| Digitoday Mobile Uutiskirje digitoday Uutisvinkit Mediakortti Uutisotsikot omalle sivulle RSS | |||||
![]() |
Tutkija Herkko Hietanen havainnoi suomalaissilmin Kalifornian ja erityisesti Piilaakson elämää Berkeleyn perspektiivistä. Hän on harjoittanut jo vuoden jatko-opintoja Berkeleyn yliopistossa.
22.5.2006Google videoiden Loordi- Herkko Hietanen Joko suomalaiset ovat löytäneet Google videon tai maailma on löytänyt Loordin. Monstrirock jyrää Google videon top 100 listalla. Kuuden suosituimman videon joukosta löytyy kolme Loordin videota. Viidentenä löytyy muuten Pearl jamin uusi video jonka voi ladata Creative Commons lisenssin kera. Nelosena listalla on Axen hauskasti toteutettu virusmainos. Dannyn videoarkistojen helmikin on löytänyt tiensä listalle. Lähetin aiheesta musikkineuvokselle postia pari viikkoa sitten ja kyselin mitä mieltä hän on videoiden jakamisesta verkossa. Vielä ei ole kuulunut vastausta. Tanja Karpela -> Tanja Saarela- Herkko Hietanen Rakas kulttuuriministerimme ja Olli Saarela menivät sunnuntaina naimisiin. Hieno juttu. Heinäkuussa Suomeen tulee puheenjohtajuuskauden tekijänoikeustapahtuma. Siellä yksi keskeisistä teemoista on Komisaari Viviane Redingin käyntiin laittama Film on-line. Jostain syystä tuosta hankkeesta ei löytynyt google juuri mitään. Toivottavasti Suomen puheenjohtajuuskauden jälkeen asia etenee.
17.5.2006Vielä ajattomasta ravintola Lehtovaarasta- Herkko Hietanen Pari viikkoa sitten Helsingin uutiset kirjoitti Ravintola Lehtovaarasta. Ravintolan omistajana häärävä Antero Molander on siinä pettynyt, ettei listalta löydy enää läskisoosia ja kuoriperunoita. Molander haluaisi, että Lehtovaara muistetaan paikan töölöläisyydestä. Jutun kirjoittaja Valtteri Varpala ja noin satatuhatta helsinkiläistä muistavat Lehtovaaran ihan muista jutuista. Vajaa vuosi sitten Molander käytti asianajajan asemaansa ja sen tuomaa harkintavaltaa ja lähetti päättömän uhkauskirjeen jossa hän vaati vahingonkorvauksia tekemäni reklamaation johdosta. Helsingin uutisten haastattelussa Molander toteaa, että kirjeen nostattama kohu oli kiusallinen. Hän ei myöskään kadu sitä, että jätti käsittelemättä hänelle lähetetyn reklamaation.
Näkee että Antero ei ole lukenut vieläkään reklamaatiota.
En kyllä ihmettele sitä, että ihmiset katsovat kelloon, jos ruoka makaa pöydällä nenän edessä vadilla jäähtymässä. Sen sijaan ihmettelen Molanderin kommenttia:
Molander jatkaa:
Molanderin mielestä asia on siis kuopattu. Tyhmempi olisi huomannut sen seuraavista asioista: Vanhastaan tiedämmekin että Anteron mielestä ruokaa ja palvelua saa arvostella vain ravintolabisneksessä olevat. 16.5.2006Tutkimusta tekijänoikeusverkkovaikuttamisesta- Herkko Hietanen Helsingin yliopistolla tehty kurssityö on mukava katsaus tekijänoikeuslain ympärillä pyörineeseen keskusteluu. Jenni Ahonen, Elina Perttula, Jiri Salin ovat kirjoittaneet mukavan paperi “Verkko kansalaiskeskustelun julkisuusfoorumina“. Paperi käsittelee Internetin vaikutusta tekijänoikeuslakia vastustaneiden joukkojen yhdistämiseen.
Olin melko otettu paperissa olevasta huomiosta:
(Disclaimer: Istun yhdistyksen hallituksessa) Muutenkin on hauska nähdä omia juttuja viitteinä papereissa. Tästä tulikin mieleeni neuvo jonka Kemppinen antoi: “Väitöskirjassa tulee olla viite vähintään vastaväittäjän, esitarkastajien ja työnohjaajan töihin.” Jukalta muuten ilmestyy kirja ilmeisesti ennen kesää. Lauantaina kävin Mikko Huuskosen väitöstilaisuudessa. Huuskosen väitöksestä oli iso juttu lauantain hesarissa. Huuskosen työn keskeinen huomio oli se että tekijänoikeus on vain harvoin kielto-oikeus ja useinmiten oikeus saada korvausta. Näinhän se on. Väitöstilaisuudessa oli yllättävän vähän porukkaa. (kuvia) Ehkä hyvä niin. Mielestäni keskustelu pysyi melko maltillisena ja vähän kuivana. Liedes kutsui minut tilaisuutta ennen Huuskosen varjoväitökseen “opponentiksi”. Mukavaa. Tilaisuus järjestetään tekijänoikeudellisen yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä. Sunnuntaina aloitin kirjoittamaan artikkelia open content sisällön käyttäjistä. Sain paperille muutamia hyviä ideoita joita olen pyöritellyt jo kauan päässäni.
Kaupallista käyttäjistä ja bisnesmalleista tein vielä tarkemman analyysin noudatellen Eric Raymondin esseitä. 11.5.2006Wikitravel Helsinki jyrää Google Mapin voimalla- Herkko Hietanen En yhtään ihmettele että Wikitravels meni kaupaksi. Palvelu yhdistää käyttäjien omat matkakertomukset ja Googlen loistavat kartat kokonaisuudeksi jolla on käsittämätön potentiaali. Wikiin voi luoda eri nähtävyyksiä ja sojotella ne kartalle josta voi etsiä vaikka kaupungin nettikahvilat. Jos jokin tieto uupuu, eikun lisäämään se palveluun. Sohin Suomenlinnan paikoilleen Helsingin edustalle ja lisäsin kategorioihin museot jonne tein uuden museon. Kiasma syntyi ja sijoittui Mannerheimintielle alle viidessä minuutissa. Karttaa pukkaa- Herkko Hietanen Oli pakko seurata teknobeduiinia ja kokeilla käytyä maailman karttaa:
Paljon harmaammaksihan se jäi. Kyseessä on muuten muutama päivä sitten kirjoittamastani Creative Commons lisensoidusta Wikitravels sivustosta joka myytiin Internet brands incille. Tuhma tuhma teknobeduiini ei ollut muistanut mainita lisenssistä blogissaan mitään. Some rights reserved 10.5.2006RFID tagit on helppo murtaa- Herkko Hietanen Olin torstaina eduskunnan hallintovaliokunnassa kuultavana uuden passilain tiimoilta. Paikalla oli lisäkseni Supon ja KRP:n sheriffit. Esittelin edustajille uuden passilain mukanaantuomia rfid-siruja voidana käyttää hyväksi laittomissa puuhissa.
Siruja voi lukea muutaman kymmenen dollarin laitteella kymmenien metrien päästä. Jokainen radiotaajuus joka on tarkoitettu toimivaan “vain” X etäisyydellä on saatu toimimaan vähintään 100X etäisyydellä. 2. Siru on salattu eikä sen tietoja voi lukea ilman optisesti luettavaa avainta. Osatotuus. Sirujen tieto voidaan tallentaa salattuna. Sen sijaan ne lähettävät sitä tietoa ja niiden tietoa voidaan käyttää yksilöimään ihminen. On lähes sama esittäydynkö Herkko Hietasena vai XNCMA DJ”!%HF:na, jos tienvarsipommi laitetaan räjähtämään sen rekisteröidessä passini. Sirujen tiedot voidaan murtaa Brute force menetelmin. Yhden varastetun passin hinta markkinoilla on alle 10.000 dollaria. Uusien 200.000 euron mersujen avainten murtaminen käy minuuteissa. (via f-secure) Miten lie passien tietoturva? 3. Lukijoita ei ole kuin ammattilaisilla. No ei tietenkään totta. Lukijoita tulee nykyään joka kindermunassa ja kännykkäkuoressa. Niin ja mitä tuli tuohon tienvarsipommiin niin sellaisen virittäminen ei ole kauhean kaukaa haettua. 5. Sirussa tieto säilyy ja sitä ei voi muuttaa. No joo ja ei. Sirujen kopiointi on yhtä helppoa kuin muun passin. Tietojen muuttaminen taas vaatii vanhan sirun de-aktivoimista jonka voi tehdä vaikka laittamalla se mikroaaltouuniin. Uusien sirujen hinta on joitakin senttejä ja optinen avainhan onkin mukavasti passin mukana. Happy hacking! Uskoisin että pääsy passitietokantaan onnistuu dollarinipulla ja korruptoituneiden roistovaltioden viranomaisten avustuksella. Herää kysymys miksi näitä sitten tarvitaan? Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Yhdysvaltojen rajatarkastukset jossa ihmisten naamoja ja sormenjälkiä jo kerätään. Kaikki tuo herätti kauhean haloon muissa maissa ja maksaa USA:lle maltaita. Työ on huomattavasti helpompi ulkoistaa. Myös kulut pienenevät ja matkustus “nopeutuu”. Minä en kuitenkaan kovin mielelläni anna Nigerian tai Laosin viranomaisille tietojani rekisteriin. Näiden tietojen keräämistä ja rekisteröintiä säätelee kunkin maan omat lait. Kuultavana olleet poliisit eivät tienneet miten Suomessa näitä tietoja tullaan käsittelmään. Tällä viikolla aloitan Liikenne- ja viestintäministeriön biotunniste-työryhmässä. Ryhmän muilla jäsenillä oli kuulemma lähinnä positiivisia käsityksiä teknologian tuomista mahdollisuuksista. Ehkä minäkin näen valon. EDIT: Ehdotin valiokunnalle, että passin kansiin kudottaisiin faradaynhäkit. Tämä estäisi passien etälukemisen niiden ollessa suljetuina ja myös vahingossa tapahtuvan tuhoamisen. Kukaan ei tuntunut tietävän passin toteuttamisen teknisistä yksityiskohdista. Hallituksen esitys itsessään oli hyvin valmisteltu ja tunnisti monet yksityisyysongelmat. Edit 2: Tämä Wiredin linkki jäi puuttumaan postauksesta. Erittäin suositeltavaa luettavaa. Mobiilitekijänoikeuksista Kauppalehdessä- Herkko Hietanen Eilisessä kauppalehdessä kommentoin mobiilitekijänoikeuksia Raija Rapon tekemässä jutussa. Juttuun olen oikein tyytyväinen, mutta valokuvassa näytän tavallista vähä-älyisemmältä. Lainaan itseäni (vähän säälittävää mutta koska kukaan muu ei kuitenkaan tekisi sitä):
9.5.2006Google maps kartat kattavat Suomen- Herkko Hietanen Tänään kummastukseni huomasin, että rakas kotikaupunkini on astunut Google Maps aikakauteen. Kartat kattavat nyt myös Helsingin. Hakuja en onnistunut vielä tekemään. Voi olla että olen tumpelo. Mikä tuo ääni on? Genimaps tutisee housuissaan? Onko tämä alku avoimille karttapalveluille ja loistavalle Google maps Apin saapumiselle myös härmän perukoille? Open source/content animaatioelokuva- Herkko Hietanen Eurooppalainen yhteistuotanto “Elephants dream” on tilattavissa verkosta. Erikoisen elokuvasta tekee se, että se on tuotettu kokonaisuudessaan open source työkaluilla, sen jakelussa käytetään sekä GPL että Creative Commons lisenssiä ja että elokuvan mukana tulee tarpeelliset ohjelmat ja tiedostot johdannaisten teosten tekemiseksi. Niin ja tietysti lupa sorkkia, rääkätä, levittää, virittää, sekoilla ja niin… tietysti katsoa!
Jotenkin pitää epäillä voiko tämä kaupallisesti toimia. Jos ajatellaan että tekijät ovat tehneet töitä 7 kuukautta pienellä palkalla (2000?), palkkakulut yksin ovat jo 140.000?. Tosin eipä kaikkea tehdä rahan vuoksi. DVD levyjä pitäisi myydä 35? hintaan noin 5000. Ehkä ei sittenkään ihan mahdoton idea. TV-oikeudet tuovat helposti Euroopassa 10-20 kiloeuroa. Ehkä tarkoitus oli näyttää, että konsepti voisi toimia isompiin hankkeisiin. Isommista hankkeista.. Eilen Star Wreckin tekijät Vuorensola ja Torssonen olivat kertomassa Mobile Mondayn messuilla yhteistyöstään HP:n kanssa. HP antaa työasemat elokuvantekoon ja saa näkyvyyttää elokuvissa. Tehokkaammilla koneilla renderöinti käy kädenkäänteessä. Jotakin on kuulemma odotettavissa jo ennen joulua. |
||||
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat. Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179 Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863. Sähköposti: toimitus@digitoday.fi Copyright 2006 Taloussanomat Oy. Our Privacy Policy |
|
||||