Mobiilitekijänoikeudet

- Jaakko Kuivalainen

Mobile Mondayn ensi viikon tapahtuman aiheena ovat tekijänoikeudet ja mobiilimusiikki. Paikalla on poikkeuksellisen mielenkiintoinen joukko puhujia.

The debaters will include Jukka Liedes, Ministry of Education and Culture; Kimmo Valtanen, SonyBMG; Herkko Hietanen, Creative Commons; and Ahti Vänttinen, Finnish Musicians Union. We will also have representatives from Nokia and a mobile content provider. Welcome to talk about this major industry on March 6 at Stockholm Diskotek.

Tilaisuus on ilmainen mutta vaatii ilmoittautumisen ennakkoon.

Virallisena huomatuksena kerrottakkoon, että digitoday pyöritti Mobile Monday -tilaisuuksia pari vuotta sitten ja sponsoroi edelleen toimintaa.

Julkaistu 14:08  /  17 vastausta

Ylläpitäjät jakoivat

- Jaakko Kuivalainen

Ilmeisesti Finreactor-jutussa ei otetakaan kantaa Bittorrent-träkkerin ylläpidon laillisuuteen. Kirjoitin juuri jutun uutispuolelle. Tässä poimintana ainakin minua eniten kiinnostava asia.

KRP:n on jakanut esitutkinnan kahteen osaan. Vaikka ensimmäinen ryhmä koostuu henkilöistä, jotka ovat osallistuneet Bittorrent-träkkerin ja ed2k-linkkejä sisältäneen keskustelufoorumin ylläpitoon, ei (tutkinnajohtaja) Vesa Isokuortin mukaan itse ylläpidon oikeudellinen asema välttämättä selviä.

- Kaikki ylläpitäjät ovat olleet myös jakamassa, joten se pelkkä ylläpitotoiminta ei välttämättä konkretisoidu tässä. Esitutkinnan näkökulmasta sellaista voisi lähteä tutkimaan avunantona. Syyttäjä tekisi sitten lopullisen harkinnan.

(Syyttäjä Antti) Pihlajamäki arvelee, ettei ylläpitotoiminnan oikeudelliseen asemaan tulla ottamaan kantaa tässä tapauksessa.

Julkaistu 13:39  /  25 vastausta

Lehti päättää häpeäilmoituksen julkaisusta

- Jaakko Kuivalainen

Hallituksen esitys teollis- ja tekijänoikeuslakien uudistuksesta matkaa piakkoin eduskuntaan. Se yritetään saada vauhdilla läpi ja voimaan jo huhtikuussa. STT:n sunnuntaisesta jutusta päätelleen häpeärangaistus on edelleen esityksessä myös yksityishenkilöitä koskevana.

Tuomiosta kertovan lehti-ilmoituksen kustantaminen on julkisoikeuden professori Olli Mäenpään mielestä “outo systeemi”, joka ei istu pohjoismaiseen oikeuskäytäntöön. Mäenpää huomauttaa STT:n haastattelussa, että ehdotus on joustavampi kuin direktiivi vaatii, koska tuomioistuin ei voi pakottaa lehteä julkaisemaan ilmoitusta, vaan asia on päätoimittajan päätettävissä.

Lakiuudistus koskee vain riita-asioita, joten warettajatuomioista ei varmaankaan saada omaa ilmoitustyyppiä Helsingin Sanomiin. Ne kun ovat yleensä rikos- eikä riita-asioita. Toisekseen tuomioistuin päättää, pitääkö myös nimi julkaista. Älytön sanktio yhtä kaikki.

Rikosoikeudellisten seuraamusten uudistus on luvassa vasta IPR Enforcement 2 -direktiivin myötä.

Julkaistu 08:41  /  12 vastausta

Hakukoneet, Fravia ja warez

- Jaakko Kuivalainen

MPAA on haastanut muutaman uutisryhmän, pari bittorrent-hakukonetta ja yhden ed2k-linkkejä sisältävän sivuston oikeuteen USA:ssa.

Järjestön tiedote (pdf):

Torrent Sites
Isohunt.com, BTHub.com and TorrentBox.com: These related Torrent sites facilitate downloads of over 140,000 content items, including popular movies and television shows such as Wedding Crashers, Lost and Desperate Housewives. TorrentSpy.com is the world?s most-visited site for obtaining infringing content using Torrent software. The site offers over 160,000 content items including 27,182 movies, 21,130 TV shows and over 45,000 music items. NiteShadow.com has over 24,000 registered members and offers over 1,000 sciencefiction TV and movie content including Battlestar Galactica, Quantum Leap, Sliders, Stargate, Babylon 5 and multiple Star Trek series.

eDonkey
Ed2k-It.com is a leading eDonkey site, with over 46,000 registered site members. eDonkey sites provide easy one-click access to specific content items on their peer-to-peer network.

Newsgroups
NZB-Zone.com, BinNews.com and DVDRs.net are membership-based websites that enable users of Newsgroups to initiate easy downloads of infringing content. NZB-Zone offers over 3.3 million files, including Star Wars Episode III, Wedding Crashers, Chronicles of Narnia, 40 Year-Old Virgin and King Kong; BinNews.com offers files for over 3,000 movies; and DVDRs.net has over 37,000 members.

Aikaisemmin samainen järjestö sopi Bittorrentin kehittäjien kanssa Bittorrent.comin hakupalvelun suodattamisesta. Mikäs siinä - saahan sitä sopia.

Ruotsissa korkein oikeus on todennut, että luvatta julkaistuun mp3:een linkittäminen saattaa olla avunantoa. Se jo harmittaisi. Taas yksi osoitus tekijänoikeuden ja reaalimaailman hyvin etäisestä suhteesta, vaikka toisaalta korkeimman oikeuden kanta käykin ilmi erään vapauttavan päätöksen perusteluista. Tietääkseni linkittämisestä ei Ruotsissakaan ole tuomittu.

Hakukoneidenkin luokittelu tekijänoikeudellisesti hyviin ja huonoihin ihmetyttää. Jotkut hakukoneet keskittyvät toisia enemmän luvattomiin julkaisuihin, tai siis toimivat sellaisen sisällön etsinnässä paremmin. Eipä tuo Googlekaan ihan puhtoinen ole nopean vilkaisun perusteella.

Fravia tietää kertoa lisää.

The structure of the following MIGHTY mp3-webbit, that I recently presented in Berlin has some interesting characteristics, that may be used to exemplify general webbits’ structures and purposes.

High precision: aqua barbie mp3 OR ma4 OR ogg intitle:”Index of” -metallica +”4.6M” (google-haku)

High recall: lavigne mp3 OR ma4 OR ogg intitle:”Index of” -beatles +”4.4M” (yahoo-haku)

1. The group or singer name is mandatory.

2. Adding your target’s title can help if you encounter too much noise.

3. The format variants will guarantee a broader spectrum. If the search engine you are using is heavily censored (as it more and more happens) just eliminate the mp3 parameter. Chances are that in the mp3 lists there will be some uncensored ma4 or some ogg file that will allow their retrieval nevertheless.

4. The intitle=”index of” (or intitle:index.of, which is the same and avoid two keypresses :-) is mandatory, and still allow fairly decent results, the spammers notwithstanding. Of course the intitle: operator is to be used with google, check the different operators for the oher search engines, or just use the simple “index of” string snippet.

5. The -metallica (or -beatles, or whatsnot) serves as a spamkiller, because many clowns still try to fish zombies out of the real web uploading huge lists of groups’ names. If you’r going for high recall, then re-launch your query with a different group acting as spamkiller.

6. Finally we come to the LENGTH parameter, which not only guarantees the presence of at least some Megabyte heavy mp3, thus cutting away all the irrelervant noise of those bogus “index of” spammer sites with “small snippets” of music, but also can be varied ad libitum and will thus guarantee you hours of fishing pleasure. You may try for instance all variations in the range 1.6M - 6.4M. I suggest starting in the band 3.5-4.5 (which is a good signal ratio for mp3s) and moving upwards if you’r an optimist and downwards if you are a pessimist.

Syyllistynkö nyt jonkin logiikan mukaan avunannon avunannon avunantoon?

Kumpi on suurempi syyllinen Google vai Fravia - vai pitäisikö sittenkin syyttää levittäjää?

(kiitos ajatuksesta EHP)

Julkaistu 12:26  /  36 vastausta

Rootkit siellä ja rootkit täällä

- Jaakko Kuivalainen

Windows-guru Mark Russinovich on ottanut syyniinsä Alcohol- ja Daemon Tools -ohjelmat, ja rootkit-tekniikoita niistäkin löytyy.

Russinovichin tulkinnan mukaan ohjelmien tarkoitus on pysyä piilossa erinäisiltä käyttörajoitteilta ja siinä hän lienee ainakin osittain oikeassa. Toisin kuin SonyBMG:n rootkitin tapauksessa, Russinovich saa tällä kertaa muutakin kuin pelkkää selkään taputtelua ja yläfemmoja.

Kuun alussa kirjoitettu blogimerkintä on poikinut päälle sata kommenttia. Kannattaa käydä vilkaisemassa keskustelua.

Ohessa muutama makupala.

Mark Russinovich:

There?s no proof that Alcohol and Daemon Tools use rootkits to evade DRM, but the evidence is compelling. If they do their usage is clearly unethical and even potentially runs afoul of the US Digital Millennium Copyright Act (DMCA).

Otto:

Mark, Sorry, but you’re just wrong on this one. Cirumventing protections in order to exercise my Fair Use rights is perfectly ethical. I have virtually all my games copied to my hard drive and use Daemon Tools to switch between them. All these games are bought and paid for. There’s no legitimate ethical issues about this at all, they’re simply enabling me to exercise my legitimate rights. Now, it may indeed be illegal, but nobody said that the law and what is right had to match one another.

Eettisyys se on pinnalla sielläkin.

Julkaistu 21:29  /  9 vastausta

“Häpeälaki” etenee lähiviikkoina eduskuntaan

- Jaakko Kuivalainen

Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa valmisteltu teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaan liittyvä lakiesitys on viimeistelyä vaille valmis. Ministeriön mukaan eduskunta saa hallituksen esityksen todennäköisesti jo kahden viikon kuluessa.

Lakiesityksen luonnos (pdf) oli lausunnoilla viime vuoden puolella ja nosti silloin pienimuotoisen kohun. Syynä oli direktiivin “häpeärangaistus“, kuten EFFI luonnehti erästä luonnoksen sisältämää seuraamusta.

Ktm:n ylitarkastaja Jaakko Ritvalan mukaan lausuntokierroksen jäljiltä ei lakiesitykseen ole tulossa merkittäviä muutoksia - ainoastaan tarkennuksia.

Eräs tällainen tarkennus voisi olla häpeärangaistuksen, eli tuomion julkaistamisen lehti-ilmoituksella, rajaaminen vain elinkeinonharjoittajiin, mutta se selviää vasta parin viikon kuluttua.

Lakiesitys perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2004/48/EY (pdf) teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta. Direktiivi tunnetaan tuttavallisemmin IPR Enforcement -direktiivinä tai Ipred1:nä.

Direktiivin seuraaja, Ipred2 on valmisteilla EU:ssa. Ipred2 keskittyy rikosoikeudellisten seuraamuksien harmonisointiin jäsenmaissa. Direktiiviesitystä on puitu myös eduskunnan valiokunnissa, mikä olikin esillä eilen blogissa.

Ktm kertoi viime marraskuussa komission aikovan vetää Ipred2:n pois parlamentista hienosäätöä varten, mutta en ole varma miten asiassa lopulta kävi. Todennäköisesti sisällöltään samanlainen ellei sama puitepäätös/direktiivi-kombo etenee EU:ssa parhaillaan. Ainakin EU-parlamentin tietopalvelu näyttää esityksen olevan käsittelyssä.

Julkaistu 11:33  /  19 vastausta

Teoston hinnoittelu ja EU:n direktiiviehdotus hiertävät

- Jaakko Kuivalainen

Puhelinpalveluiden tuottajajia edustava Teleforum aikoo valittaa Teoston hinnoittelusta kilpailuvirastoon, kertoo digitodayn uutinen.

Teleforumin mukaan tekijänoikeusmaksuja keräävä Teosto ei kohtele eri jakelukanavia tasapuolisesti.

Sitten siirrytäänkin jo EU-asiaan.

EFFI:n Ville Oksanen kävi viime viikolla eduskunnan talousvaliokunnassa antamassa asiantuntijalausunnon IPRED2:sta, jonka esipuheen mukaan pitäisi koskea lähinnä järjestäytyneen rikollisuuden tekemien teollis- tekijänoikeusrikosten sanktiointia jäsenmaissa. Pesuveden mukana menee helposti muutakin.

EFFI ei ole innoissaan ehdotuksesta, mutta eipä saa direktiivin poikanen ylisanoja valtioneuvostoltakaan. Se käy ilmi “Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ja neuvoston puitepäätökseksi (teollis- ja tekijänoikeusrikoksista)” -muistiosta (erityisesti luku 11). Ensin mainitun kansalaisjärjestökannan voi lukea täältä. Tässä vielä pieni ote EFFI-Sähke 1/2006:sta.

Direktiivissä muun muassa puhutaan “yllytyksestä ja avunannosta” immateriaalioikeuksien loukkaamiseen määrittelemättä näitä termejä. Se vaikuttaakin yritykseltä kriminalisoida kaikki uudet teknologiat, joita mahdollisesti joku saattaisi käyttää laittomasti, muun muassa. vertaisverkot. EFFI neuvookin kohdistamaan sanktiot yksinomaan väärinkäytöksiin eikä mihinkään potentiaalisiin apuvälineisiin.

Muistelisin että EU-komissio oli kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan jo viime syksynä laittamassa ehdotustaan uusiksi oikeusperustaan liittyvien ongelmien vuoksi. Ainakin käsittelyvaihe on sama kuin viime vuoden lopulla, jolloin tästä viimeksi kirjoitin. Silloin tapetilla oli IPRED1. Pitääkin selvittää, mitä IPRED1:n suomalaisversiolle (häpeärangaistus jne.) kuuluu.

Julkaistu 15:24  /  6 vastausta

Ja lukijakilpailun voittaja on…

- Jaakko Kuivalainen

Ennen lukijakilpailun voittajan julkistamista haluaa kilpailun tuomaristo (jäljempänä raati) esittää oman moraaliajatelmansa.

Raadin ryppyotsainen moraaliajatelma

Raati katsoo, että kopioinnilla on ennakoitavissa ja arvioitavissa olevia seurauksia, ja siten teon moraalisuutta voidaan tarkastella.

Raati toteaa, että absoluuttista tekijänoikeutta ei ole olemassa. Tekijänoikeus perustuu yhteisön sopimukseen, jonka ilmentymä on tekijänoikeuslaki. Laki sisältää selkeiden normien lisäksi lukuisia järjestelyjä, jotka luonteeltaan eivät ole normeja ja joita ilman kopioinnin etiikkaa ei voida arvioida. Varsinaiset normit raati sivuuttaa Humen giljotiiniin vedoten; siitä miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden kuuluisi olla.

Raati ottaa kopioinnin moraalisen tarkastelun lähtökohdaksi ja yleisesti myös tekijänoikeuden lähtökohdaksi tunnetun väittämän, jonka mukaan luovalla työllä pitää voida elää. Kopiointia on siten syytä arvioida ensisijaisesti tekona, jolla on vaikutuksia luovantyön tekijän elantoon. Edelleen tärkeimpinä vaikutuksina voidaan pitää teoskappaleiden myynnin mahdollista vähenemistä sekä erinäisten hyvitysjärjestelmien tarjoaman kompensaation toimivuutta yksittäisen luovan työntekijän kannalta.

Raati katsoo, että taustastaan erotettuna kilpailukysymyksen mukainen kymmenen äänitteen kopiointi kirjaston materiaalista ja saman aineiston kopiointi tietoverkosta eivät seuraamuseettisesti eroa toisistaan, ellei aineistoa levitä eteenpäin. Ainoa erottava tekijä on niiden nykyinen juridinen asema, joka irrottaa suojatun materiaalin kopioinnin verkosta hyvitysjärjestelmän piiristä.

Raati toteaa, että äänitekaupan siirtyessä hyvä enemmän ja enemmän verkkoon myös digitaalisen kopioinnin seuraukset näkyvät selvemmin luovantyön tekijän elannossa, koska itse myytävä tuote ei enää erotu kopiosta - ainakaan positiivisesti. Kopioidun tiedoston formaatti on vapaasti kopioijan valittavissa eikä kopioiduissa tiedostoissa myöskään ole käyttörajoitteita. Fyysisestä teoskappaleesta tehty kopio on useissa tapauksissa jopa äänenlaadultaan parempi kuin verkkokaupasta ostettu teoskappale.

Kopiointi muodostaa siis todellisen uhkan verkkokaupan myynnille ja siten myös luovantyön tekijän elannolle. Vaikka jokainen kopioitu äänite ei olisikaan suoraan pois teoskappaleiden myynnistä, on myös kiistatta selvää, että joissain tapauksissa teoskappaleita saattaa jäädä myymättä kopioinnin vuoksi. Koska yksittäisen luovantyön tekijän elanto voi olla juuri siitä yhdestä myymättä jääneestä teoskappaleesta kiinni, raati toteaa, että yksikin kopio on liikaa.

Toinen seuraamuseettisen tarkastelun näkökulma on hyvitysmaksujärjestelmän toimivuus. Hyvitysmaksujärjestelmän tarkoitus on kompensoida kopioinnin aiheuttamia tulonmenetyksiä. Raadin selvityksen mukaan hyvitysmaksujärjestelmän kyky kompensoida on kuitenkin erittäin rajallinen. Esimerkiksi ulkomaalaiselta luovantyön tekijältä kyseinen korvaus jää kokonaan saamatta. Kotimaisenkin luovantyön tekijän saama kompensaatio riippuu muun muassa radiosoitosta sekä kyvystä täyttää uskottavasti apuraha- ja kulttuuritukihakemuksia. Luovantyön tekijöiden “yhteisön” saamat korvaukset eivät raadin mielestä ole riittävä peruste oikeuttaa kopiointia missään sellaisessa tilanteessa, jossa lopputuloksena on uuden teoksen päätyminen kopioijan käyttöön.

Kopioinnin yhteydessä on syytä tarkastella myös kopioinnin kulloinkin mahdollistavaa toimintaa. Kysymyksen mukaisessa tapauksessa tarkastelussa ovat siis ilman tekijän lupaa tapahtuva yleisön saataville saattaminen verkossa sekä kirjastotoiminta. Raati huomauttaa, ettei yksittäisellä luovantyön tekijällä ole kuitenkaan mahdollisuutta kieltää julkaistun teoksensa päätymistä kirjastoon kopioitavaksi, joten kummassakin tapauksessa aineisto on saatavilla ilman luovantyön tekijän nimenomaista lupaa.

Luovantyön tekijä saa korvauksen kirjaston hankkiessa aineiston. Korvausta ei ole millään tavalla mitoitettu suhteessa aineiston kopiointiin kirjastosta. Kirjasto maksaa myös vuosittain erikseen anottavia kirjastokorvauksia, jotka eivät perustu aineiston lainausmääriin. Raadin mielestä on perusteetonta väittää, että nimen omaan kirjastoaineiston kopiointia kompensoitaisiin yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmää enempää yksittäisille luovantyön tekijöille. Hyvitysmaksujärjestelmän toimimattomuus osoittettiin jo aiemmin.

Raati pitää edellä esitettyjen perusteiden valossa todistettuna, että sekä kirjastoissa että tietoverkoissa olevan aineiston kopiointi on väärin. Raati pitää positiivisena, että nykyinen tekijänoikeuslaki poistaa sähköisesti ostetun aineiston osalta kirjastoille annetut erivapaudet ja palauttaa kontrollin teoksien käytöstä luovantyön tekijöille ja oikeudenhaltijoille. Edelleen raati pitää oikeana nykyistä käytäntöä, jonka mukaan kopiointioikeus ei koske teoksia, jotka on suojattu kopiointia estävällä tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä.

Ja lukijakilpailun voittaja on…

Raati esittää ensin perustelunsa. Lukijakilpailun voittajan vastauksesta käy ilmi syy nykyiseen asiantilaan, jossa kahdesta moraalittomasta teosta toinen on laillinen ja toinen laiton. Voittaja poimi oivan esimerkin kopioinnin historiasta ja päätti vastauksensa hienoon kielikuvaan. Voitto irtosi seitsemällä pisteellä - puolen pisten erolla toiseksi tulleeseen osallistujaan.

Raati selittää hieman:
Kirjasto on luonteeltaan sosialistinen laitos, jota ylläpidetään verorahoilla ja joka kohtelee kansalaisia äärimmäisen tasa-arvoisesti. Internet on taas lähtökohdiltaan vapaaseen tiedon jakamiseen perustuva kommunistinen järjestelmä, josta valtio ja byrokraattisuus ovat poissa. Byrokraattisuuden poistumisen myötä internetistä on tullut myös sosialistista kirjastoa tehokkaampi aineiston välittäjä. Siinä missä kapitalismi pystyy töin ja vaivoin sietämään sosialismia, on sen ja kommunismin yhteiselo mahdotonta. Kirjasto on kapitalismin kannalta riittävän tehoton ja hampaaton laitos, jonka voi jättää omaan arvoonsa. Kommunistinen ja tehokas internet oli sen sijaan saatava markkinoiden piiriin sääntelyllä.

Ja lukijakilpailun voittaja on…

Olli.

Äänilevyteollisuus kuvaa DRM-järjestelmiä hidasteiksi, joilla jarrutetaan kopiointia kaveripiirissä. Kirjastolaitoksen toiminta on rajoitettu fyysisten kappaleiden lainaamiseen, mikä automaattisesti rajoittaa kopioiden liian nopeaa leviämistä. Kirjaston kappaleesta voi tietenkin ottaa useampia kopioita kuin DRM-levystä, mutta siitä erosta maksetaankin kirjastokorvaus.

Voidaan siis karkeasti päätellä, että kirjasto suorittaa saman jarrutuksen kuin DRM, eli ne ovat oikeudenomistajien kannalta yhtä hyviä.

Vertaisverkosta kopioimisessa taas ei ole mitään jarruja. Mikäli uuden tekniikan käyttöönottoa ei mitenkään rajoiteta, on itsestään selvää, että musiikkiteollisuudelle käy samoin kuin elokuvateollisuudelle, jonka videonauhuri tappoi jo 80-luvulla. Vaikka teollisuuden edustaja silloin nimenomaan varoitti, että videonauhuri on studioille sama kuin Bostonin kuristaja kotona yksin olevalle naiselle, häntä ei uskottu, ja sen seurauksena elokuvat ovat poistuneet taidemuotona historian hämärään.

Nyt kun sama uhka leijuu musiikkiteollisuuden yllä, on moraalinen velvollisuutemme painaa jarrua - ja lujaa!

Raati kiittää kaikkia osallistujia ja onnittelee voittajaa hienosta suorituksesta.

Raadin perusteluja ja päätöstä saa luonnollisesti kritisoida.

Julkaistu 15:37  /  29 vastausta

Ryppyotsainen lukijakilpailu!

- Jaakko Kuivalainen

4 000 kommentin rajan ylittymisen kunniaksi digitodayn tekijänoikeusblogi järjestää lukijakilpailun - ryppyotsaisen sellaisen.

Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa ja myös nimimerkillä lähetetyt vastaukset hyväksytään. Osallistujat voivat lähettää vastauksensa kommentteina tähän merkintään. Vastauksia voi lähettää useita.

Ennen varsinaista tehtävänantoa on syytä hehkuttaa palkintoa. Voittaja saa nimittäin upean ja käyttämättömän Thomas Hess -T-paidan*. Palkinto välitetään voittajalle pyynnöstä**.

Kilpailukysymys

Miksi kymmenen kirjastosta lainatun cd:n kopioiminen mp3-soittimeen on moraalisesti oikein, mutta saman sisällön lataaminen vertaisverkosta on väärin?

Lisätietoa pisteytyksestä

Vastaukset pisteyttää Darra***. Tekijänoikeuslakiin tai muihin juridisiin seikkoihin vetoamisesta sakotetaan kaksi pistettä. Laillisuusnäkökulmaa voi toki pohdiskella osana vastausta. Mainittujen tekojen nykyistä juridista asemaa tukevasta päätelmäketjusta saa kaksi lisäpistettä. Pohdinnan ei silti tarvitse päätyä tehtävänannon mukaiseen moraalitulkintaan, eikä vastakkaisesta tai muunlaisesta lopputulemasta sakoteta. Muu pisteytys on hämärän peitossa. Arvostelussa otetaan huomioon muun muassa tyyli ja logiikka tai niiden puute. Analogioista on mahdollista saada lisäpisteitä, mutta myös menettää niitä roppakaupalla. Muiden kilpailijoiden vastauksien ja ideoiden osittainen tai täydellinen kopiointi on sallittua. Tasatilanteessa pisteytyksessä etusijalla on kuitenkin alkuperäinen vastaus.

Vastausaikaa on ainakin maanantaihin asti maanantaihin klo 13.00 asti. Onnea ja menestystä.
—
* “Most people don’t even no what a rootkit is, so why should they care about it.” Voitin sen F-Securen arpajaisista taannoin. Katson, että kyseinen teoskappale on luovutettu pysyvästi ETA-alueella, joten sen levitysoikeus on rauennut. Paita on kokoa XL eli one-size-fits-all.

** Teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvalla henkilöllä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta Helsingin keskustassa ja itse valitsemanaan aikana kello 8 - 16 arkisin. Vaihtoehtoisesti palkinto voidaan lähettää postissa.

*** Digitodayn ARvostettu RAati

Julkaistu 11:51  /  80 vastausta

ITviikko kysyi, kuka päättää tekijänoikeuksista

- Jaakko Kuivalainen

Torstain ITviikko-lehden “ITviikko kysyy” -palstan aiheena on tekijänoikeuslaki.

Vastaaja on viestintäneuvos Ismo Kosonen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Hän on lvm:n edustaja tekijänoikeustoimikunnassa, joka teki nykyisen tekijänoikeuslain esivalmistelun ja pohdiskelee tulevia uudistuksia.

Kysyjänä on toimittaja Mari Flink.

Ismo Kosonen, kuka Suomessa päättää tekijänoikeuksista?

Tuo on hyvin monimutkainen kysymys. Esimerkiksi kun liikenne- ja viestintäministeriö ehdotti, että kännykkä-tv -verkossa välitettävät digi-tv -ohjelmat välttyisivät toisilta tekijänoikeuskorvauksilta, asia katsotaan kenties tuomioistuimessa.

Pitäisikö tekijänoikeuskysymyksissä olla laajapohjaisempaa valmistelutyötä?

Ei se haitaksi olisi. Ehkä me ministeriöt olemme eri linjoilla näissä asioissa. Esimerkiksi kun kentälle ovat tulleet vahvemmin mukaan teleyhtiöt, niin kyllä sen pitäisi heijastua siihen, että tekijänoikeuksia mietittäessä niitä kuullaan huolellisesti.

Kuka on merkittävin tekijänoikeuksien haltija Suomessa?

Nokia.

Kuka päättää tekijänoikeusmaksujen suuruudesta?

Ne päätetään tekijänoikeusjärjestöjen ja kaupallisten tahojen kesken.

Onko yksittäisillä virkamiehillä liika valtaa tekijänoikeuskysymyksissä?

Siis Jukka Liedeksellä? Onhan hän monessa mukana, mutta hän on erittäin pätevä, kansainvälisesti arvostettu virkamies, joka kyllä herättää ristiriitaisia tunteita.

Julkaistu 10:27  /  18 vastausta