epäili, että esteeksi tulisivat levy-yhtiöt. Epäilen. Miksi ne Suomessa olisivat vaikeampia kuin muualla? Markkinoidemme koko voi kyllä vaikuttaa siihen, että neuvottelukustannukset syövät palvelusta saatavat voitot. Siksi Teoston ja levy-yhtiöiden ovien takana ei ole ollut kolkuttelijoita. Olen ollut tyytyväinen Yahoo music palveluun. Paremmaksi sen tekisi oikeastaan vain suomalaisten artistien biisit ja videot. 12.6.2006Schmappi haluaa kuvasi- Herkko Hietanen Schmap-kaupunkiopas rekrytoi ilmaiseksi verkossa jaettavaan kaupunkioppaaseen valokuvaajia Flickrin kautta. Kolme otostani päätyivät Berkeleyn oppaaseen joka julkaistaan syksyllä. Schmap toimi mielestäni oikein kysyessään saako kuviani käyttää. Nuo kolme (1, 2, 3) kuvaa olivat kaikki ei-kaupalliseen käyttöön CC-lisensoituja. Schmappia ei tehdä talkootyönä vaan se on yksi wiki oppaiden kanssa kilpaileva tuote.
Jännä miten ei-kaupallisen lisenssin käyttäminen tuottaa kyselyitä. Muutoinhan kuvieni käyttämisestä ei tarvitsisi minulle edes ilmoittaa. Ehkä pieni epävarmuus on hyväksi. Vähän se tietysti vesittää ideaa siitä että “lupaa ei tarvitse kysyä, se on jo myönnetty.” 5.6.2006Hymiölle tavaramerkki - Toivottavasti ei- Herkko Hietanen Stara.fi verkkolehti on löytänyt tavaramerkkilehdestä kaksi kiinnotavaa hakemusta (sivu 27 ja 28). Sieltä löytyvät kaksi kovin tuttua merkkiä : ) ja :- ) . Tuomas Mattila on saanut hakemuksensa tavaramerkkiluokissa 9, 35 ja 38 läpi PRH tarkistuksesta ja ne ovat rekisteröity tavaramerkkirekisteriin.
Mikseikö tuollaista merkkiä saisi päästää rekisteriin? Ensinnäkin tavaramerkki tuottaa yksinoikeuden tavaroihin ja palveluihin.
Käytännössä kulttuurimme olisi jälleen hiukan kapeampi kun viestinnässä yleisesti käytetty symboli olisi yksinoikeuden piirissä. Yksityiset henkilöt tosin voisivat viestinnässään käyttää merkkejä, mutta yritysviestinnässä varovaisuus varmasti olisi valttia. Eipä sillä että hymiötä tulisi hirveän ikävä. Yksi asia mikä tulee huomata on että merkit ovat rekisteröity vain graafisesti esitettyinä kuvamerkkeinä. Muilla fonteilla, jos sekoitettavuus ei tule eteen, hymiöden käyttö on yhä sallittua. Sekaantumis vaara saattaa syntyä jo :] ja tietysti :=) merkille 24.5.2006Ruotsissa vertaisverkkoveijarit puolustavat itse itseään- Herkko Hietanen Ruotsissa vertaisverkkojakelusta syytetty 25 vuotias tietokoneen käyttäjä puolustautui sanomalla että jaetut tiedostot saattoivat tulla kavereiden koneista. Tekoaikana kaverukset olivat järjestäneet Lan-pelisessioita. Ennen oikeudenkäyntiä syytetty antoi potkut lakimiehelleen. Tuomarin kysyessä syytä tähän:
Edit: Linkki meinasi unohtua. Suomessa Finreactor-tapaus on vielä syyttäjällä, mutta näyttäisi, että syytteet nostetaan vielä ennen kesälomia. Oikeutta käydään todennäköisesti syksyn mittaan Turun käräjäoikeudessa. 22.5.2006Video Remiksausta MITin malliin- Herkko Hietanen Tämä päivä meni videoita katsellessa. Siihen on hyvä syy. Vieraanamme on parin viikon ajan Erik Blankinship joka teki väitöskirjansa MIT:n medialabraan pelien remiksauksesta. Erik kehitteli mielettömän hauskan sovelluksen joka käyttää televisioohjelmien tekstityksiä pätkien hakemiseen. Ohjelman käyttäjät voivat itse koota ohjelman arkistosta olevasta materiaalista. Erik demoili Star Trek sisällöllä jota hänen kovalevyltään löytyy joitakin tunteja. Ohjelma mahdollistaa yksinkertaisilla hauilla huvittavimpia remiksauspätkien rakentelun. Videohaku on oikeasti suht koht helppoa. Suurin osa materiaalista on jo valmiiksi annotoitu. Jenkeissä käytännössä kaikki televisioohjelmat on valmiiksi tekstitetty. Tekstityksessä on aikaleimat ja materiaalin pilkkominen on triviaalia. Yhdistelykään ei ole kauhean hankalaa. Tekijänoikeudet… taas palataan samaan juttuun ruutuun. Katsotaan mitä Erikin kanssa keksimme. Mietimme mitä kaikkea jäynää puheenmuodostus- ja tunnetilojen simulointiohjelmilla saisi aikaan. Erik kertoi puheentuotanto-ohjelmista joita oli ollut kehittämässä. Luonnollisen kuuloisien uusien äänien muodostaminen on kauhean hankalaa. Kun sellainen on luotu, sen muokkaaminen on suht helppoa. Kahdellakymmenellä eri äänellä pääsee pitkälle. Sieltä löytyy near match osumia joita voidaan muokata parin kymmenen minuutin säädöillä sellaiseksi että oma äitikään ei tunnistaisi tietokoneeksi. Mieleen tuli Stanfordin vierailu jossa isännät esittelivät halvalla kameralla tehtävää tunteiden tunnistamista. Tällainen yhdistettynä puheen tekstimuotoon muuttavaan ohjelmaan ja täydellinen henkilön muuttava kuvapuhelin on valmis. Sovellus muuttaisi puheen ensiksi tekstiksi ja sen jälkeen toisenlaiseksi puheeksi. Elävän kuvan muodostamiseen käytettäisiin tunnetiloja ja toisen henkilön naamaa. Näin kuka tahansa voisi esiintyä vaikkapa Mona Lisana. Tai mitä jos pomo voi laittaa sihteerin pitämään telekonferenssit ja mennä golfkentälle. Uudessa Internetissä kukaan ei tiedä että olet sihteeri. Mission impossible herää henkiin. |
||||
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat. Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179 Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863. Sähköposti: toimitus@digitoday.fi Copyright 2006 Taloussanomat Oy. Our Privacy Policy |
|
||||