Digitoday Mobile • Uutiskirje • digitoday • Uutisvinkit • Mediakortti • Uutisotsikot omalle sivulle • RSS

   etusivuetusivu
   kaikki uutiset

   datadata
   finanssifinanssi
   mediamedia
   teletele

   työ & uratyö & ura
   tietoturvatietoturva
   it-myyntiit-myynti
   tuotteet ja palveluttuotteet ja palvelut
   kolumnitkolumnit
   taloussanomat - pörssikurssitpörssit

   blogitblogit
   videotvideot

   faktafakta

   shopshop

Hae








12.10.2007

Mitä olisi internetin ja avoimen lähdekoodin tulevaisuus ilman Suomea?

- Mikko Puhakka

‘’Markkinat ovat verkossa, tuotantovoima toimii verkossa, molemmat globaalisti kaikkien ulottuvilla’’ Mårten Mickos, MySQL toimitusjohtaja.

Tehdäänpä pieni älyllinen harjoitus: Web 2.0 palvelut eli uuden sukupolven internet-yhtiöiden hankkeet, kuten Sulake (Habbo Hotel), Facebook ja MySpace rakentuvat pääsääntöisesti ns. LAMP-alustan päälle. Toisin sanoen ne rakentuvat kokonaisuuden päälle, joka koostuu Linuxista, Apachesta, MySQL:sta ja PHP:sta - valikoimasta avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

Uudet hankkeet eroavat merkittävästi ensimmäisen sukupolven internet-hankkeista siinä, että ne ovat onnistuneet synnyttämään merkittävää liiketoimintaa hyvin nopeasti. Ne ovat saavuttaneet jopa satojen miljoonien eurojen liikevaihdon muutamassa vuodessa.

Toinen erottava tekijä on se, että avoimen lähdekoodin käyttö on mahdollistanut äärimmäisen kustannustehokkaan tavan testata uusia ajatuksia ja toimintamalleja. Jos homma ei toimi, kokeillaan välittömästi muuta. Eli päinvastoin kuin aikaisemmin, jolloin rakennettiin koko vuoden ajan liiketoimintasuunnitelmaa.

Puolet rakennuspalikoista suomalaisia

Linux (Linus Torvalds) ja MySQL (Monty Widenius) ovat suomalaislähtöisiä hankkeita. Eli jopa puolet keskeisistä uuden sukupolven internetin rakennuspalikoista ovat suomalaissyntyisiä. Ottaen huomioon maamme aseman software-teknologiakartalla ja väkilukumme, tämä on suorastaan hämmentävää.

Mutta ei Suomen ja suomalaisten ansiot vielä tähän lopu. Kerroin edellä mainitun havaintoni kollegalleni Tere Vadenille. Hän muistutti, että avoimen lähdekoodin kehityshankkeiden keskustelut käydään käytännössä 100-prosenttisesti IRC:n (Internet Relay Chat) ryhmissä. Ja mistäpä muualta IRC onkaan lähtenyt liikkeelle kuin Suomesta. Oululainen Jarkko Oikarinen kehitti järjestelmän vuonna 1988.

Kiinan ja muiden nousevien markkina-alueiden avoimen lähdekoodiin, erityisesti Linuxiin liittyvät hankkeet ovat viime aikoina olleet viljalti otsikoissa. Miten Linux löysi tiensä Kiinaan? Se kävi niin, että Teknillisen Korkeakoulun jatko-opiskelija Tohtori Gong Min palatessaan Kiinaan vuonna 1996 pakkasi parikymmentä sen hetkisen Linux-version sisältävää diskettiä mukaansa. Jo seuraavana vuonna Kiinassa käynnistyi ensimmäinen Linux-jakelu.

Uusi, korkeampi ambitiotaso on tarpeen

Nyt kun pääomasijoittajillekin on todistettu, että avoimen lähdekoodin ympärille voi synnyttää merkittävää liiketoimintaa - ja että niistä voi irtautua kannattavasti kuten Sleepycatin, Trolltechin JBOSSin ja Xensourcen tapauksissa - olisi aika miettiä seuraavia askeleita. Askeleita, joissa esimerkiksi innovaatio- ja open source -maailman mekanismien yhdistämisellä valjastaisimme valtavan kansainvälisen osaamisverkoston täysin poikkeavalla tavalla. Sellainen voisi olla uuden tyyppinen alkuvaiheen investointi-instrumentti, joka aktiivisella ”open innovation” -ohjauksella loisi uutta arvoa. Samalla se toimisi teollisuutta ja tiedeyhteisöjä palvelevana verkostona.

Tämän kaltainen uusi ja korkeampi ambitiotaso on tarpeen. Muuten suomalainen ja etenkin riskirahoitteinen innovaatiotoiminta käpertyy riittämättömien koti- ja lähimarkkinoiden varaan eikä turvaa tulevaisuuden kilpailukykyämme. Uuden instrumentin toteuttamiseen on Suomella kaikki edellytykset - etenkin kun meidät mielletään kaikkialla maailmassa avoimien ympäristöjen edelläkävijöiksi.

Merkittävät mahdollisuudet käytettävä

Avoimen lähdekoodin tuoma murros on varmasti yksi suurimpia muutoksia, mitä ohjelmisto- ja ohjelmistoperustaisessa liiketoiminnassa on tapahtunut vuosikymmeniin. Murros ei toki rajoitu pelkästään avoimeen lähdekoodiin, vaan kasvavassa määrin myös avoimeen sisältöön, avoimeen dataan ja avoimeen substanssiin.

Historiamme perusteella uskallan väittää, että meillä on jälleen seuraavien vuosien aikana merkittävä mahdollisuus edessämme avoimen lähdekoodin alueella. Kansainväliset ovet ovat meille auki, kuten silloin, kun Nokia loi meille maineen mobiilipuolella – mahdollisuutta ei saa jättää käyttämättä!

**kolumni on julkaistu alunperin osana Kauppalehden Avopaikka liitettä 2.10.2007 koko liitteen löydät osoitteesta: http://www.coss.fi/web/coss/avopaikka

6 vastausta

  • Jeps

    Onhan noita muitakin. Linukan voi korvata vaikka FreeBSD:llä, Apachen Lighttpd:llä, MySQL:n PostGreSQL:llä, ja PHP:n vaikka perlillä tai pythonilla.

  • qwertyui

    On siis todistettu, että käyttämällä ilmaisia ohjelmia voi tehdä businesta. Vau.

    Nyt kun vielä Open softan tuottajistakin tulee pääosin kannattavia niin sitten onkin hyvä. MySQL on laajalle levinnyt ja yrityksen iästä huolimatta takoo melkoisia tappioita. Eikä ole Open-SW puolella mikään poikkeus. Poikkeuksia on noi muutamat, jotka blogissa mainittiin. Lisäksi osa menestyneistä ei ollut koskaan liiketaloudellisesti kannattavia vaan sijoittajat vain saivat omansa pois.

  • KeijoK

    eiks habbo käytä oraclea?

  • Mikko Puhakka

    Ainakin vielä kesällä oli MySQL käyttäjä http://www.mysql.com/customers/customer.php?id=268

  • intternettipoliisi

    Luulisi että open source blogissa osattaisiin kirjoittaa sana “Internet” isolla alku kirjaimella :|

  • MattiK

    Tiedoksesi seuraavaa:

    “Suomen kielen lautakunta päätyi kokouksessaan 12.3.2007 siihen, että molemmat vaihtoehdot, internet ja Internet, ovat suomen kielessä hyväksyttäviä. Tähän asti on suositettu isoa alkukirjainta. Kirjoitusasu internet on jo kauan ollut laajalti käytössä, eikä se ole aiheuttanut hankaluuksia viestinnässä.

    Jos kirjoitetaan Internet isolla alkukirjaimella ja sana esiintyy yhdyssanan alkuosana, se liitetään loppuosaan yhdysmerkin välityksellä samaan tapaan kuin muutkin erisnimet: Internet-asetus, Internet-sivut.

    Jos kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella internet, sana ei ole erisnimi. Yhdysmerkkiä ei siksi yleensä tarvita, vaan yhdyssanan osat kirjoitetaan suoraan yhteen: internetsivut. Osien hahmottamista helpottamaan yhdysmerkkiä voi kuitenkin käyttää etenkin silloin, kun yhdyssanan loppuosa alkaa vokaalilla: internet-asetus.”

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää seuraavia HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <code> <em> <i> <strike> <strong>
Esimerkki 1 - <a>
<a href="http://www.osoite.fi">nämä sanat näkyvät tekstissä</a>
Esimerkki 2 - <blockquote>
<blockquote>Siteerattava teksti tulee tähän väliin</blockquote>
Esimerkki 3 - <strong> ja <em>
Tämä on esimerkki tekstin <strong>lihavoinnista</strong> ja <em>kursivoinnista</em>.

RSS

Haku

Uusimmat kommentit

  • J: Loistavaa että löysit tämän netistä, itse Pekingin konferenssissa jäi se kirjanen saamatta :)
  • MattiK: Tiedoksesi seuraavaa: "Suomen kielen lautakunta päätyi kokouksessaan 12.3.2007 siihen, että molemmat...
  • intternettipoliisi: Luulisi että open source blogissa osattaisiin kirjoittaa sana "Internet" isolla alku kirjaimella...
  • Mikko Puhakka: Ainakin vielä kesällä oli MySQL käyttäjä http://www.mysql.com/customers /customer.php?id=268
  • KeijoK: eiks habbo käytä oraclea?

Äskettäin kirjoitettua

Arkisto

Missä olemme ja mihin olemme menossa Linus Torvaldsin viitoittamalla tiellä Open Source maailmassa? Tämä blogi pyrkii tuomaan esille tärkeitä asioita tämän murroksen keskellä pyrkien lisäämään tietoisuutta niin avoimen tulevaisuuden mahdollisuuksista kuin haasteista.


   
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy

Julkaisujärjestelmä