| Digitoday Mobile Uutiskirje digitoday Uutisvinkit Mediakortti Uutisotsikot omalle sivulle RSS | |||||
![]() |
20.1.2006Juice Leskisen pyhä sota tutkijoita vastaan- Herkko Hietanen Hyvä Pauli Matti Juhani Leskinen. Kiinnitin huomiota Gramexin lehdykässä käymääsi pyhään sotaan meitä tutkijoita vastaan jo aikaisemmin. Nyt Jihadisi on kulkeutunut koululaisille suunnattuun tekijänoikeuspakettiin. En voi olla kommentoimatta sanomaasi:
Et viittaa kehenkään tutkijaan erikoisesti, mutta tuntuu, että kuulun siihen joukkoon, joka on käynyt keskustelua oikeuden omistajien ja heidän tuotoksiaan käyttävien kuluttajien välisestä tasapainosta. Nautin kuukausipalkkaa ja teen töitä yliopiston tietokoneella yliopiston maksamassa työhuoneessa. Koen siksi olevani sopiva henkilö vastaamaan Sinulle. Yksityisyrittäjänä toimivan muusikon tarpeen varjella teoksen levitystä ymmärrän. Muusikkojen liiketoiminta on jo pitkään pohjautunut siihen. Tekniikan kehittyminen on muuttanut monen toimijan liiketoimintaa. Moni pitää kynsin ja hampain älppäreistä kiinni samalla tavalla kuin monet oikeuden omistajat pitävät oikeuksistaan. Tekijänoikeus on kuitenkin vain yhteiskunnan tekemä sopimus. Viimeisessä lakiuudistuksessa kansanedustajalaitos piti tarpeellisena lisätä tekijöiden yksinoikeuksia kuluttajien oikeuksien kustannuksella. Tutkijana tehtäväni on löytää tasapaino, joka on kokonaisuudessa paras. Tekijänoikeuden osalta vaakakuppiin on kasattu jyviä ainoastaan oikeuden omistajille viimeisen 30 vuoden aikana. Jos yhteiskunta katsoo, että sopivasti oikeuksia taiteilijoille on hyvä, se ei välttämättä tarkoita sitä, että paljon oikeuksia olisi parempi. Kerroit avoimesti, että työhuoneesi oli vuosia ravitsemusliike ja työvälineesi keskiolutpullo. Jossain haastattelussa annoit ymmärtää, että teit töitä vuosia tuossa työhuoneessa lähes tauotta. Meillä tutkijoilla ei ole tuollaiseen työrupeamaan varaa. Meitä rajoittavat projektien deadlinet ja tulostavoitteet. Suomalainen tietoyhteiskunta ei olisi tällä tasolla ilman tutkijoitamme. Vähän samalla tavalla kuin kotimainen kulttuurimme pysähtyisi ilman taiteilijoita. Meitä tutkijoita holhoavat rahoittajat, tutkimusjohtajat, hallintojohtajat ja professorit; Teillä taiteilijoilla levy-yhtiöt, Teostot ja Gramexit. Mitä ilmaislevitykseen tulee, taiteilija Leskinen: Haastan sinut yrittämään valitsemasi kappaleen vapaata luvallista nettilevitystä. Tiedän jo valmiiksi, että yrityksesi on turha koska Teosto ei sitä salli. Ei edes tekemäsi Sika-kappaleen osalta. Mielestäni ei ole väärin ajaa taiteilijoille ja oikeuden omistajille oikeutta valita missä ja miten teos on saatavilla. -Mutta siitä olemmekin varmasti samaa mieltä. 7 vastaustaKirjoita vastaus |
||||
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat. Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179 Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863. Sähköposti: toimitus@digitoday.fi Copyright 2006 Taloussanomat Oy. Our Privacy Policy |
|
||||
Taisipa Juicen akateeminen menestys aikoinaan painottua noihin kahteen kuuluisaan Tampereen “Verstaan” suoritukseen, nimittäin Alakuppilan ja Hämeenkadun approihin. Olisiko siitä aiheutunut trauma, joka on aikaansaanut mainitun reaktion tutkijoita vastaan.
Jos kerran Juicen mielestä kuukausipalkka on autuaaksitekevä ominaisuus, miksi hän ei ole tehnyt kuukausipalkkasopimusta levy-yhtiön kanssa? Varmaan siksi, ettei hänelle sellaista tarjottu. Loppujen lopuksi hän on itse tehnyt valintansa urastaan voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan — ja tekijänoikeuslain tarkoitus on hyödyttää lopulta kulttuuria, ei tekijöitä. Paljonko Juice ansaitsisi enemmän jos ei olisi piratismia ja luvatonta p2p-levittämistä? Ehkäpä 10-15 % lisää, tuskin enempää. Ehkä kuukausipalkka olisi sittenkin ollut parempi?
Tai ehkä Juicen olisi kannattanut valita toinen ala.
Antti A: Ihan pikku detaljina, yleisestä harhaluulosta poiketen Juice ei ole koskaan opiskellut Tampereen “Verstaalla”, vaan silloisessa kieli-instituutissa, joka oli opistotasoinen oppilaitos. Myöhemminhän kieli-instituutit toki liitettiin yliopistoihin ja nimettiin ensi vaiheessa kääntäjänkoulutuslaitoksiksi. Juicen opinahjon nykyinen nimi taitaa olla Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos.
Opiskelijaelämä on 70-luvun alussa varmaankin ollut samankaltaista tai jopa yhteistä silloisen yliopiston kanssa, ja siitähän tässä kai oli kysymys.
Jostakin muistan kyllä lukeneeni, että Juice olisi suorittanut opintoja alkuvuosina ihan mukavasti, lähelle valmistumista, mutta en tähän hätään löydä tiedolle vahvistusta. Kieli-instituuttihan oli tosiaan opistotason laitos, josta 3 vuoden opiskelun jälkeen valmistuttiin diplomikielenkääntäjäksi.
Hrrmmh, kuukausipalkkalaisella ei ole tukenaan automaattia, joka tilittäisi korvauksia jo suoritetusta työstä. Joka h****tin päivä pitää jaksaa raahustaa duuniin uusimaan työsuoritus, jos mielii palkkaa.
Täysin turha tuhahdus mieheltä, joka joskus oli jotakin. Tuuleeko ilmiöistä vanhemmiten ilkiöitä?
Minusta tekijänoikeuksissa on kyse tekijän ja levy-yhtiön välisisitä sopimuksista. Olen ehdottomasti taiteilijan kannalla siinä, että sopimuksesta pitäisi säätää laissa tekijän hyväksi.
Sitten tässä on toinen kysymys, eli tuotteen myynti ja levittäminen. Musiikki oli ennenvanhaa tuotteena sellainen, että sitä ei saanut levyltä millään irti. Niinpä levy-yhtiöt nousivat suuruuteen myymällä levyjä. Valitettavasti kehitys kehittyi ja musiikki muuttuikin dataksi. Datan ominaisuudet ovat sellaisa, että se voidaan kopioida miljoonia kertoja ja se kopioidaankin pelkissä arkiprosesseissa.
Niinpä levy-yhtiöiltä katosi pohja pisneksenteolta. Vähän sama kuin myisi pullovettä ja sitten joku keksisi, että vettähän saa kaivosta näillä uusilla porilla.
Paska juttu, mutta pitäisikö porakaivojen tekeminen kieltää siksi että pullovesifirmoilta meni pisnespohja? Siksi että taiteilijaparat eivät saa enään levyjään myyntiin?
Joka tapauksessa levy-yhtiöt joutuvat miettimään uuden bisnesmallin ja artistien täytyy miettiä uudestaan sitoutumisestaan perinteisten levy-yhtiöiden kanssa. Todennäköisesti jatkossa rahat tehdään pelkällä keikkailulla tai jollain muulla keinolla, ehkä myymällä teepaitoja.
Musiikinteko ei lopu, sillä ei vaan ehkä tehdä samaan tapaan rahaa kuin ennen.
Enpä ole nähnyt niiden pullojenkaan kauppojen hyllyiltä hävinneen vaikka kraanastakin vettä tuntuisi saavan.