Berkeleyn perspektiivi

Microsoftin Officeen CC-plugin

Herkko Hietanen — Wed, 21 Jun 2006 08:57:50 +0000

Office-tuoteperhe saa Creative Commons silauksen Microsoftin julkaistessa CC-Pluginin. Askel on merkitt�v�. Officen k�ytt�j� voi liit�nn�isen asennuksen j�lkeen dokumenttiin joko alkuun tai loppuun linkin valitsemansa lisenssiin ja CC-logon. Viel� ei voi m��ritell� lisensointia automaattiseksi kaikille uusille dokumenteille kuten Flickriss�. Olen kritisoinut aikaisemmin suurten ohjelmistovalmistajien tuen puutetta lisensseille. Viel� kun Adobe saisi rivins� j�rjestykseen. Lisenssien lis�ily suoraan dreamweaverilla tai acrobatilla verkkodokumentteihin varmasti auttaisi CC:n kasvua jatkossa.

Microsoft on ollut aktiivinen CC:n tukija muun muasse sponsoroimalla viikonloppuna Rio de Janeirossa pidett�v�� iCommons tapahtumaa. L�hden Brasiliaan (osittain my�s Microsoftin maksamana) t�n��n ja loppuvikosta on luvassa blogiraportteja paikanp��lt�.

V�lim�en v�it�skirja k��ntyi katalaaniksi!

Herkko Hietanen — Tue, 20 Jun 2006 09:41:05 +0000

Mikko V�lim�en 2005 tekem� CC-lisensoitu v�it�skirja “The Rise of Open Source Licensing” on k��nnetty katalaanin kielelle.

Katalonian hallitus pyrkii irtauttamaan katalonian Espaniasta ja pyrkii siksi k��nt�m��n merkitt�vi� teoksia. V�lim�en kirja osui sopivaan law and technology-saumaan. Suomalaisia v�it�skirjoja ei kovin monia lienee ole k��nnetty katalaaniksi. V�lim�ki kertoi saaneensa lis�ksi kutsun Barcelonaan kirjan esittelytilaisuuteen. Olisikohan t�t� tapahtunut jos kirja olisi p�lyttynyt TKK:n ja muutaman tutkijan hyllyiss�?

Karajanit ja kumppanit verkkoon?

Herkko Hietanen — Mon, 19 Jun 2006 09:38:38 +0000

Miksei kukaan ole iskenyt viel� kiinni aikamme merkitt�vimp��n tekij�noikeudesta vapaaseen materiaaliin? Juttelin Teoston tilaisuudessa klassisen puolen ammattilaisten kanssa ja klassisesta myy kuulemma viel�kin parhaiten Von Karajajin 50-60-luvulla tekem�t rallatukset. Siis Wienin ja Berliinin sinfoniaorkesterin esitt�m�t klassikot joiden tekij�noikeudet ovat sammuneet jo aikoja sitten. Nyt siis alkavat my�s 50 vuotta kest�v�t l�hioikeudet alkavat olla niiden osalta historiaa. Kemppinen listasi muita kiinnostavia nimi� kuten Otto Klemperer, Karl B�hm ja Walter Leggen oopperalevytykset.

Olemme miettineet kev��n mittaan porukalla miten musiikin verkko-opetus saataisiin el�vien muusikoiden ja s�velt�jien osalta opetuslaitoksille taloudellisesti j�rkev�ksi. Nykyisen tahdin jatkuessa ainoa j�rkev� verkko-opetusmuoto on odotella satavuotta ja soittaa public domain tavaraa. Toinen opetuslaitosten vaihtoehto on rikkoa lakia. Eip� siit� kukaan varmaan avautuisi, mutta jotenkin on vain v��rin, ett� sibeliusakatemia ja kumppanit olisivat rikollisia…

Niin… Juttelin my�s Gronovin kanssa joka istuu Ylen levyst�n p��ll�. Gronowilla on muuten erikoisen ansiokas blogi jossa h�n k�sittelee asiantuntevasti mm. tekij�noikeuksia Ylen n�k�vinkkelist�. Yritin ehdottaa h�nelle, ett� levyst� voisi alkaa raottamaan arkistojaan samalla kun Yle aloittaa televisio-ohjelmiensa arkistojen verkkoon laittamisen. Arkistojen avaamisesta vastaavat kuulemma eri tahot. Toinen on saatu jo innostumaan, toinen ei. Ehk� yleis�palaute voisi auttaa.

140 miljoonaa sivua CC-lisensoituja teoksia

Herkko Hietanen — Thu, 15 Jun 2006 20:29:22 +0000

Creative commons lisenssoidun materiaalin m��r� on kasvanut puolessa vuodessa l�hes sadalla miljoonalla. M��r� on siis kolminkertaistunut puolessa vuodessa. Mielenkiintoista on my�s lisenssien jakautuminen. Prosenteista voi p��tell� ett� lisenssin antajat sallivat teostensai kaupallisen k�yt�n, muunnokset ja niiden lisensoinnin muilla ehdoilla yh� enenev�ss� m��rin. Silti kaksikolmannesta lisenssin k�ytt�jist� pid�tt�� oikeudet kaupalliseen k�ytt��n.

License Property Feb05 Apr 06 June 2006
NonCommercial 74% 71% 68%
NoDerivs 33% 28% 24%
ShareAlike 49% 48% 45%

Ynn�ilin alkuviikosta yksin Flickrin is�nn�iv�n yli 13 miljoonaa eri CC-teosta.

Laittaisitko parkkikselta l�ydetyn usb-avaimen koneeseesi?

Herkko Hietanen — Tue, 13 Jun 2006 09:33:52 +0000

Vastaus on kyll�. Steve Stasiukoni testasi yrityksen tietoturvaa viljelem�ll� troijalaisia sis�lt�neit� USB-avaimia yrityksen parkkipaikalle, tupakkakoppiin ja ovien eteen. Jokainen ty�ntekij� joka l�ysi avaimen ty�nsi sen yrityksen koneeseen saastuttaen sen.

Of all the social engineering efforts we have performed over the years, I always had to worry about being caught, getting detained by the police, or not getting anything of value. The USB route is really the way to go. With the exception of possibly getting caught when seeding the facility, my chances of having a problem are reduced significantly.

Samaan sarjaan menee juttu jossa Wired kokeili miten nopeasti koneen saa solmuun luopumalla tietoturvasta kokonaan.

Napster taas vauhdissa

Herkko Hietanen — Tue, 13 Jun 2006 08:12:32 +0000

Napster 2.0 musiikkipalvelu antaa k�ytt�jien kuunnella 2.000.000 kappaleen katalogiaan ilmaiseksi. Biisej� ei voi ladata koneelle ja yksitt�isten kappaleiden kuuntelu on rajattu 5 kertaan. Yhdell� k�ytt�j�tunnuksella voi siis kuunnella 10 miljoonaa kappaletta. Niin juu.. homma toimii vain Yhdysvalloissa.

You can listen to every track in our 2,000,000 song catalog up to 5 times for FREE. That’s 10 million free plays! After the 5th free play of any single track, you can either purchase the track or become a Napster subscriber.

Juttelin m�nn� viikolla Teoston ihmisten kanssa musiikkivuokrauspalveluista joita suomessa ei siis ole. Eip� ole ollut halukkaita kokeilijoitakaan. Neuvottelut Suomessa eiv�t kuulemma olisi kiinni Teostosta joka ilomielin m�isi lisenssin palveluntarjoajalle. Teosto ep�ili, ett� esteeksi tulisivat levy-yhti�t. Ep�ilen. Miksi ne Suomessa olisivat vaikeampia kuin muualla? Markkinoidemme koko voi kyll� vaikuttaa siihen, ett� neuvottelukustannukset sy�v�t palvelusta saatavat voitot. Siksi Teoston ja levy-yhti�iden ovien takana ei ole ollut kolkuttelijoita.

Olen ollut tyytyv�inen Yahoo music palveluun. Paremmaksi sen tekisi oikeastaan vain suomalaisten artistien biisit ja videot.

Schmappi haluaa kuvasi

Herkko Hietanen — Mon, 12 Jun 2006 16:07:18 +0000

Schmap-kaupunkiopas rekrytoi ilmaiseksi verkossa jaettavaan kaupunkioppaaseen valokuvaajia Flickrin kautta. Kolme otostani p��tyiv�t Berkeleyn oppaaseen joka julkaistaan syksyll�. Schmap toimi mielest�ni oikein kysyess��n saako kuviani k�ytt��. Nuo kolme (1, 2, 3) kuvaa olivat kaikki ei-kaupalliseen k�ytt��n CC-lisensoituja. Schmappia ei tehd� talkooty�n� vaan se on yksi wiki oppaiden kanssa kilpaileva tuote.

Every Schmap Guide comes with dynamic maps, useful links, playable tours, top picks, plus photos and reviews for 100s of sights and attractions, hotels, restaurants, bars, parks, theaters, galleries, museums…

J�nn� miten ei-kaupallisen lisenssin k�ytt�minen tuottaa kyselyit�. Muutoinhan kuvieni k�ytt�misest� ei tarvitsisi minulle edes ilmoittaa. Ehk� pieni ep�varmuus on hyv�ksi. V�h�n se tietysti vesitt�� ideaa siit� ett� “lupaa ei tarvitse kysy�, se on jo my�nnetty.”

Hymi�lle tavaramerkki - Toivottavasti ei

Herkko Hietanen — Mon, 05 Jun 2006 12:43:41 +0000

Stara.fi verkkolehti on l�yt�nyt tavaramerkkilehdest� kaksi kiinnotavaa hakemusta (sivu 27 ja 28). Sielt� l�ytyv�t kaksi kovin tuttua merkki� : ) ja :- ) . Tuomas Mattila on saanut hakemuksensa tavaramerkkiluokissa 9, 35 ja 38 l�pi PRH tarkistuksesta ja ne ovat rekister�ity tavaramerkkirekisteriin.

Luokka 9. Tieteelliset, merenkulku-, geodeettiset, valokuvaus-, elokuva-, optiset, punnitus-, mittaus-, merkinanto-, tarkastus- (valvonta-), hengenpelastus- ja opetuslaitteet ja -kojeet; laitteet ja kojeet s�hk�n johtamiseen, kytkemiseen, muuntamiseen, varaamiseen, s��t�miseen ja hallintaan; ��nen ja kuvien tallennus-, siirto- ja toistolaitteet; magneettiset tietov�lineet, tallennelevyt; myyntiautomaatit ja kolikkok�ytt�isten laitteiden koneistot; kassakoneet, laskukoneet, tietojenk�sittelylaitteet ja tietokoneet; tulensammutuslaitteet.
Luokka 35. Mainonta; liikkeenjohto; yrityshallinto; toimistoteht�v�t.
Luokka 38. Kaukoviestint�.

Kukakohan tekisi v�itteen merkeist�? Huomasin ett� ohjeita on turha PRH:n lehdest� yritt�� kopioida, sill� PDF file on suojattu siten, ett� siit� ei voi copy-pasteta kirjaintakaan. Se siit� palveluperiaatteesta ja avoimuudesta. Eip� sill� ett� PRH olisi tunnettu muutenkaan asiakasmy�nteisen� laitoksena. Aikaa v�itteen tekoon on kaksi kuukautta. V�ite on teht�v� kirjallisesti ja se on toimittava perusteltuna ja kahtena kappaleena PRH:lle. PRH varmasti huolii my�s s�hk�isen version ja mielell��n siin� muodossa ettei sit� voi tulostaa, kopioida eik� ehk� lukeakaan kuin muutaman kerran.

Mikseik� tuollaista merkki� saisi p��st�� rekisteriin? Ensinn�kin tavaramerkki tuottaa yksinoikeuden tavaroihin ja palveluihin.

“Rekister�innill� saadaan yksinoikeus tavaramerkkiin erityiseksi tunnusmerkiksi myyt�viksi tarjottavien tai muutoin elinkeinotoiminnassa liikkeeseen laskettavien tavaroiden erottamiseksi toisten tavaroista.”

K�yt�nn�ss� kulttuurimme olisi j�lleen hiukan kapeampi kun viestinn�ss� yleisesti k�ytetty symboli olisi yksinoikeuden piiriss�. Yksityiset henkil�t tosin voisivat viestinn�ss��n k�ytt�� merkkej�, mutta yritysviestinn�ss� varovaisuus varmasti olisi valttia. Eip� sill� ett� hymi�t� tulisi hirve�n ik�v�. Yksi asia mik� tulee huomata on ett� merkit ovat rekister�ity vain graafisesti esitettyin� kuvamerkkein�. Muilla fonteilla, jos sekoitettavuus ei tule eteen, hymi�den k�ytt� on yh� sallittua. Sekaantumis vaara saattaa synty� jo :] ja tietysti :=) merkille

Ruotsissa vertaisverkkoveijarit puolustavat itse itse��n

Herkko Hietanen — Wed, 24 May 2006 08:02:57 +0000

Ruotsissa vertaisverkkojakelusta syytetty 25 vuotias tietokoneen k�ytt�j� puolustautui sanomalla ett� jaetut tiedostot saattoivat tulla kavereiden koneista. Tekoaikana kaverukset olivat j�rjest�neet Lan-pelisessioita.

Ennen oikeudenk�ynti� syytetty antoi potkut lakimiehelleen. Tuomarin kysyess� syyt� t�h�n:

Han var inte speciellt intresserad och ganska dyr, sade 25-�ringen.

Edit: Linkki meinasi unohtua.
Ruotsissa aktivistit saivat oikeusministeri Tomas Bodstr�min kiinni tiedostojenjakelusta. No ainakin mansikkaviilin.
Via Kalle

Suomessa Finreactor-tapaus on viel� syytt�j�ll�, mutta n�ytt�isi, ett� syytteet nostetaan viel� ennen kes�lomia. Oikeutta k�yd��n todenn�k�isesti syksyn mittaan Turun k�r�j�oikeudessa.

Video Remiksausta MITin malliin

Herkko Hietanen — Mon, 22 May 2006 19:59:28 +0000

T�m� p�iv� meni videoita katsellessa. Siihen on hyv� syy. Vieraanamme on parin viikon ajan Erik Blankinship joka teki v�it�skirjansa MIT:n medialabraan pelien remiksauksesta. Erik kehitteli mielett�m�n hauskan sovelluksen joka k�ytt�� televisioohjelmien tekstityksi� p�tkien hakemiseen. Ohjelman k�ytt�j�t voivat itse koota ohjelman arkistosta olevasta materiaalista. Erik demoili Star Trek sis�ll�ll� jota h�nen kovalevylt��n l�ytyy joitakin tunteja. Ohjelma mahdollistaa yksinkertaisilla hauilla huvittavimpia remiksausp�tkien rakentelun. Videohaku on oikeasti suht koht helppoa. Suurin osa materiaalista on jo valmiiksi annotoitu. Jenkeiss� k�yt�nn�ss� kaikki televisioohjelmat on valmiiksi tekstitetty. Tekstityksess� on aikaleimat ja materiaalin pilkkominen on triviaalia. Yhdistelyk��n ei ole kauhean hankalaa. Tekij�noikeudet… taas palataan samaan juttuun ruutuun. Katsotaan mit� Erikin kanssa keksimme.

Kuva on Kain ottama.

Mietimme mit� kaikkea j�yn�� puheenmuodostus- ja tunnetilojen simulointiohjelmilla saisi aikaan. Erik kertoi puheentuotanto-ohjelmista joita oli ollut kehitt�m�ss�. Luonnollisen kuuloisien uusien ��nien muodostaminen on kauhean hankalaa. Kun sellainen on luotu, sen muokkaaminen on suht helppoa. Kahdellakymmenell� eri ��nell� p��see pitk�lle. Sielt� l�ytyy near match osumia joita voidaan muokata parin kymmenen minuutin s��d�ill� sellaiseksi ett� oma �itik��n ei tunnistaisi tietokoneeksi. Mieleen tuli Stanfordin vierailu jossa is�nn�t esitteliv�t halvalla kameralla teht�v�� tunteiden tunnistamista. T�llainen yhdistettyn� puheen tekstimuotoon muuttavaan ohjelmaan ja t�ydellinen henkil�n muuttava kuvapuhelin on valmis. Sovellus muuttaisi puheen ensiksi tekstiksi ja sen j�lkeen toisenlaiseksi puheeksi. El�v�n kuvan muodostamiseen k�ytett�isiin tunnetiloja ja toisen henkil�n naamaa. N�in kuka tahansa voisi esiinty� vaikkapa Mona Lisana. Tai mit� jos pomo voi laittaa sihteerin pit�m��n telekonferenssit ja menn� golfkent�lle. Uudessa Internetiss� kukaan ei tied� ett� olet sihteeri. Mission impossible her�� henkiin.