Gprs-datalle kaivataan kiinteää hintaa

- Jukka Viitasaari

Tuoreiden Brittein saarilla pidettyjen mobiilimessujen terveiset ovat yksiselitteiset: operaattoreita lukuunottamatta kaikki muut haluaisivat saataville kiinteähintaisia gprs-datapalveluja.

Miksi esimerksi TeliaSonera tai Elisa eivät voisi Suomessa tarjota laajakaistaliittymien tavoin kiinteähintaisia kuukausipaketteja, jotka sisältäisivät esimerkiksi kolmessa kategoriassa - peruskäyttö, normaalikäyttö, tehokäyttö - sopivasti paketoituina kaistaa ja palveluja. Hintakategoriat voisivat olla esimerkiksi 10, 20 ja 50 euroa kuukaudessa. Tämä “investointi” tuottaisi operaattoreille kasvavana kokonaiskäyttönä nopeasti omat pois ja paljon enemmänkin.

Operaattoreiden kiskurihintaisen datansiirtohinnoittelun sanotaan ratkaisevasti haittaavan tietoyhteiskunnan leviämistä ja mobiilipalvelujen yleistymistä kaikkialla maailmassa. Erityisesti kuluttajat eivät aio maksaa yllätyksellisiä puhelu- ja telemaksuja video- ja pelipalvelujen yleistyessä.

Julkaistu 10:37  /  1 vastaus

Sulakkeelta eivät proput pala

- Jukka Viitasaari

Deloitten Fast50-kisan voittaneella hotelliyhtiö Sulake Labsilla menee lujaa - kasvua viimeisen viiden vuoden aikana 8173 prosenttia. Sulakkeen toimitusjohtaja Timo Soinisen mukaan yhtiöstä tehdään yli sadan miljoonan euron liikevaihtoa tekevä yhtiö; viime vuonna vaihtoa kertyi reilut 13 miljoonaa.

Sulakkeen Habbo-hotelleissa on tällä hetkellä kuukausittain noin 4,1 miljoonaa eri käyttäjää, jotka ovat luoneet noin 34 miljoonaa rekisteröityä asukkia. Keskimäärin Habbo-hotellissa käytetään 5-6 euroa kuukaudessa. Huimia lukemia!

Vielä tänä vuonna uusi hotelli käynnistää Kiinassa ja seuraavaksi on vuorossa Brasilia. Yhdysvaltoihin Sulake on rakentanut virtuaalisen Disneylandin. Sopimusneuvottelut kestivät vain puoli vuotta, Soininen kehaisee.

Eikä tässä suinkaan kaikki: luvassa on Habbo tv-sarja, Habbo -pc-pelejä, Habbo-mobiilipalveluja, Habbo-brändituotteita. Neuvottelut kansainvälisten pelikonsolivalmistajien kanssa ovat hyvässä vauhdissa, Soininen listaa.

Soinisen mukaan Sulakkeen arvo ei lepää teknologian vaan brandien ja konseptien varassa. Habon vahvuus on yhteisöissä: Sulake ei omista hotelleja, vaan käyttäjät omistavat ne, Soininen kuvaa.

Myös alan kasvuodotukset ovat korkealla: kun interaktiivisen viihteen markkinat olivat viime vuonna 25 miljardia, vuonna 2008 niiden ennustetaan olevan jo 55 miljardia dollaria. Ja vuonna 2020 koko maailman mediateollisuudesta jo 80 prosenttia on ennusteiden mukaan digitaalista.

Mikä mättää Suomessa, ettei täällä ole enemmän Sulakkeita?

Soinisen mukaan yhtiön kaksi ensimmäistä vuotta oli tuskien taivalta. He(kin) juoksivat muutama vuosi sitten kaikki suomalaiset pääomasijoittajat läpi ja kaikkialla vastaus oli, etteivät he mitään pikku-ukkoja lähde rahoittamaan. Sisään pääsi yleensä tuulikaappiin saakka.

Mutta Soinisen lista on pitkä ilman tätäkin:

Usein visiot ja selkeät tavoitteet puuttuvat. Sulakekin sai lisää virtaa ja positiivista energiaa, kun firma positioitiin muutama vuosi sitten uusiksi.

On löydettävä oikeantyyppinen henkilöstö, joka sitoutuu kansainväliseen kasvuun.

Yrityksellä on oltava selkeä brandi- ja ipr-strategia.

On ymmärrettävä eri kulttuureita ja oltava läsnä paikallisesti.

Yrityksellä on oltava selkeä yhtiörakenne ja tiukka hallintomalli; yksi emoyhtiö ja sen ja säännöt.

Ja lopulta on saatava riittävästi rahaa, jolla visio saadaan toteen.

- Kerralla on haettava riittävästi rahaa. Ei maailmaa valloiteta tuskailemalla päivittäisten finanssiongelmien kanssa, Soininen huomauttaa.

Julkaistu 09:29  /  Kommentoi

Käytäväpuheiden satoa, osa I

- Jukka Viitasaari

Yksi ICT Weekin iltajuhlan keskustelunaiheita oli kahden monikotimaisen jätin, Nokian ja TeliaSoneran poisjäänti tapahtumasta: millainen vaikutus niiden mukanaololla olisi ollut tapahtuman luonteeseen?

Turhaa spekulointia, alan tavallisesti hyvin perillä olevat lähteet kuittasivat. Kumpikin monikotimainen elää niin omissa maailmoissaan, että niitä eivät kansalliset yhteisponnistelut kiinnosta. Oman tähden on loistettava ainoana ja kirkkaimmin.

Jos tämä pitää paikkansa, parivaljakkoa ei tulla jatkossakaan näkemään samassa tapahtumassa tässä maassa.

Julkaistu 08:43  /  Kommentoi

Meno jatkuu ensi vuonna

- Jukka Viitasaari

Vaikka ICT Week tulee jäämään tuhannen kävijän päivätavoitteestaan järjestäjät ovat jo päättäneet järjestää ICT Week -tapahtuman myös ensi vuonna. H-hetki tulee olemaan syyskuun viimeisellä viikolla 2006.

Tapahtumasta tehdään kuitenkin todennäköisesti kaksipäiväinen lisättynä career-päivällä.

Torstain messupäivän kävijämäärä jäi noin viiteen sataan, keskiviikkona kävijöitä oli lähes tuhat ja tiistaina noin kuusi sataa. Koko tapahtuman kävijämäärätavoitteesta jäätiin noin kolmannes.

Mukana olleet yritykset ovat kiitelleet poikkeuksellisen tuhtia seminaariantia, mutta näyttelyn kävijämäärä oli useimmille mukanaolleille pettymys - luonnollisesti. Näytteilleasettajat ovat saaneet kuitenkin lähes kauttalinjan hyviä kontakteja, jotka voivat poikia jatkossa erilaista yhteistyötä.

Wanhan Sataman toimitusjohtaja Olli Syvänen vieraili keskiviikkona samanaikaisesti (12.9.-16.9.) järjestetyssä Tukholman ICT Week -tapahtumassa. Viisipäiväisen tapahtuman kävijämäärä oli noin 10 000, mikä oli osallistujille pettymys. Ruottalaiset pyrkivät kuitenkin tekemään tapahtumasta koko Itämeren alueen kattavaa tapahtumaa, missä epäilemättä riittää punnertamista.

Julkaistu 22:00  /  Kommentoi

Linnunmunat veivät voiton

- Mari Flink

Vielä pikakierros ympäri Wanhaa Satamaa paljastaa, että lähes kaikilta standeilta löytyy niitä klassisia messukarkkeja, Fazerin sinistä, Mariannea, Fazer Mintiä ja kovia hedelmäkarkkeja. Namit menevät sekaisin eikä messuvieras enää kohta muista, kenen piikkiin verensokeriaan nostattaa.

Suklaahumalassa hortoileva vieras yllättyykin iloisesti Streamserven tiskillä. Maljassa on erillispusseja, joissa on sisällä pienen pieniä, linnunmunan näköisiä hedelmäkarkkeja. Namut ovat pehmeän toffeisia, eivät jauhoisia, eivätkä kuitenkaan tartu hampaisiin.

Paketin takana on pieni käsikirja, mille minkin näköinen makeinen maistuu. Ja pussin etupuolella on selvällä painettuna Streamserven nimi ja logo. Muistaa napostelijakin, kuka herkut tarjoaa.

Jos namujen perusteella pitäisi valita, keltä tietotekniikkaa ostan, valinta osuisi tähän yhtiöön.

Neljältä täällä alkaa nestetarjoilu, joten siirrymme seuraavaksi messutiimin kanssa tekemään juomavertailuja. Kiitos ja hyvää yötä.

Julkaistu 15:58  /  Kommentoi

Kännykkä muuttuu voip-puhelimeksi

- Mari Flink

Viimeistään vuoden sisällä Nokian kännykkä toimii wlan-verkoissa voip-puhelimena ja gsm-verkoissa tavallisina kännyköinä. Puhelin osaa saumattomasti vaihtaa verkosta toiseen käyttäjän siirtyessä verkon alueelta toiselle, arveltiin tänään Wanhan Sataman käytäväpuheissa.

Nokia on jo kertonut laajentavansa tiistaina julkistettua Business Center -ohjelmistoaan voip-ohjelmistoihin. Voip-ohjelmistolla varustettuja kännyköitä on myös ollut jo pitkään operaattoreilla testattavana.

Myös suomalaisen Wicomin hallituksen puheenjohtaja Peter van den Haspel ennusti, että voip tulee rytinällä mobiiliverkkoihin, vaikka teknisesti siihen ei olisi tarvetta. Matkapuheluiden kalliit hinnat toimivat muutoksen moottorina.

- Kustannustekijät vaikuttavat siihen, että ihmiset haluavat puhua ip-puheluita mobiiliverkoissa, Haspel arveli.

Haspel uskoo myös, että Googlen, MSN Messengerin ja Skypen kaltaiset voip-puheluiden tarjoajat lähtevät jossakin vaiheessa tosissaan myös yritysmarkkinoille.

- Käytän itsekin Skypeä työasioiden hoidossa, mies myönsi.

Julkaistu 15:31  /  Kommentoi

Kuka enää tarvitsee maanpäällistä digiverkkoa?

- Tuomas Karhu

Maxinet esittelee osastollaan internet-verkkoa käyttävää kanavapakettia, jolla kotiin saa 19 ilmais- ja 16 maksulista kanavaa. Lisäksi paketti sisältää nettipuhelimen, jolla voi soittaa ilmaisia puheluita muille Maxinetti-asiakkaille.

Liittymän nopeus sisäänpäin on kahdeksan megabittiä sekunnissa, ulospäin yksi megabitti. Television katselun aikana netin käyttöön on varattu kaistaa kolmen megabittisekunnin verran. Hintaa liittymällä on 49,90 euroa kuussa.

Televisiokuva näkyy virheettömänä. Kuva ei nyi, eikä laadullisesti ole lainkaan digiboksien välittämää kuvaa huonompi. Miten käynee ilmateitse välitettävän digisignaalin, kun netin kautta saatava tarjonta on jo näin monipuolista? Kun muutaman vuoden kuluttua kotien liittymät ovat huomattavasti nopeampia kuin nyt, niin kuka enää tarvitsee maanpäällistä digitelevisioverkkoa? Tässäpä mietittävää Digitalle.

Julkaistu 13:43  /  1 vastaus

Skypesta maksettiin hypehinta

- Mari Flink

Onneksi olkoon Skypen omistajat! Jos Wicomin hallituksen puheenjohtajaan Peter van den Haspeliin on uskomista, Skype myytiin eBaylle juuri oikeaan aikaan.

- p2p voip on parhaillaan Gartnerin hypekäyrän huipulla. Juuri tuohon hetkeen yrityksen kannattaa ajoittaa myyminen. Skypen ajoitus oli täydellinen, Haspel kiitteli.

Jopa 4,1 miljardin kauppahinta oli sen mukainen. Miten tässä tulee 90-luvun loppu mieleen?

Julkaistu 13:33  /  Kommentoi

“Kepu pettää aina…”

- Jukka Viitasaari

…arveli Fujitsun toimitusjohtaja Yrjänä Ahto esityksessään. Hän kuitenkin korjasi, ettei ole itse tätä havainnut ja ainakaan it-palvelukumppani ei voi niin tehdä kertaakaan.

Ahto perusteli miksi tietotekniikkahankkeet koetaan kalliiksi.

- Aika edullisista hinnoista ja kustannustehokkuuden noususta huolimatta oikein hinnoiteltu palvelu maksaa, hän vakuutti.

Ahto kertoi Fujitsun häviämästä sovelluskaupasta. Asiakasyrityksen toimitusjohtaja oli tullut vuoden päästä sanomaan, että kyllä Fujitsun tarjous saattoi sittenkin olla rehellisempi.

- Kukaan ei varmaankaan valehdellut, mutta optimismia esiintyy, Ahto kuittasi.

Hän muistutti, että asiakaspalvelu on aina paikallista ja on tuotettava paikallisesti. Tässä lajissa offshoren rajat tulevat nopeasti vastaan.

- Näillä volyymeillä intialaiset eivät tule opettelemaan Savon murretta, Ahto ennusti.

Julkaistu 13:26  /  Kommentoi

Kännykät eivät soi!

- Jukka Viitasaari

Noin kymmenen ICT Weekin seminaariesityksen otoksella esitän hämmästyneen havainnon: kännykkä on unohtunut esityksen ajaksi avoimeksi vain YLE:n toimitusjohtajan Mikael Jungnerin eteen pöydälle; hänen tapauksessaan lieventävä asianhaara on kuitenkin oman esityksen häirintä.

Mitä on tapahtunut suomalaiselle tapakulttuurille - eikö kännykkä olekaan enää muille esiteltävä kova juttu!?

Julkaistu 13:12  /  Kommentoi