Norja ja 50a

- Jaakko Kuivalainen

50a viittaa tässä yhteydessä Suomen tekijänoikeuslain pykälään, joka kieltää käyttörajoitteiden kiertämisen. Norja taas on naapurimaa, jonka kuluttajaviranomaiset tuntuvat olevan astetta valppaampia ja kiinnostuneempia kuluttajien e-oikeuksista kuin suomalaiset kollegansa.

Kirjoitin aamupäivällä The Registerin uutista siteeraavaan uutisen. Lyhyt yhteenveto: Norjan Kuluttajaneuvosto pyytää kuluttaja-asiamiestä puuttumaan paikallisen iTunes Music Storen ja muutaman muun musiikkikaupan palvelu- ja myyntiehtoihin. (Alkuperäinen lähdekin löytyi myöhemmin). Yksi asia Kuluttajaneuvoston puheissa herättää kummastusta.

Consumers who wants to play their music on a non-iPod player must first remove the copy protection, this removal for legitimate private use is however stopped buy iTunes DRM technology and Terms of Use. iTunes stopping this removal for legitimate private use like playing the music on a non-iPod mp3 player is obviously in violation of the Copyright Act

Kuluttajaneuvosto eli Forbrukerrådet väittää, että iTunes ei saisi estää sopimuksella kopiosuojauksen kiertämistä yksityistä käyttöä varten. Neuvosto vetoaa nimenomaan maan tekijänoikeuslakiin. Norja on ETA-maa ja sen tekijänoikeuslaki on uusittu EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin mukaiseksi - ja siitä kummastus nyt johtuukin.

Norjan tekijänoikeuslaissa on Suomesta tuttu säännös, jonka mukaan käyttörajoitteen saa kiertää, jos se estää teoksen kuuntelun tai katselun. Norjan versiossa on myös selvästi sanottu, ettei tämä poikkeus koske pyynnöstä tapahtuvaa (on-demand) välittämistä verkossa. Tietoyhteiskuntadirektiivi velvoittaa jäsenmaita yksiselitteisesti lisäämään “sähköisen kaupankäynnin turvalausekkeen” pykäliin, joissa sallitaan tietyissä tapauksissa käyttörajoitteiden kiertäminen.

Verkkokauppa on minun ymmärtääkseni juuri pyynnöstä tapahtuvaa välittämistä. (Suomalainen muotoilu samasta asiasta on hieman pidempi: “teos, joka on välitetty yleisölle sovituilla ehdoilla siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.” Sitaatti on Lex Karpelan pykälästä 50c, joka ei suoraan koske kuluttajia. Varsinaisessa kiertokieltopykälässä eli 50a:ssa lauseketta ei ole, mutta perustelujen mukaan “poikkeus ei koske tietoverkoissa välitettyä aineistoa”.)

Norjan Kuluttajaneuvosto valittaa iTunesin DRM:stä ja siihen liittyvistä ehdoista huolimatta tekijänoikeuslain turvalausekkeesta. Vaikea ymmärtää miksi, jos kerran verkkokaupan DRM:ää ei saa koskaan kiertää. Eikö silloin pitäisi valittaa vain kohtuuttomista sopimuksista, eikä tekijänoikeuslakiin liittyvistä asioista?

Norjassa lain esitöissä kerrotaan, että lain suojaama tekninen toimenpide suojaa teosta tekijän yksinoikeuden piiriin kuuluvilta teoilta. Tällaisiksi mainitaan kappeleen valmistaminen ja saattaminen yleisön saataville. Sähköisen kaupan turvalausekekaan ei koske toimenpiteitä, jotka estävät ainoastaan käytön, johon ei tarvita tekijän lupaa. Tällaisessa melko kuvitteellisessa tapauksessa asia palautuisi pelkästään sopimusoikeudelliseksi, ellei sitten kyse olisi sähköisten oikeuksien hallinnointitiedoista, joita ei ainakaan Suomen tekijänoikeuslain 50d:n mukaan saa poistaa. (Lisäys: Fyysisellä puolella on esimerkki samasta asiasta. DVD-levyn aluekoodi ei ole tehokas tekninen toimenpide, koska se ei estä fyysistä levittämistä vaan DVD:n katselun tietyillä laitteilla; sellaista oikeutta tekijänoikeuslaki ei tunne.)

Käytön rajoittaminen vain yhteen soittimeen, kuten iPodiin ITMS:n tapauksessa, ei ole tekijänoikeuslain tarkoittama yksinoikeus. Applen DRM taitaa kuitenkin saada lainsuojan joka tapauksessa, koska DRM estää myös kopioinnin - ainakin jossain mielessä. (Suojatun tiedoston monistamista tai levittämistähän se ei estä.)

On vaikea arvioida, millä perusteella Kuluttajaneuvosto on päätynyt vetoamaan yksityiseen käytön poikkeuksiin, ja miten tarkkaanottean kyseiset kohdat on Norjan laissa muotoiltu. Odotan mielenkiinnolla, miten asia Norjassa etenee.

BTW: Tänään selvisi, että Norjassa onnistuttiin tulkitsemaan tietoyhteiskuntadirektiiviä kuluttajan oikeuksien kannalta hivenen järkevämmin kuin Suomessa. Norjassa lain perustelujen mukaan käyttörajoitteen saa kiertää esimerkiksi silloin, kun cd ei toimi cd-soittimessa tai cd:n sisältö pitää siirtää mp3-soittimeen. Suomessa vastaava poikkeus on erittäin rajoitettu, koska Lex Karpelan mukaan kappaletta ei näissäkään tilanteissa saa valmistaa, mikä useimmissa tapauksissa vesittää koko poikkeuksen.

Lähteet Norjan lain osalta: Norwegian implementation of the EUCD Article 6 ja What Norwegian politicians should know about DRM.

Julkaistu 13:14  /  16 vastausta