Vieraskynä: MID-laitteet mobiili-ubisovellusten muurinmurtajiksi?

- Karri Hautanen

Tällä kertaa vieraskynään tarttui Veikko Seppänen Elektrobitiltä. Veikolla on painavaa sanaa laitekategorioista. Aihe on sikälikin mielenkiintoinen - VAMOSin puitteissa on luvassa myöhemmin syksyllä tulevaisuutta luotavaa tutkimusta saman aiheen tiimoilta.

Ubi ja langattomat mobiilipalvelut ovat Tekesin ohjelmissa erillään. Onko tämä pelkkä sattuma, joka ei kuvasta yleisempää asioiden tilaa? Järki vastaa kysymykseen ei, vaikka sydän sanoo  kyllä.

Asia on nimittäin niin, että laajamittaiset mobiilipalvelut toimistoissa ja tehtaissa ovat vielä tulevaisuutta, kun taas ubi on laveasti tulkittuna ollut pitkään arkipäivää. Johtaako antureista piuha vai avaruuden bittivirta tiedonprosessointiyksikköön ei aina ole hajautetun laskentasovelluksen kannalta kovin merkittävää. Näin tulkiten erityisesti teollinen toimintaympäristö on täynnä ubi-ratkaisuja ja uusia syntyy jatkuvasti eri käyttökohteisiin.  Kyse on karkeasti ottaen klassisesta mittaus- ja ohjaustekniikasta.

Sen sijaan päätelaitteen tai yleisemmin tietokoneen liikuttelu tavanomaistenkin toimisto- tai bisnessovellusten käyttöä varten paikasta toiseen vaatii vielä näppäryyttä eikä monien sovellusten käyttö paikasta riippumatta tai eri päätelaitteiden välillä suju lainkaan.

Mikä avuksi? Mielenkiintoista kyllä, päätelaitteiden ja tietokoneiden väliin on ujuttautumassa uusi laiteluokka, MID (Mobile Internet Device):  nettipääte, jolla voisi olla kykyä sekä teollisten että toimistosovellusten laajemman mobiilin käytön avuksi ja samalla ubi-maailman langattomaksi solmupisteeksi.

Vanha vitsi, jonka yhä muistan hyvin 1990-luvun lopulta, oli tuolloin vielä Nokialla toimineen Juha Rapelin huomio, miksi bisnesmiehetkään eivät kehittyneiden kännyköiden käytöstä aluksi innostuneet:  vaatekaapit olivat täynnä pukuja, joista povitasku oli repeytynyt hajalle.

Mobiililaitteen fyysinen koko ja muoto ovat yhä  tärkeitä uusien tietojenkäsittelytapojen etenemiselle. Ensimmäisten digikännyköiden jälkeen onkin nähty jo monenlaisia päätelaitteita. Toisaalta läppäreitä ei edelleenkään taskuissa kuljetella, vaikka myös toimistotietokoneen olomuodon muutos on ollut hämmästyttävän nopea ja perusteellinen.

MID-laite mobiili-ubin perustana on varteenotettava skenaario. Ubi-maailma ei ole pelkkiä langattomasti yhteen kytkettyjä antureita, kuten joskus ehkä ajatellaan, eikä ubi-sovellusten tiedonkäsittelyä voida hoitaa parin postimerkin suuruiselta ruudulta ja puolukan kokoisella ohjausnapilla. Tämä on keski-ikäisille itsestäänselvyys ja nuoremmillekin valkenee ajan myötä.

Mutta mahtuuko MID-laite bisnesmiesten povitaskuun tai -leidien käsilaukkuihin? Kyllä se jo lähes mahtuu, muotoilusta ja teknologiasta tosin hieman riippuen. Moduulaariset laitealustat ja joustavat muotoilukonseptit ovat välttämättömiä, mutta samalla kertaa niiden kanssa on saatava kuriin ennen muuta laitteiden virrankulutus. Ohjelmistoja ja tietoa niihin mahtuu aina tarpeellinen määrä, hieman yksinkertaistaen.

Laiteluokkana nettipääte on yhä uusi, PC:n ja älypuhelimen välimaastoon sijoittuva kategoria. Se perustuu alun perin Intelin, Microsoftin ja joidenkin muiden yritysten lanseeraamaan UMPC (Ultra Mobile PC) -termiin, josta Intel on jalostanut oman konseptinsa viittaamaan vielä hieman pienempiin laitteisiin. Erot koskevat lähinnä näytön kokoa ja virrankulutusta.

MID-laitteen päätavoite on mahdollistaa langaton ja mobiili-internet, mistä syystä sillä on aito mahdollisuus laajamittaisten mobiilipalvelujen alustaksi. Tällä hetkellä langattomien päätelaitteiden ongelmana internet-sovelluksissa on suomeksi sanottuna yhteensopimattomuus PC-maailman kanssa, samoin kuin suorituskyvyn ja jatkuvan verkkoyhteyden puutteet.

Suurin osa toimisto- ja yrityssovelluksista on suunniteltu ja tullaan jatkossakin toteuttamaan alustoilla, jotka perustuvat x86-arkkitehtuuriin. Valloittaako nettipääte kertarysäyksellä ei-kenenkään maan läppäreiden ja älypuhelinten välissä? Tuskinpa, vaan enemmänkin hivuttamalla,, joskin näiden laitteiden tulevaisuuden kehityksestä on esitetty hyvinkin optimistisia  ennusteita: niiden osuus voisi olla jopa kymmenes koko PC-markkinoista jo vuonna 2010.

MID-laitteiden suunnittelun tueksi tarvitaan erilaisia työkaluja ja menetelmiä mm. arvioimaan ja mittaamaan käytännössä laitteiden virrankulutusta. Virrankulutuksen arviointi antaa myös osviittaa laitteen komponenttien lämmönkulutuksesta. Nämä tuntuvat ehkä sovelluskehittäjistä jossain määrin turhanaikaisilta, mutta ovat oleellisia, kun laitetyyppiä lanseerataan käyttöön, ja samalla kuvastavat sitä, että kyse on nimenomaan uudesta laiteluokasta.

Myös nettipäätteiden verkkoyhteydet vaativat huolellista paneutumista suunnittelijoilta, perustuivatpa ne  solukko-, WLAN, pan- tai WiMAX-verkkoihin. Yksi suurimmista tarpeista on jatkuvan verkkoyhteyden takaaminen. Palveluiden ja sovellusten pitää olla myös saatavilla eri verkkojen läpi. Standardeja verkkojen väliseen siirtymiseen ja yhteistoimintaan onkin jo valmisteilla nettipäätteiden tarpeita varten.

Tuhannen euron kysymys on, säästyvätkö povitaskut ja käsilaukut laajemmilta tuhoilta, jos netti palveluineen siirtyy MID-laitteeseen yhdessä ubimaailmaan kuuluvan langattoman anturitietojen keruun kanssa? Sydän vastaa kyllä eikä järkikään esitä ankarampia vastalauseita!

Julkaistu 13:55

Merkintä on julkaistu keskiviikkona, 19. syyskuuta 2007 klo 13:55. Voit seurata merkinnän herättämää keskustelua RSS 2.0-virran avulla. Voit kirjoittaa oman vastauksen tai tehdä viittauksen omalta sivustoltasi.