Nostoja päivän ruokalistalta

- Mari Flink

Päivän ohjelmasta löytyy tänään aamunälkään muun muassa tohtori Pekka Himasen kokemuksia Piilaakson kovasta koulusta. Viimeksi kun olin Himasta kuulemassa, mies käytti esiintymisajastaan puolet Ella Fitzgeraldin ja Count Baseyn yhteisen jamihetken näyttämiseen videoscreenillä. Ella oli kyllä kieltämättä loistokas, joten rimaa voi olla vaikea ylittää tänään.

Ne, joita vaivaa jonkin sortin guruallergia, voivat sen sijaan kuunnella Helsingin kauppakorkeakoulun Tomi Dahlbergin painavamman kuuloista esitystä “Tuote-, prosessi- ja palvelukehityksen yhdistäminen tietotekniikan kehitykseen ja hyödyntämiseen.”

Iltapäivän listalta löytyy ainakin suomalaisen tietoliikenneyhtiön hollantilaista hallituksen puheenjohtajaa. Toki hollantilaisen öljy-yhtiön suomalainen hallituksen puheenjohtaja voisi olla melkeinpä vielä mielenkiintoisempi puhuja, mutta häntä ei nyt ole tänään tarjolla, valitettavasti.

Ja pomolle tiedoksi, paikan päällä WS:ssä vasta 9.30.

Julkaistu 07:58  /  Kommentoi

Keskiviikkona lähes tuhat kävijää

- Jukka Viitasaari

Wanhan Sataman ICT Week -tapahtuma keräsi keskiviikkona ennakkotietojen mukaan lähes tuhat messuvierasta eli ylsi lähestulkoon tavoitteeseensa.

Tiistaina kävijöitä oli noin kuutisensataa eli vielä riittää kirittävää.

Keskiviikon keynote-puhujat, muun muassa SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo ja Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner, vetivät pääsalin käytännössä täyteen. Käytössä oli tuolloin myös useita seisomapaikkoja.

Julkaistu 16:21  /  Kommentoi

Comwarrior matkusti metrolla Ruoholahdessa

- Jukka Viitasaari

Multimediaviestien välityksellä leviävä Comwarrior-virus löytyi viimeksi tänään Helsingin Ruoholahden metrosta, F-Securen Mikko Hyppönen kertoi. Metroasemalta ei ole enää pitkä matka F-Securen pääkonttorille High Tech Centerissä, Ruoholahden Tammasaarenkadulla.

Comwarrior levittäytyy hetkessä mantereelta toiselle lähettämällä itseään puhelimesta löytyviin numeroihin. Esimerkiksi 50 senttiä kappaleelta maksavista viesteistä kertyy puhelimen omistajalle nopeasti tuhti lasku.

Myös lähilaitteisiin leviäviä Cabir- bluetooth-viruksia löytyy Suomesta viikoittain.

Kännyköiden jälkeen bluetooth-virukset leviävät pc-laitteisiin ja autoihin. Mobiilikanavat ovat myös luottokorttihuijarien seuraava pelikenttä, Hyppönen arveli.

Julkaistu 16:11  /  1 vastaus

Luottokorttinumeroista saa paljousalennuksia

- Jukka Viitasaari

Internet on täynnä luottokorttinumeroilla keinottelevia huijareita, jotka pistävät kaappaamansa numerot nopeasti myytäväksi web-sivuille. Jos ostaa varastettuja korttinumeroita esimerkiksi 50 000 dollarilla, voi saada 15 prosentin alennuksen, mutta 100 000 dollarin hankinnasta saa alennusta jo 20 prosenttia.

Yhden varastetun luottokorttinumeron hinta on F-Securen Mikko Hyppösen mukaan tyypillisesti 10-20 dollaria.

Julkaistu 16:03  /  Kommentoi

Pankkien kertakäyttösalasanat eivät aukottomia

- Jukka Viitasaari

F-Securen Mikko Hyppönen totesi ICT Weekin esityksessään, että phishing-rikollisia eivät pysäytä edes pohjoismaisten pankkien kertakäyttösalasanat. Lähimmät murrot löytyvät Tanskasta.

Vaikka Suomi ei saisi mistään ilmansuunnasta perinteisiä turvatakuita, kielimuuri suojaa kuitenkin jonkin verran suuren maailman tietorikollisia vastaan, Hyppönen totesi.

Rikollisilta löytyy ohjelmia, jotka ottavat muutaman sekunnin välein ruutuleikkeitä esimerkiksi web-pankkien sivuilta. Vaikka myös kertakäyttösalasanat skannautuvat samalla rikollisten laareihin, ne vanhenevat nopeasti. Pankkisalaisuus on kuitenkin koetuksella, Hyppönen huomautti.

Näiden rikollisten listoilta löytyvät Hyppösen mukaan myös kaikki suomalaispankit.

Julkaistu 15:57  /  Kommentoi

Kuluttajat tottuneet ilmaistarjontaan

- Tuomas Karhu

Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner aloitti keynote-puheenvuoronsa tylysti. Muutama vuosi sitten tehdyistä virheistä maksetaan edelleen. 1990-luvun hurjat visiot eivät ole toteutuneet.

- Ict-maailman kollektiivisessa seinäänjuoksussa muutama vuosi sitten menetettiin paljon luottamusta ja uskoa uuteen tekniikkaan. Tämän hintaa maksetaan edelleen, Jungner julisti.

Alan kehitystä Jungnerin mukaan haittaa erityisesti se, että verkon käyttäjät ovat tottuneet ilmaiseen tarjontaan.

- Internet on loistava keksintö, mutta se on opettanut varsinkin nuoret ihmiset siihen, että kaikki on ilmaista, Jungner jyrää. Teineistä on siis turha toivoa lisää Yleisradion lupamaksujen maksajia.

- On vaikea tuoda laadukkaita palveuita sellaiseen maailmaan, jossa ihmiset eivät ole halukkaita maksamaan mistään.

Televisiokanavien kannattavuutta alkaa haitata se, että katsojat alkavat itse tuottaa sisältöä. Esimerkkinä pääjohtaja kertoo italialaisesta, laajakaistan kautta välitettävästä televisiokanavasta. Kanavan katsojat tuottavat itse sisältöä tekemällä videoita, jotka tulevat kaikkien katsottaviksi. Meneistyneimpien videoiden tekijöistä tulee kuulemma paikallisia julkiksia.

Uskoa taskutelevisioon

Mobiilipuolella sisällöntuotantoa vaikeuttaa se, että erilaisia päätelaitteita on paljon.

- Päätelaitteiden kirjo kasvaa koko ajan. Samaan aikaan sisältöä pitäisi pystyä tuottamaan kustannustehokkaasti, Jungner valittelee.

Yleisradion toimitusjohtaja uskoo vahvasti mobiiliin televisioon. Hän kiittelelee tilannetta täällä Suomessa, jossa tekniikkaa on päästy kehittämään hyvässä yhteistyössä. Eri kanavat osallistuivat kokeiluun yhdessä, ilman että jokainen olisi erikseen alkanut kokeilla omaa tekniikkaansa.

- Suomen tyyppinen konsensus ei liene mahdollista missään muualla kuin täällä, Jungner kiittelee.

Jungner uskoo, että mobiilin television käyttömaksu voisi olla kuukaudessa halvimmillaan jopa 15 euroa. Nykytilannetta haittaa se, että kuluttaja ei voi helposti arvioida, miten paljon television katselu maksaa. Kun kuukausimaksu saadaan tarpeeksi alas, saadaan päätelaitteet kuluttajien taskuihin.

- Nyt saatta mennä 30 euroa siihen, kun katson Pikku kakkosta Kolmen sepän patsaalla, Jungner vertaa.

Mobiilin television myötä paras katseluaika ei pyöri enää Ylen puoli yhdeksän uutisten aikoihin. Tutkimusten mukaan mobiilitelevisiota katsellaan tasaisesti pitkin päivää. Yksittäisten ohjelmien katseluajat ovat lyhyempiä.

Maksakaa lupamaksunne!

Yleisradion talous kyllä tulee kuntoon, kunhan kansa maksaa kiltisti lupamaksunsa.

- Ylen talous kyllä saadaan tasapainoon, jos te vain maksatte lupamaksunne, Jungner hauskutti messuyleisöä.

Yleisradion digitaalinen radiokokeilu päättyi jokin aikaa sitten. Parhaimmillaankin kuulijoita oli vain parisen sataa. Vaikka dab (digital audio broadcast) -kokeilu päättyikin, ei Jungner kiellä sitä, että radio joskus tuotaisiin kokonaan verkkoon. Aikataulua hän ei osaa sanoa. Vanhojen ohjelmien siirtämistä verkkoon hidastavat tekijänoikeusmaksut. Tähän tilanteeseen Jungner haluaisi ehdottomasti selkeyttä.

Jungner uskoo, että mediamaailman myllerlys jatkuu.

- On paljon merkkejä siitä, että mediamaailmassa tulee tapahtumaan jotain mullistavaa lähivuosien aikana, Jungner povaa.

Julkaistu 15:56  /  Kommentoi

- Mari Flink

Ja tämä ei kyllä liity mitenkään mihinkään, mutta tiesittekö, että Nokia on suunnitellut omaan käyttöönsä fontit Nokia serif ja sans serif, päätteellinen ja päätteetön. Säästävät näin lisenssimaksuissa. Myyvätköhän he sitä eteenpäin?

Julkaistu 15:00  /  Kommentoi

Jungner hehkutti blogikulttuuria

- Jukka Viitasaari

Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner kertoi hyviä esimerkkejä mm. ruotsinkielisen nuorison blogin käytöstä ja heidän keskuudessaan saamasta suosiosta.

Esityksen aikana ITviikon ja Digitodayn toimittaja Tuomas Karhu poimittiin lennosta kertomaan omia kokemuksiaan blogin toteuttamisesta. Karhu kertoi kuinka hän tekstiviesteillä ylläpiti blogi-verkkopäiväkirjaa viime kesänä junamatkallaan Helsingistä Vladivostokiin ja takaisin.

Tällä hetkellä Digitodayssa pyörii tämän ICT Week -blogin lisäksi kansainvälistymiskonsultti Juhani Väkiparran ylläpitämä blogi “Teknobeduiinin matkassa“. Väkiparta raportoi kokemuksistaan ja näkemyksistään eri puolilta maailmaa. Tällä hetkellä Väkiparta ratsastaa virtuaalikameleilla ympäri Aasiaa.

Julkaistu 13:52  /  Kommentoi

Mobiili-tv -verkolla useita rakentajia?

- Jukka Viitasaari

Parhaillaan ICT Weekissä esiintyvä YLE:n toimitusjohtaja Mikael Jungner arveli, että tulevalla mobiili-tv -verkolla voi olla useita vaihtoehtoisia rakentajia.

Yleensä on arveltu, että ainakaan teleoperaattoreita erillisen verkon rakentaminen ei kiinnosta, mutta Jungner arveli että Digitan lisäksi myös muita kiinnostuneita rakentajia voi ilmaantua.

Ainakin teleoperaattorit ovat käyttäneet niin pitkän pennin 3G-verkon rakentamiseen, että ne eivät tule yleensä ensimmäisenä mieleen taas uuden verkon rakentajina. Tv-kuvahan välittyisi jokseenkin yhtä hyvin nopean matkapuhelinverkon kuin tv-lähetyskäyttöön dedikoidun verkon välityksellä.

Julkaistu 13:44  /  Kommentoi

Harvinaista Henkkaa tarjolla

- Mari Flink

Nyt kaikilla Henkka Hyppösen ihailijoilla on harvinainen mahdollisuus nähdä entistä televisiopersoonaa kello kahdelta Wanhassa Satamassa. Henkkahan on vetäytynyt julkisuudesta, ainakin Bisnes.fi:ssä olleen haastattelun mukaan. Vaikutti jutun perusteella jotenkin kyrsiintyneen koko mediamaailmaan ja itseensä sen mukana.

Trainers’ Housen valmentaja Henri Hyppönen tarjoaa ICTWeekissä pikurssin vaikuttavaan viestintään otsikolla “Luolapeikolla ei ole tulevaisuutta työelämässä”.

Menisin itsekin kuuntelemaan, ihan silkasta uteliaisuudesta, mutta en pääse.

Ja teille vähemmän Henkan vaiheita seuranneille tiedoksi, mies siis lähti noin vuosi sitten (muistaakseni) talkshow-hommista kaikkien yritysvalmentajien isän, Jari Sarasvuon palvelukseen.

Näin Henkan jokunen viikko sitten, kun palasin junalla Jyväskylästä Helsinkiin Media and Message -tapahtumasta. Henri istui käytävän toisella puolella ja mietin pitkään, uskallanko mennä utelemaan kuulumisia yritysvalmennusmaailmasta. Mies teki kuitenkin niin tehokkaasti kannettavalla töitä, etten tohtinut. Ja kun oli siinä Bisnes.fi:n haastattelussakin sanonut, ettei halua antaa haastatteluja. Harmitti jälkeenpäin.

Julkaistu 13:00  /  Kommentoi