Etätyön suosio lopahti

- Karri Hautanen

Näin kertoo siis uutinen tänään. Syitä lopahtamiseen ei eritellä, mikä pistää niitä miettimään.
Itse olen etätyön vankkumaton kannattaja. Etätyö ei tarkoita, vaikka mainoksissa niin väitetäänkin, että voi mennä tangoissa laiturille läppärin kanssa odottelemaan sähköpostia. Tai että voi takkatulen ääressä puhua työpuheluita. Tai voihan se tarkoittaa niitäkin, mutta pääsääntöisesti sen tulisi tarkoittaa jotain aivan muuta. Ei mikään ihme, että etätyö ei lyö itseään läpi, jos päähän iskostetaan mielikuvia siitä, että etätyö = ei työtä.

Kannattaisi miettiä etätyön käyttöä uudellen. BT esimerkiksi kertoo säästävänsä vuositasolla 100 miljoonaa puntaa etätyön takia. Siellä se on mietitty kunnolla.

Julkaistu 11:26  /  Kommentoi

Mobiilisovellukset rakentamisessa ja kunnossapidossa - 7.11.2007

- Karri Hautanen

Linna kutsuu - VAMOS järjestää “Mobiilisovellukset rakentamisessa ja kunnossapidossa“-seminaarin Katajanokan vanhassa vankilassa 7.11. Paikkoja on vielä muutamia jäljellä!

Esillä on yli 10 hanketta tavoitteineen ja tuloksineen. Panelisteina edustettuna mm. Wätsilä Services , Eltel Group, YIT, Buildercom, Oulun kaupunki ja WA Technologies. Paikkana on Hotel Katajanokan Juhlasali entisessä Katajanokan vankilassa.

Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen

Julkaistu 09:03  /  Kommentoi

Vieraskynä: MID-laitteet mobiili-ubisovellusten muurinmurtajiksi?

- Karri Hautanen

Tällä kertaa vieraskynään tarttui Veikko Seppänen Elektrobitiltä. Veikolla on painavaa sanaa laitekategorioista. Aihe on sikälikin mielenkiintoinen - VAMOSin puitteissa on luvassa myöhemmin syksyllä tulevaisuutta luotavaa tutkimusta saman aiheen tiimoilta.

Ubi ja langattomat mobiilipalvelut ovat Tekesin ohjelmissa erillään. Onko tämä pelkkä sattuma, joka ei kuvasta yleisempää asioiden tilaa? Järki vastaa kysymykseen ei, vaikka sydän sanoo  kyllä.

Asia on nimittäin niin, että laajamittaiset mobiilipalvelut toimistoissa ja tehtaissa ovat vielä tulevaisuutta, kun taas ubi on laveasti tulkittuna ollut pitkään arkipäivää. Johtaako antureista piuha vai avaruuden bittivirta tiedonprosessointiyksikköön ei aina ole hajautetun laskentasovelluksen kannalta kovin merkittävää. Näin tulkiten erityisesti teollinen toimintaympäristö on täynnä ubi-ratkaisuja ja uusia syntyy jatkuvasti eri käyttökohteisiin.  Kyse on karkeasti ottaen klassisesta mittaus- ja ohjaustekniikasta.

Sen sijaan päätelaitteen tai yleisemmin tietokoneen liikuttelu tavanomaistenkin toimisto- tai bisnessovellusten käyttöä varten paikasta toiseen vaatii vielä näppäryyttä eikä monien sovellusten käyttö paikasta riippumatta tai eri päätelaitteiden välillä suju lainkaan.

Mikä avuksi? Mielenkiintoista kyllä, päätelaitteiden ja tietokoneiden väliin on ujuttautumassa uusi laiteluokka, MID (Mobile Internet Device):  nettipääte, jolla voisi olla kykyä sekä teollisten että toimistosovellusten laajemman mobiilin käytön avuksi ja samalla ubi-maailman langattomaksi solmupisteeksi.

Vanha vitsi, jonka yhä muistan hyvin 1990-luvun lopulta, oli tuolloin vielä Nokialla toimineen Juha Rapelin huomio, miksi bisnesmiehetkään eivät kehittyneiden kännyköiden käytöstä aluksi innostuneet:  vaatekaapit olivat täynnä pukuja, joista povitasku oli repeytynyt hajalle.

Mobiililaitteen fyysinen koko ja muoto ovat yhä  tärkeitä uusien tietojenkäsittelytapojen etenemiselle. Ensimmäisten digikännyköiden jälkeen onkin nähty jo monenlaisia päätelaitteita. Toisaalta läppäreitä ei edelleenkään taskuissa kuljetella, vaikka myös toimistotietokoneen olomuodon muutos on ollut hämmästyttävän nopea ja perusteellinen.

MID-laite mobiili-ubin perustana on varteenotettava skenaario. Ubi-maailma ei ole pelkkiä langattomasti yhteen kytkettyjä antureita, kuten joskus ehkä ajatellaan, eikä ubi-sovellusten tiedonkäsittelyä voida hoitaa parin postimerkin suuruiselta ruudulta ja puolukan kokoisella ohjausnapilla. Tämä on keski-ikäisille itsestäänselvyys ja nuoremmillekin valkenee ajan myötä.

Mutta mahtuuko MID-laite bisnesmiesten povitaskuun tai -leidien käsilaukkuihin? Kyllä se jo lähes mahtuu, muotoilusta ja teknologiasta tosin hieman riippuen. Moduulaariset laitealustat ja joustavat muotoilukonseptit ovat välttämättömiä, mutta samalla kertaa niiden kanssa on saatava kuriin ennen muuta laitteiden virrankulutus. Ohjelmistoja ja tietoa niihin mahtuu aina tarpeellinen määrä, hieman yksinkertaistaen.

Laiteluokkana nettipääte on yhä uusi, PC:n ja älypuhelimen välimaastoon sijoittuva kategoria. Se perustuu alun perin Intelin, Microsoftin ja joidenkin muiden yritysten lanseeraamaan UMPC (Ultra Mobile PC) -termiin, josta Intel on jalostanut oman konseptinsa viittaamaan vielä hieman pienempiin laitteisiin. Erot koskevat lähinnä näytön kokoa ja virrankulutusta.

MID-laitteen päätavoite on mahdollistaa langaton ja mobiili-internet, mistä syystä sillä on aito mahdollisuus laajamittaisten mobiilipalvelujen alustaksi. Tällä hetkellä langattomien päätelaitteiden ongelmana internet-sovelluksissa on suomeksi sanottuna yhteensopimattomuus PC-maailman kanssa, samoin kuin suorituskyvyn ja jatkuvan verkkoyhteyden puutteet.

Suurin osa toimisto- ja yrityssovelluksista on suunniteltu ja tullaan jatkossakin toteuttamaan alustoilla, jotka perustuvat x86-arkkitehtuuriin. Valloittaako nettipääte kertarysäyksellä ei-kenenkään maan läppäreiden ja älypuhelinten välissä? Tuskinpa, vaan enemmänkin hivuttamalla,, joskin näiden laitteiden tulevaisuuden kehityksestä on esitetty hyvinkin optimistisia  ennusteita: niiden osuus voisi olla jopa kymmenes koko PC-markkinoista jo vuonna 2010.

MID-laitteiden suunnittelun tueksi tarvitaan erilaisia työkaluja ja menetelmiä mm. arvioimaan ja mittaamaan käytännössä laitteiden virrankulutusta. Virrankulutuksen arviointi antaa myös osviittaa laitteen komponenttien lämmönkulutuksesta. Nämä tuntuvat ehkä sovelluskehittäjistä jossain määrin turhanaikaisilta, mutta ovat oleellisia, kun laitetyyppiä lanseerataan käyttöön, ja samalla kuvastavat sitä, että kyse on nimenomaan uudesta laiteluokasta.

Myös nettipäätteiden verkkoyhteydet vaativat huolellista paneutumista suunnittelijoilta, perustuivatpa ne  solukko-, WLAN, pan- tai WiMAX-verkkoihin. Yksi suurimmista tarpeista on jatkuvan verkkoyhteyden takaaminen. Palveluiden ja sovellusten pitää olla myös saatavilla eri verkkojen läpi. Standardeja verkkojen väliseen siirtymiseen ja yhteistoimintaan onkin jo valmisteilla nettipäätteiden tarpeita varten.

Tuhannen euron kysymys on, säästyvätkö povitaskut ja käsilaukut laajemmilta tuhoilta, jos netti palveluineen siirtyy MID-laitteeseen yhdessä ubimaailmaan kuuluvan langattoman anturitietojen keruun kanssa? Sydän vastaa kyllä eikä järkikään esitä ankarampia vastalauseita!

Julkaistu 13:55  /  Kommentoi

Foleo goes down the toilet

- Karri Hautanen

Eli se siitä. Itse pidin ajatuksesta lähes vilpittömästi, mutta näin se vaan maailma menee. Palm hyllytti 10MEUR hankkeensa, Foleon. Ilmoitus siitä - blogissa.

Julkaistu 14:51  /  2 vastausta

Onnea Cidercone

- Karri Hautanen

Vai pitäisikö sanoa Ixonos?

Uutisen mukaan Ixonos osti mobiiliosaamista. Mobiilin painoarvo nousee kohinalla:) Terve yritys ostetaan hyvään hintaan. H-I-E-N-O-A!

Julkaistu 11:49  /  2 vastausta

Vieraskynä: Petteri Alahuhta; Toimialat uudistuvat (myös) ilman liiketoimintamallia!

- Karri Hautanen

Enemmän tai vähemmän säännöllisesti blogissa on mukana vieraskynäilijöitä. Tällä kertaa uhriksini joutui VTT:n Mobile Interaction-puolelta Petteri Alahuhta, joka toimii myös aktiivisesti VAMOS johtoryhmän jäsenenä.  

Uuden liiketoiminta- ja ansaintamallit ovat olleet T&K-työtä tekevien ihmisten huulilla jo vuosia. Jotenkin uskotaan, että tekniikan kehityksen lisäksi tarvitaan mullistava uusi liiketoimintamalli, jotta uudistumista tapahtuisi. Erityisesti kuluttajamarkkinoilla on nähty, mitä ihmeellisempien ilmiöiden syntyvän ja muuttavat liiketoimintaa. Skype taisi syödä merkittävällä tavalla teleoperaattoreiden ulkomaanliikenteen katteita tarjomalla ilmaiset puhelut, Wikipedia säästi huomattavasti tilaa kansalaisten kirjahyllyissä ja poisti puhelinmyyjiltä yhden myytävän artikkelin - nuo mainiot 25-osaiset tietosanakirjasarjat.

Mitä näillä kahdella kuluneella esimerkillä on tekemistä Mobile Enterprise-aihepiirin kanssa. Mielestäni paljonkin. Kumpikin esimerkki kertoo tarinaa siitä, miten uusi avoimuutta, vertaistuotantoa, jakamista ja globaalin skaalan teknologia tai innovaatio voi muuttaa merkittävästi liiketoiminnan pelikenttää, vaikka kyseisellä uudella ratkaisulla ei olisikaan kunnollista liiketoimintamallia. Skypen liiketoimintamalli ei ehkä ollut elämää suurempi (yrittäjillä itsellään taisi toki olla liiketoimintamalli kirkkaana mielessään). Wikipediaa pyörittävä yhtiö kerää lahjoituksia, eikä tietääkseni ole (eikä haluakaan olla?) mikään kaupallinen menestys.

Mitä näistä kahdesta esimerkistä on sitten opittavissa? Mielestäni ainakin se, että kun jokin uusi innovaatio tekee asioita mahdolliseksi, niin niitä myös tehdään ja ennen pitkää joku onnistuu tavalla, jolla on vaikutusta useiden elämään. Skype ei ollut ensimmäinen IP-puhelupalvelu, eikä Wikipedia ensimmäinen verkkopohjainen kollaboraatiotyökalu. Kummallakaan näistä palveluista ei ollut maineensa arvoista liiketoimintamallia, mutta kuitenkin ne onnistuivat muuttamaan toimialansa perustukset ja saattamaan useita vakiintuneita toimijoita hankaluuksiin.

Uusia liiketoimintamalleja pitää tietenkin yrittää kehittää ja testata koko ajan. Uuden liiketoimintamallin kehittämisen voisi ajatella toisinkin - Mikä uusi lähestymistapa tai innovaatio tulee romuttamaan vanhan liiketoimintamallin? Tietosanakirjasarjoille kävi niin, että valtava joukko vapaaehtoisia alkoi takoa verkkopalveluun artikkeleita eri aiheista. Kaikki tämä oli tarjolla laajakaista-yhteyden hinnalla (joka alkaa olla joka taloudessa muutenkin) ja puhelut alkoivat liikkua ilmaiseksi tietokoneiden välillä internetin yli. Informaatiosta ja sen jakamisesta tuli ilmaista.

Vaikka olen toisinaan aika skeptinen mobiiliratkaisujen merkityksen suhteen, uskon (tänään) vahvasti, että niillä on potentiaalia eri toimialojen mullistuksiin - myös yritysratkaisuissa. Erityisesti luulen, että liiketoimintaan liittyvän avoimuuden, vertaiskehittämisen, kaikenlaisen (sisällön, kokemusten, jne) jakamisen ja globaalin verkottumisen liitävien näkökulmien mukaantulo saa aikaan kiinnostavia kehityskulkuja myös yritysten tietojen käsittelyssä.

Uusien ratkaisujen tarjoajan kannalta tavoitteena on saada aikaan mullistus ja hyötyä siitä itse tavalla tai toisella. Vakiintuneiden toimijoiden tilanne on vähän toisenlainen. He pyrkivät joko torjumaan mullistukset tai sitten mukautumaan niihin. Kummallekin ryhmälle voisin suositella VTT:n tutkijoiden tuottamaa kiinnostavaa raporttia sosiaalisen median / web 2.0 liiketoimintamalleista.

Linkki:
Petteri Kangas et al: Googlen mainokset ja muita sosiaalisen median liiketoimintamalleja

Julkaistu 11:48  /  2 vastausta

Seminaarikutsu: Luotettu identiteetti vaativassa mobiili ympäristössä

- Karri Hautanen

Voitko luottaa tietoon ja toimijoihin mobiilissa maailmassa?

Tule kuulemaan ja näkemään ratkaisuja vaativassa mobiilissa käyttöympäristössä.

Aika: 13.9. klo 13:00 Innopolissa, Espoossa.

Seminaari on myös käytännön esimerkki, miten pienikin suomalainen yritys voi luoda oman lisäarvonsa Euroopan komission tuotekehitysprojekteissa verkottumalla isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Mukana puhujina mm. NTT DoCoMolta, SAPilta ja Microsoftilta.

Lisää täällä.

Julkaistu 11:44  /  Kommentoi

VAMOS Mobile Enterprise Seminaari - loistavat puhujat

- Karri Hautanen

Noniin,

VAMOS Mobile Enterprise Seminaari (10.9) Wanhassa Satamassa lähestyy!

Onhan nuo puhujat olleetkin jo tiedossa jonkun aikaa, mutta muutama sana lisää. Paikalle on ilmoittautunut yli 250 henkeä, mutta suurensimme salia jotta mahtuu enemmän porukkaa paikalle.

Koko ohjelma ja aikataulutus löytyy täältä.

Mielenkiintoista kuulla miten GAP näkee bonuskorttien ja mobiiliuden yhteiset mahdollisuudet. Mielenkiintoista on myös kuulla, mitä Koreassa oikein tällä rintamalla tapahtuu. Nämä ja paljon muuta reilun viikon päästä!
Ilmoittaudu siis HETI!

Julkaistu 11:38  /  Kommentoi

Uusi yritys-MVNO Suomeen

- Karri Hautanen

On tätä odotettukin. Uusi yritys-fokuksella oleva MVNO aloittaa Suomessa. Tai no, ei nyt niin uusi, koska onhan Academica ollut jo vuodesta miekka ja kypärä, mutta  se, että  Academica aloittaa MVNO:na on toki uutta.

Josko nyt PK-yrityksen, tai miksei isommankin, olisi helpompaa hankkia ip-puhelut, virtuaalivaihteet ja muut tavoitettavuuspalvelut kustannustehokkaasti?

Julkaistu 09:17  /  Kommentoi

US Markkinasta, Q207 ja H207

- Karri Hautanen

Ystävämme Chetan Sharma on jälleen päivitellyt USA:n mobiilimarkkinatilastoja. Linkki tiedostoon tässä, mutta tärkeimmät huomiot blogini tiimoilta kohdistuvat seuraaviin kohtiin:

1) Ensimmäisen puoliskon Data-ARPU kasvoi edellisvuoteen verrattuna melkein 90%. Kertoo paljon siitä, että markkina on Eurooppaa perässä, mutta tietysti myös siitä, minkä kaikki jo tiedämmekin, eli että mobiilipalvelut (myös yrityspuolella) kasvavat tasaista tahtia.

2) Kännykkäpenetraatio on nyt ylittänyt ameriikassa 80% rajan.

3) MVNO:lla ei mene hyvin - tällä kertaa vuorossa Amp’d, joka on todellisissa vaikeuksissa.

4) Mobile Marketing - puoli kuhisee - ThirdScreenMedia (AOL), Telephia (Nielsen) ja ScreenTonic (Microsoft) tulivat ostetuksi.  Markkinoita pedataan - early bird catches the worm, mutta entäs jos on liian aikaisiin, tekee mieli kysyä näin suomalaisena mobiilimarkkinointiin jo vajaat 10v “tottuneena”?
Lisää siis täällä.

Julkaistu 15:36  /  1 vastaus