Digitoday Mobile • Uutiskirje • digitoday • Uutisvinkit • Mediakortti • Uutisotsikot omalle sivulle • RSS

   etusivuetusivu
   kaikki uutiset

   datadata
   finanssifinanssi
   mediamedia
   teletele

   työ & uratyö & ura
   tietoturvatietoturva
   it-myyntiit-myynti
   tuotteet ja palveluttuotteet ja palvelut
   kolumnitkolumnit
   taloussanomat - pörssikurssitpörssit

   blogitblogit
   videotvideot

   faktafakta

   shopshop

Hae








22.5.2006

Video Remiksausta MITin malliin

- Herkko Hietanen

Tämä päivä meni videoita katsellessa. Siihen on hyvä syy. Vieraanamme on parin viikon ajan Erik Blankinship joka teki väitöskirjansa MIT:n medialabraan pelien remiksauksesta. Erik kehitteli mielettömän hauskan sovelluksen joka käyttää televisioohjelmien tekstityksiä pätkien hakemiseen. Ohjelman käyttäjät voivat itse koota ohjelman arkistosta olevasta materiaalista. Erik demoili Star Trek sisällöllä jota hänen kovalevyltään löytyy joitakin tunteja. Ohjelma mahdollistaa yksinkertaisilla hauilla huvittavimpia remiksauspätkien rakentelun. Videohaku on oikeasti suht koht helppoa. Suurin osa materiaalista on jo valmiiksi annotoitu. Jenkeissä käytännössä kaikki televisioohjelmat on valmiiksi tekstitetty. Tekstityksessä on aikaleimat ja materiaalin pilkkominen on triviaalia. Yhdistelykään ei ole kauhean hankalaa. Tekijänoikeudet… taas palataan samaan juttuun ruutuun. Katsotaan mitä Erikin kanssa keksimme.
Erik
Kuva on Kain ottama.

Mietimme mitä kaikkea jäynää puheenmuodostus- ja tunnetilojen simulointiohjelmilla saisi aikaan. Erik kertoi puheentuotanto-ohjelmista joita oli ollut kehittämässä. Luonnollisen kuuloisien uusien äänien muodostaminen on kauhean hankalaa. Kun sellainen on luotu, sen muokkaaminen on suht helppoa. Kahdellakymmenellä eri äänellä pääsee pitkälle. Sieltä löytyy near match osumia joita voidaan muokata parin kymmenen minuutin säädöillä sellaiseksi että oma äitikään ei tunnistaisi tietokoneeksi. Mieleen tuli Stanfordin vierailu jossa isännät esittelivät halvalla kameralla tehtävää tunteiden tunnistamista. Tällainen yhdistettynä puheen tekstimuotoon muuttavaan ohjelmaan ja täydellinen henkilön muuttava kuvapuhelin on valmis. Sovellus muuttaisi puheen ensiksi tekstiksi ja sen jälkeen toisenlaiseksi puheeksi. Elävän kuvan muodostamiseen käytettäisiin tunnetiloja ja toisen henkilön naamaa. Näin kuka tahansa voisi esiintyä vaikkapa Mona Lisana. Tai mitä jos pomo voi laittaa sihteerin pitämään telekonferenssit ja mennä golfkentälle. Uudessa Internetissä kukaan ei tiedä että olet sihteeri. Mission impossible herää henkiin.

8 vastausta

  • Spede

    Mut hei, oikee kysymys onkin, ketä kiinnostaa teeveeohjelmien “remiksaaminen”? Kuka maksaa ja kenelle? Kuka vaivautuu “remiksaamaan” Suomen telkkarista tulevia tv-ohjelmia ja miksi? Paraneeko ne siitä? Kuka haluaa että sen ohjelmia “remiksataan” ja kuka ei? Kuka ylipäänsä haluaa, että televisio-ohjelmia tai leffoja “remiksataan”? Kuka katsoo remiksattuja juttuja? Ja miksi? Ketä kiinnostaa Mona Lisana esiintyminen? Sinuako? Tai vielä parempi: ketä kiinnostaa televisio-ohjelman teko ja miksi? Senkö takia, että tv-ohjelmat on ihan sika hyviä ja niiden tekeminen on seksikästä ja hauskaa?

    Anteeksi nyt vaan, mutta mielestäni postauksesi osoittaa totaalista ymmärtämättömyyttä ihmisten mediankäyttötottumuksista ja audiovisuaalisen median tekemisestä, ihmisten motivaatioista siihen (myös amatöörikontekstissa). Ja ihan lisävinkkinä sulle ja muillekin “sisältöteollisuuskartellien” vastustajille: kannattais ensin sivistää itseään sen suhteen, että mistä audiovisuaalisessa mediatuotannossa on kyse, esim. työn ja työnkulun organisoinnin suhteen - eli missä vaiheessa ns. sisältöön OIKEASTI voi vaikuttaa. Kenen intresseissä siis on, että jengi ei pääse vaikuttamaan mediasisältöön vasta kun ohjelma on jo tehty?

    On siis turha pyllistää, jos paska on jo housuissa.. Allekirjoittaneen mielestä kaikenlaisiin remiksaustyökaluihin käytettävä raha voitais käyttää esim. parempien televisio-ohjelmien tekemiseen. (Tähdennän nyt tähän, että itsekin olen kriittinen sen suhteen, miten ja mihin tekijänoikeuksia käytetään tänä päivänä…)

    Ja hei, olis ihan jees, että joskus ees teidän tekijänoikeus-pundittien teksteissä jäljet johtais sylttytehtaalle. Saattaa olla tietty, että siellä sylttytehtaalla tulee vastaan vaan pelkkä feature creep tai uusliberaalismin pystyynkuollut haamu. Vai miten?

    PS. Jurppii koko “remiksaamis”-sana. Blankinshipkin osaa käyttää näemmä Closed Caption, Open Source paperissa fiksumpaa sanaa eli appropriationia, joka kertoo hieman että mistä on kyse. Ihan kelpo artikkeli… Näyttää vähän tältä.

    PPS. Digitodayn blogien taso on aika alhainen.. Alkaa haiskahtamaan meno hieman sektori.comilta, joka on tuttu nörttien kinastelukeidas ja jota ei jaksa erkkikään enää lukea.

  • Herkko

    Kuka haluaa remiksata? Remiksaus on vain yksi sovellus. Videohaku sitäkin tärkeämpi.

    Ihmiset haluavat hallita omistamaansa mediaa eivätkä vain passiivisesti kuluttaa sitä. Tämä ryhmä on siis eri jengiä kuin ne jotka haluavat jakaa sisältöä maksamatta. Personointi, pelleily, itsensä ilmaisu ja kannanotto.
    Hyvänä esimerkkinä Chevyn mainoskamppania jossa Tahoe mallin mainosmateriaali oli remiksattavana. Jälki oli aika kekseliästä.

    Niin ja eihän kaikkea tarvitse ajatella taloudelliselta näkökannalta.

  • Herkko

    Spede sai ajattelemaan asiaa lisää.

    Yksi hyvä sovellus olisi koulutelevisio. Opettajat valikoivat tällä hetkellä kalvonsa oppitunneille. Videot sen sijaan tulevat kunnan av-keskuksista ja niiden pätkiminen oppitunteja varten on kovin työlästä. Videohaku ja remixauspalvelu voisi nostaa opetuksen laatua.

  • Joku

    Jaa mitä käyttöä helpolle tavalle remixata videoita?

    Parin viime vuoden aikana on klubeilla ollut yhä suuremmissa määrin screenejä, joille on remixattu videota musiikin tahtiin. Kyseinen mahdollisuus tehdä nopeita hakuja materiaalista ja yhdistellä laajasta materiaalista lennossa ilman suurta säätöä olisi varmasti tervetullut VJ-käyttöön.

    Offtopic-jatkoa: Täytyy olla helposti ilman syytä ärsyyntyvä henkilö, jos termi “remix” ärsyttää. Sillä on oma historiansa ja tarkka tarkoituksensa, kuten useimmilla sanoista, vaikka yleisimpien sanojen historia onkin jo unohtunut. TJEU:

  • Joku

    jahas, ei tainnu tagit toimia… uutta yritystä kehiin.

  • Joku

    http://en.wikipedia.org/wiki/Remix

    Siinä sitten ilman hienoa klikattavuutta kun ei näköjään Digitoday osaa ylläpitää sivustonsa toimintaa!

  • Joku

    …nyt kyllä on ohjeet jääny päivittämättä…

  • Herkko

    Pohjalla on blogikone joka on tagien kanssa valikoiva. Tekijänoikeusblogin puolella oli keskustelua siitä miten hip hop populaarikulttuuri perustuu lainailuun ja miksaukseen.
    Tuli mieleen melko tuore “bridgeport music” oikeustapaus jossa tuomari totesi yksikantaan: “Get a license or do not sample”. Suomessa tuo lupa pitäisi pyytää levy-yhtiöiltä ja hinta voi olla ihan mitä tahansa nollasta miljoonaan euroa.

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää seuraavia HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <code> <em> <i> <strike> <strong>
Esimerkki 1 - <a>
<a href="http://www.osoite.fi">nämä sanat näkyvät tekstissä</a>
Esimerkki 2 - <blockquote>
<blockquote>Siteerattava teksti tulee tähän väliin</blockquote>
Esimerkki 3 - <strong> ja <em>
Tämä on esimerkki tekstin <strong>lihavoinnista</strong> ja <em>kursivoinnista</em>.

RSS


   
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy

Julkaisujärjestelmä