Meno jatkuu ensi vuonna

- Jukka Viitasaari

Vaikka ICT Week tulee jäämään tuhannen kävijän päivätavoitteestaan järjestäjät ovat jo päättäneet järjestää ICT Week -tapahtuman myös ensi vuonna. H-hetki tulee olemaan syyskuun viimeisellä viikolla 2006.

Tapahtumasta tehdään kuitenkin todennäköisesti kaksipäiväinen lisättynä career-päivällä.

Torstain messupäivän kävijämäärä jäi noin viiteen sataan, keskiviikkona kävijöitä oli lähes tuhat ja tiistaina noin kuusi sataa. Koko tapahtuman kävijämäärätavoitteesta jäätiin noin kolmannes.

Mukana olleet yritykset ovat kiitelleet poikkeuksellisen tuhtia seminaariantia, mutta näyttelyn kävijämäärä oli useimmille mukanaolleille pettymys - luonnollisesti. Näytteilleasettajat ovat saaneet kuitenkin lähes kauttalinjan hyviä kontakteja, jotka voivat poikia jatkossa erilaista yhteistyötä.

Wanhan Sataman toimitusjohtaja Olli Syvänen vieraili keskiviikkona samanaikaisesti (12.9.-16.9.) järjestetyssä Tukholman ICT Week -tapahtumassa. Viisipäiväisen tapahtuman kävijämäärä oli noin 10 000, mikä oli osallistujille pettymys. Ruottalaiset pyrkivät kuitenkin tekemään tapahtumasta koko Itämeren alueen kattavaa tapahtumaa, missä epäilemättä riittää punnertamista.

Julkaistu 22:00  /  Kommentoi

Linnunmunat veivät voiton

- Mari Flink

Vielä pikakierros ympäri Wanhaa Satamaa paljastaa, että lähes kaikilta standeilta löytyy niitä klassisia messukarkkeja, Fazerin sinistä, Mariannea, Fazer Mintiä ja kovia hedelmäkarkkeja. Namit menevät sekaisin eikä messuvieras enää kohta muista, kenen piikkiin verensokeriaan nostattaa.

Suklaahumalassa hortoileva vieras yllättyykin iloisesti Streamserven tiskillä. Maljassa on erillispusseja, joissa on sisällä pienen pieniä, linnunmunan näköisiä hedelmäkarkkeja. Namut ovat pehmeän toffeisia, eivät jauhoisia, eivätkä kuitenkaan tartu hampaisiin.

Paketin takana on pieni käsikirja, mille minkin näköinen makeinen maistuu. Ja pussin etupuolella on selvällä painettuna Streamserven nimi ja logo. Muistaa napostelijakin, kuka herkut tarjoaa.

Jos namujen perusteella pitäisi valita, keltä tietotekniikkaa ostan, valinta osuisi tähän yhtiöön.

Neljältä täällä alkaa nestetarjoilu, joten siirrymme seuraavaksi messutiimin kanssa tekemään juomavertailuja. Kiitos ja hyvää yötä.

Julkaistu 15:58  /  Kommentoi

Kännykkä muuttuu voip-puhelimeksi

- Mari Flink

Viimeistään vuoden sisällä Nokian kännykkä toimii wlan-verkoissa voip-puhelimena ja gsm-verkoissa tavallisina kännyköinä. Puhelin osaa saumattomasti vaihtaa verkosta toiseen käyttäjän siirtyessä verkon alueelta toiselle, arveltiin tänään Wanhan Sataman käytäväpuheissa.

Nokia on jo kertonut laajentavansa tiistaina julkistettua Business Center -ohjelmistoaan voip-ohjelmistoihin. Voip-ohjelmistolla varustettuja kännyköitä on myös ollut jo pitkään operaattoreilla testattavana.

Myös suomalaisen Wicomin hallituksen puheenjohtaja Peter van den Haspel ennusti, että voip tulee rytinällä mobiiliverkkoihin, vaikka teknisesti siihen ei olisi tarvetta. Matkapuheluiden kalliit hinnat toimivat muutoksen moottorina.

- Kustannustekijät vaikuttavat siihen, että ihmiset haluavat puhua ip-puheluita mobiiliverkoissa, Haspel arveli.

Haspel uskoo myös, että Googlen, MSN Messengerin ja Skypen kaltaiset voip-puheluiden tarjoajat lähtevät jossakin vaiheessa tosissaan myös yritysmarkkinoille.

- Käytän itsekin Skypeä työasioiden hoidossa, mies myönsi.

Julkaistu 15:31  /  Kommentoi

Kuka enää tarvitsee maanpäällistä digiverkkoa?

- Tuomas Karhu

Maxinet esittelee osastollaan internet-verkkoa käyttävää kanavapakettia, jolla kotiin saa 19 ilmais- ja 16 maksulista kanavaa. Lisäksi paketti sisältää nettipuhelimen, jolla voi soittaa ilmaisia puheluita muille Maxinetti-asiakkaille.

Liittymän nopeus sisäänpäin on kahdeksan megabittiä sekunnissa, ulospäin yksi megabitti. Television katselun aikana netin käyttöön on varattu kaistaa kolmen megabittisekunnin verran. Hintaa liittymällä on 49,90 euroa kuussa.

Televisiokuva näkyy virheettömänä. Kuva ei nyi, eikä laadullisesti ole lainkaan digiboksien välittämää kuvaa huonompi. Miten käynee ilmateitse välitettävän digisignaalin, kun netin kautta saatava tarjonta on jo näin monipuolista? Kun muutaman vuoden kuluttua kotien liittymät ovat huomattavasti nopeampia kuin nyt, niin kuka enää tarvitsee maanpäällistä digitelevisioverkkoa? Tässäpä mietittävää Digitalle.

Julkaistu 13:43  /  1 vastaus

Skypesta maksettiin hypehinta

- Mari Flink

Onneksi olkoon Skypen omistajat! Jos Wicomin hallituksen puheenjohtajaan Peter van den Haspeliin on uskomista, Skype myytiin eBaylle juuri oikeaan aikaan.

- p2p voip on parhaillaan Gartnerin hypekäyrän huipulla. Juuri tuohon hetkeen yrityksen kannattaa ajoittaa myyminen. Skypen ajoitus oli täydellinen, Haspel kiitteli.

Jopa 4,1 miljardin kauppahinta oli sen mukainen. Miten tässä tulee 90-luvun loppu mieleen?

Julkaistu 13:33  /  Kommentoi

“Kepu pettää aina…”

- Jukka Viitasaari

…arveli Fujitsun toimitusjohtaja Yrjänä Ahto esityksessään. Hän kuitenkin korjasi, ettei ole itse tätä havainnut ja ainakaan it-palvelukumppani ei voi niin tehdä kertaakaan.

Ahto perusteli miksi tietotekniikkahankkeet koetaan kalliiksi.

- Aika edullisista hinnoista ja kustannustehokkuuden noususta huolimatta oikein hinnoiteltu palvelu maksaa, hän vakuutti.

Ahto kertoi Fujitsun häviämästä sovelluskaupasta. Asiakasyrityksen toimitusjohtaja oli tullut vuoden päästä sanomaan, että kyllä Fujitsun tarjous saattoi sittenkin olla rehellisempi.

- Kukaan ei varmaankaan valehdellut, mutta optimismia esiintyy, Ahto kuittasi.

Hän muistutti, että asiakaspalvelu on aina paikallista ja on tuotettava paikallisesti. Tässä lajissa offshoren rajat tulevat nopeasti vastaan.

- Näillä volyymeillä intialaiset eivät tule opettelemaan Savon murretta, Ahto ennusti.

Julkaistu 13:26  /  Kommentoi

Kännykät eivät soi!

- Jukka Viitasaari

Noin kymmenen ICT Weekin seminaariesityksen otoksella esitän hämmästyneen havainnon: kännykkä on unohtunut esityksen ajaksi avoimeksi vain YLE:n toimitusjohtajan Mikael Jungnerin eteen pöydälle; hänen tapauksessaan lieventävä asianhaara on kuitenkin oman esityksen häirintä.

Mitä on tapahtunut suomalaiselle tapakulttuurille - eikö kännykkä olekaan enää muille esiteltävä kova juttu!?

Julkaistu 13:12  /  Kommentoi

Mariannea, geisha-karkkeja ja Domino-keksejä

- Mari Flink

Toistaiseksi parhaimmat tarjoilut ovat löytyneet Fujitsu Servicesin tiskillä. Jatkan maistelemista.

Julkaistu 12:52  /  Kommentoi

Nokian kännyposti sucks

- Mari Flink

väittivät suomalaisen it-integraattorin tiskillä päivystäneet mobiilimiehet. Analyysi Nokian toissapäivänä julkaisemasta mobiilisähköpostiohjelmasta oli tyly. Ohessa lyhykäisyydessään kommentit.

- tuli markkinoille kaksi vuotta liian myöhään
- ei tue push-kalenteritietoja eikä kontakteja, pitää synkronoida erikseen
- sovellus ei tue työryhmäominaisuuksia
- ei ole Nokian ydinosaamista

Että näin. Miesten mukaan Nokialle on yritetty jankuttaa kännykkäsähköpostin merkitystä yrityskäytössä jo viimeiset viisi vuotta. Vasta pari vuotta sitten kännykkävalmistaja alkoi tosissaan tehdä jotakin mobiilimeilin saralla.

- Eivät ne olleet kiinnostuneet koko asiasta niin kauan, kun kännykkämyynti sujui muutenkin. Nokia yrittää nyt paikata pk-yritysten tarvetta mobiilisovelluksiin, haalaripukuiset miehet arvelivat.

Julkaistu 12:49  /  Kommentoi

Kaverifirmoissa on Suomen tulevaisuus

- Mari Flink

Jotenkin näin voisi ehkä kiteyttää Pekka Himasen esityksen. Aiheena oli siis se, mitä suomalaiset voisivat oppia innovaatioiden mekasta, Piilaaksosta.

Himanen esitti (jälleen) sinänsä loistavan pätkän, jossa Ella Fitzgerald jammailee Count Basien kanssa. Jammailu huipentui Ellan ja pasuunan väliseen dialogiin.

- Ellan ja pasuunan välinen dialogi on Suomen teollisuuden kohtalonkysymys, väitti Himanen.

Vaatinee hiukan avaamista. Himanen tuntuu uskovan Linus Thorvaldsin esittämään Linuksen lakiin, joka muistuttaa hiukan Maslow’n tarvehierarkiaa. Linuksen kolmio on vain tiivistetty kolmeen kohtaan.

1. luova intohimo
2. sosiaalinen verkko
3. survival, turvallisuus

Ja mitä tämä sitten tarkoittaa? Jotakin sellaista, että menestyvissä yrityksissä ihmisillä on perusturva kunnossa, jonka jälkeen he kannustavat toisiaan entistä upeampiin suorituksiin. Linuxin menestys Microsoftin monipolisoimassa maailmassa perustui tähän, Himanen väitti.

Saman suuntaisia asioita puhui myös kustannusyhtiö Teoksen toimitusjohtaja Maria Säntti tuoreessa haastattelussaan. Kaverifirma-termiä käytti Teoksesta. Eikö Linuxkin ole tavallaan kaveri-käyttöjärjestelmä?

Onko Nokiankin menestys perustunut vain siihen, että sen johtoryhmän jäsenet ovat olleet hyvin svengaava bändi eikä mikään hotellin apaattinen aulabaariorkesteri?

Suomen kansantalouden sopii siis vain toivoa, että tuottaja-manageri Kallasvuo saa Nokian uudet soittajat soittamaan samaa biisiä oikealla nuotilla ja groovella soundilla.

No joo, eiköhän tästä metaforasta ole jo ammennettu kaikki, mitä ammennettavissa on.

Julkaistu 11:31  /  Kommentoi