Tekijänoikeuksia vai teknologiaa

- Tommy Lindgren

Tätä tekstiä ei varmaan kannattaisi edes kirjoittaa. Aion sohaista alle 3 000 merkillä musiikin tekijänoikeusdebattia, mikä on suunnilleen yhtä mielekästä kuin monivuotisen ihmissuhteen lopettaminen tekstiviestillä.

Pakko silti yrittää, sillä on turhauttavaa seurata keskustelua, jossa todelliset motiivit verhotaan liian usein hyväntahtoisen jargonin taakse. Kovaäänisimmät huutelijat puolustavat porkkanat korvissa joko artistin tai kuluttajan oikeuksia, aivan kuin nämä olisivat väistämättä ristiriidassa toistensa kanssa. Itse uskon vakaasti, etteivät vastakkain ole muusikko ja fani, vaan lähinnä viihdeteollisuus ja teknologinen kehitys.

Musiikin ja elokuvien kontrolloimaton leviäminen digitaalisessa muodossa on saanut viihdealan suuryhtiöt paniikkiin. Ihan syystäkin. Olisi varmasti mukavampaa tehdä bisnestä, jos pelisäännöt ja -nappulat eivät koko ajan muuttuisi. Viihdeala on ennenkin pelännyt uusia innovaatioita - oli sitten kyse c-kaseteista tai videonauhureista, joiden pelättiin tappavan levykaupat ja elokuvateatterit. Hengissä ovat vieläkin.

Nyt levymyynnin laskusta hätääntyneet yhtiöt käyvät toimeentuloaan puolustavien artistien kanssa näkyvää pr-taistelua tekijänoikeuksien puolesta. Musiikin tekijöiden huolen ymmärtää: ovathan artistisopimukset lähes aina taanneet heille vain marginaalisen osuuden levyjen myyntivoitoista. Vaatii silti aika paljon hyväntahtoisuutta uskoa, että levy-yhtiöiden ensisijainen intressi olisi yhtäkkiä mahdollisimman runsas leipä artistin pöydällä.

Yhden pienen viitteen levyteollisuuden epämääräisestä suhteesta tekijänoikeuksiin tarjoaa hiphop, jonka synty perustui pitkälti siihen, että artistit käyttivät luvatta toisten tekemää musiikkia uusien teosten luomiseen. Suurlevy-yhtiöt saavat kiittää sämpläämiseksi kutsuttua innovaatiota myöhemmistä miljoonatuloistaan.

Legendaarisen hiphop-yhtyeen Public Enemyn keulakuva Chuck D katsoi vielä kauemmas puhuessaan taannoin maansa kongressille: “Mustan musiikin 80-vuotisen perinteen edustajana en ole koskaan luottanut omien tekijänoikeuksieni suojeluun. Mitä tulee rock-musiikkiin, bluesriffejä varastettiin Mississipin suistolta ilman minkäänlaisia korvauksia, jotta ihmiset voisivat maksaa 180 dollaria Rolling Stonesin keikkalipuista ja kuunnella heidän soittavan samat riffit yhä uudestaan.”

Paikallaan junnaavaa puhetta riittää siitä, onko musiikin lataaminen ilmaiseksi internetistä tai cd-levyn kopiointi kaverilta myymälävarkautta tai jopa piraattilevyjen myyntiä vastaava rikos. Ja jos lain mukaan on, miten siitä pitäisi rangaista. Harvemmin pohditaan tekijänoikeuksien ajatusta ylipäänsä tai sitä, millaisilla keinoilla lainsäätäjät voisivat taata artisteille järkevät tekijänoikeuskorvaukset teknologista kehitystä rajoittamatta ja monikansallisten yhtiöiden etuja paapomatta.

Muusikkona en itse ainakaan haluaisi tukea yksisilmäisiä pyrkimyksiä suitsia internetin käyttöä markkinavoimien ohjaukseen. Enkä liioin pelotella musiikin ystäviä ajattelemaan, että ainoa eettisesti hyväksyttävä tapa saada musiikkia kuultavaksi on lyödä rahaa tiskiin levykaupassa.

Kirjoittaja on Don Johnson Big Bandin laulaja. Kirjoitus on julkaistu alun perin 31. toukokuuta Helsingin Sanomien Kulttuuri-sivuilla.

Julkaistu 10:03  /  65 vastausta

Kritiikki voimistuu

- Jaakko Kuivalainen

YTM, FM (tuleva FT ja HM) Laura Leppämäki niputtaa yhteen väitöskirjassaan viime aikojen tekijänoikeuskeskustelua. Hän toteaa keskustelun olevan hyvin kriittistä nykyistä järjestelmää kohtaan. Keskusteluun suhtautuu taasen kriittisesti Don Johnson Big Bandin laulaja Tommy Lindgren, joka kirjoitti tekijänoikeuksista keskiviikon Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla.

Ensin Leppämäki:

Tekijänoikeus kohtaa voimistuvaa kritiikkiä erityisesti käyttäjien suunnalta. Myös uusien teosten tekijät kritisoivat tekijänoikeutta liian tiukkana ja luovuutta kahlehtivana, sillä varsinkin jo olemassa olevien töiden hyödyntäminen on hankalaa. Olisi myös hyvä miettiä, onko omistaminen ja siitä kiinnipitäminen aina kohtuullista ja tarpeellista. Voiko liian tiukka tekijänoikeus myös rajoittaa luovuuden ilmenemistä yhteiskunnassa?

Tekijänoikeuden teosluetteloa olisi hyvä tarkastella uudestaan. Samat kriteerit eivät sovi ongelmitta kaikkiin teoksiin.

Tekijänoikeuden kriteerit ovat hyvin ongelmallisia ja on vaikea löytää teoksia, jotka olisivat todella omaperäisiä, luovia, alkuperäisiä ja itsenäisiä. Teoreettisessa keskustelussa kyseiset kriteerit on voimakkaasti kyseenalaistettu ja niistä ei vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä.

Tekijänoikeutta tulisi kehittää siten, että tekijänoikeudesta vapaat teokset olisi helpompi selvittää ja löytää. Nyt edellytetään omatoimisuutta ja tekijänoikeuslain tuntemista, jota kaikilla teoksia hyödyntävillä ei ole. Toisaalta tekijänoikeutta voisi kehittää vaatimalla jonkinlaista tasoa tai laatua.

Ajatus automaattisesti syntyvästä tekijänoikeudesta asettaa lisäkysymyksiä siitä, kuka saa määritellä tekijänoikeuden piiriin kuuluvat teoskynnyksen ylittävät teokset. Tekijänoikeutta tulisi saattaa läpinäkyvämmäksi ja selkeämmäksi, jotta laki avautuisi myös oikeudellisiin kysymyksiin perehtymättömälle.

Leppämäen väitöskirjan “Tekijänoikeuden oikeuttaminen” tarkistustilaisuus on 3.6. klo 12 Jyväskylän yliopistolla (Seminarium s212).

Ja seuraavaksi Lindgren.

Julkaistu 10:02  /  3 vastausta

Laiton Lordi-lähde

- Jaakko Kuivalainen

Lordin virallisella Euroviisu-saitilla on ollut muutama biisi kuunneltavissa ilmaiseksi. Devil is A Loserin mp3 on metatietojen perusteella hankittu hieman epävirallisemmasta lähteestä. Tarkempi selvitys asiasta löytyy täältä.

Julkaistu 10:56  /  53 vastausta

Kotilainen kärsi hätää

- Kai Puolamäki

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n (TTVK) toiminnanjohtaja Antti Kotilainen oli hätää kärsimässä väitellessään 16.5.2006 suorassa lähetyksessä TV1:n K-rappu ohjelmassa Mikko Välimäen kanssa.

Kotilainen kommentoi ohjelmassa muun muassa TTVK:n käynnistämien suomalaisten verkkolevitysoikeusjuttujen motiiveja. Hänen mukaansa kotimaisten oikeustapausten tarkoitus on osaltaan vain lehdistötiedotteiden tehtailu, toisin sanoen, jutuista saatava julkisuus. Transkripti tästä osasta K-rapun keskustelua:

Mikko Välimäki: Näistä oikeusjutuista: kuka maksaa laskut? Se on Suomen valtio. Te ootte haastanut siellä kymmeniä ihmisiä, niistä tulee suurimmaksi osaksi maksuttomat oikeudenkäynnit, ne korvaukset tulee olemaan täysin mitättömiä, jotain korkeintaan tuhansia euroja. Ainut mitä te saatte siitä siitä on hirveä määrä lehdistötiedotteita. Pääsette julkisuuteen kertomaan tota tuubaanne.

Antti Kotilainen: Osaltaan nää, osaltaan nää on ihan totta, ihan totta että osaltaan nää tutkintapyynnöt palvelee sitä että me tiedotetaan tästä ilmiöstä.

Mikko Välimäki: Mikä on juristien lasku Suomen valtiolle?

Antti Kotilainen: Ö, kyllä siellä vastaajat on se jotka tuomitaan maksamaan korvauksia.

Mikko Välimäki: Mikä on juristien lasku Suomen valtiolle, verrattuna niihin korvauksiin minkä te Hollywoodin elokuvayhtiöt saatte?

Antti Kotilainen: Minkä juristien? Älä nyt höpötä Mikko… ihan höpsöjä. Puhutaan niinku tästä asiasta.

Mikko Välimäki: No kerroppa.

[Kotilainen jatkaa sen sijaan selityksiään muun muassa siitä, miksi suomalaiset eivät vieläkään voi ostaa elokuvia nettikaupasta sähköisesti, vaikka Internet on ollut kaupallinen jo kymmenen vuotta.]

Lopussa Kotilainen myönsi epäsuorasti imuroineensa jotain (musiikkia?) lähteestä, joka nykylain mukaan olisi laiton:

Toimittaja Inari Uusimäki: Hei, ootteks te, oletteko te koskaan imuroinu laittomasti. Oot sä [kysyy Kotilaiselta]?

Antti Kotilainen: En.

Toimittaja Inari Uusimäki: Et ikinä?

Antti Kotilainen: En oo, se laki tuli voimaan tänä vuonna.

[Toimittaja nauraa ja Kotilainen naurahtaa vaivautuneesti. Mikko Välimäki jatkaa.]

TKVK:n sivulla on Kotilaisen tuoreet Allofmp3.com -kommentit samasta K-rapun keskustelusta. Kotilaisen mukaan laillisen lähteen tunnistaa tekstistä “iTunes” tai “NetAnttila”.

Julkaistu 21:19  /  98 vastausta

RIAA haastoi satelliittiradion oikeuteen

- Jaakko Kuivalainen

XM Satellite Radion ja Recording Industry Ass. of American sopimusneuvottelut jatkuvat lakituvassa. RIAA syyttää XM:ää mm. tekijänoikeusloukkauksesta. XM:n digitaalisilta satelliittiradiokanavilta voi tallentaa Inno-vastaanottimella 50 tuntia musiikkia. Korvausvaatimus on 150 o00 dollaria kuuntelijoiden tallentamaa kappaletta kohden. RIAA arvelee, etteivät XM:n käyttäjät enää koskaan osta musiikkia.

XM:n mielestä yksityinen kopiointi lähetyksestä on ollut jo vuosia laillista, ja on sitä edelleenkin. Kyse ei kuitenkaan taida olla siitä, onko se laillista vai piratismia, vaan siitä minkälaisella korvauksella ja ehdoilla toimintaa saa harjoittaa.

XM maksaa tekijänoikeuskorvauksia, mutta RIAA:n mielestä niitä pitäisi selvästikin maksaa enemmän, koska järjestö näkee palvelun olevan lähempänä iTunesia kuin radiota. RIAA:n mukaan kilpaileva s-radioyhtiö Sirius on päässyt äskettäin sopimukseen lisensoinnista. Siriuksella on tarjolla pitkälti samanlainen tallentava vastaanotin.

Julkaistu 11:48  /  10 vastausta

Häpeärangaistus on ihan ok

- Jaakko Kuivalainen

Perustuslakivaliokunta on sai viime viikolla valmiiksi lausuntonsa hallituksen esityksestä, jolla muutetaan teollis- ja tekijänoikeuslakeja. Lausunnon mukaan häpeärangaistus on ihan ok juttu perustuslain kannalta.

Ehdotetun sääntelyn olennaisena sisältönä on mahdollistaa tuomion julkistaminen vastaajan kustannuksella. Lupa rajoittuu tuomiota koskeviin tietoihin, joiden levittämistä ei ole muussa laissa rajoitettu. Luvan myöntäminen tai sen myöntämättä jättäminen ei näin ollen vaikuta esimerkiksi annettavan tuomion julkisuuteen. Luvan myöntämisestä aiheutuu vastaajalle kustannuksia, joiden enimmäismäärä kuitenkin määritellään tuomioistuimessa kohtuullisuusharkintaa noudattaen. Perustuslakivaliokunta ei pidä ehdotettua sääntelyä perustuslain kannalta ongelmallisena.

Säännösten sanamuodosta voi saada sellaisen kuvan, että tietojen julkistaminen tuomiosta olisi luvanvaraista. Asianmukaisempaa on säätää esimerkiksi tuomioistuimen toimivallasta päättää, että kantaja voi vastaajan kustannuksella julkistaa tietoa kyseisestä tuomiosta.

(Lisäys eli jatkanpa vielä hieman)

Kauppa- ja teollisuusministeriö on toimittanut maanantaina eilen lakivaliokunnalle vastineen asiantuntijoiden antamiin lausuntoihin. Vastineen perusteella vain EFFI:n Ville Oksanen ja julkisoikeuden professori Olli Mäenpää ovat suhtautuneet kriittisesti tuomion julkistamista koskevaan säännökseen. KTM vastaa seuraavaa:

Esityksessä on pyritty löytämään tasapaino toisaalta direktiivin velvoitteiden ja toisaalta oikeusturva- ja kohtuullisuusnäkökohtien välillä. Pykälä ei laajenna sitä, mitä ylipäätään saa julkaista eikä poista muusta lainsäädännöstä johtuvaa vastuuta. Perusteluissa on erityisesti pyritty tuomaan esille, että julkistamiskustannusten korvaamista harkittaessa tuomioistuimen tulee ottaa huomioon oikeasuhteisuuden ja kohtuullisuuden vaatimukset. Sen sijaan esityksessä ei ole haluttu tehdä eroa sen suhteen, onko loukkaaja yksityishenkilö vai elinkeinonharjoittaja. Käytännössä tilanteet ovat niin moninaisia, että lopullinen harkintavalta on haluttu jättää tuomioistuimelle. Direktiivin sanamuodon perusteella arvioiden ei voida varmuudella todeta, olisiko tällaisen rajauksen tekeminen säännöstasolla direktiivin vaatimusten mukaista.

Parashan se on ottaa rankimman kautta, jos ei direktiivi kerran ole selkeä. Varmuuden vuoksi.

Julkaistu 14:20  /  29 vastausta

Australiassa jyrää

- Jaakko Kuivalainen

Australiassa on käynnissä tekijänoikeuslain uudistaminen, kertoo The Age.

Ehdotetun lain mukaan TV:stä nauhoitetun lähetyksen saa katsoa kerran, minkä jälkeen nauhoitus pitää poistaa. Tallennetta ei saa lainata sukulaisille tai tuttaville.

Uutiseen on hieman vaikea suhtautua, koska The Age myös kertoo, että voimassa olevan tekijänoikeuslain mukaan TV-lähetyksiä ei saa tallentaa lainkaan, eikä CD-levyjä saa kopioida, koskaan.

Positiiviselta kuulostavia muutoksia ovat uudet tekijänoikeuden rajoitukset, joiden mukaan mm. koulut, kirjastot, yliopistot yms. saavat käyttää teoksia vapaasti ei-kaupallisessa tarkoituksessa (mikä lie nykyinen lainkirjain), sekä parodian ja satiirin sallivat pykälät.

Oikeuskansleri Philip Ruddock:

Nämä ovat maalaisjärjellä tehtyjä muutoksia, jotka pitävät Australian tekijänoikeuslain maailman parhaana, hyödyttäen sekä tekijää että oikeudenhaltijaa.

Muutoksiin sisältyy myös pykäliä, jotka sallivat formaatin muunnoksen. Niiden mukaan laillisesti hankitun CD:n saa siirtää esimerkiksi iPodille. Kokoelman saa tehdä, jos formaatti muuttuu. The Agen mukaan netistä ladatun mp3-musiikin saa poltaa CD:lle, mutta CD:tä ei saa tehdä varmuuskopiota (audio), koska formaatinmuunnospykälien mukaan formaatin pitää ihan oikeasti muuttua. Maalaisjärkeä, vai mitä.

Julkaistu 23:22  /  29 vastausta

Ylen Gramex-korvaukset laskevat

- Jaakko Kuivalainen

Helsingin käräjäoikeuden perjaintaina antama päätös laskee Ylen musiikin radiosoitosta maksamia korvauksia noin neljänneksellä. Yle vaati alunperin hintojen puolittamista.

Ylen hallintojohtaja Jussi Tunturi aiemmin keväällä:

Pyrimme siihen, että maksaisimme tekijänoikeuskorvauksia Gramexille ainoastaan todellisista kuuntelijoista. Nyt maksamme sen perusteella, kuinka paljon meillä on valtakunnallisilla radiokanavilla potentiaalisia kuuntelijoita eli sen mukaan, että viisi miljoonaa suomalaista kuuntelisi yhtä asemaa samanaikaisesti.

Jussi Tunturi tänään:

Taloudellinen osa on merkittävä, mutta keskeisin osa on laskentaperiaatteiden hyväksyminen. Nyt todelliset kuuntelija- ja katselijämäärät ovat keskeinen laskentaperuste. Samoin tärkää oli se, että Ylen ja kaupallisten radioiden tariffit eivät voi eriytyä. Olemme erittäin tyytyväisiä päätökseen. Oleellista oli saada aikaan muutos vanhoihin rakenteisiin

ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää:

Ylen vaatimus oli täysin kohtuuton, mutta tämäkin päätös on raskas isku, joka heikentää mahdollisuuksia tuottaa uutta kotimaista musiikkia

Musiikkojen Liiton Ahti Vänttinen:

Ylen vaatimus alentaa korvauksia 50 prosentilla oli muusikoiden näkökulmasta mahdoton. Onneksi oikeuskin piti sitä kohtuuttomana, mutta myös tämä leikkaus on kova pala.

Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila:

Korvausten alennus oli aiheeton, koska levymusiikki on vanhoillakin hinnoilla edullista ja suosittua ohjelmaa Ylelle. Korvausten alennuksella on varmasti vaikutuksia suomalaiseen musiikki- ja kulttuurimaailmaan. Nyt meidän pitää nukkua yön yli ja harkita korvausten saajien kanssa, mitä teemme.

Yle maksaa Gramex-korvauksia 5,4 miljoonaa euroa vuodessa. Yhtiö säästää uuden päätöksen myötä omien laskelmiensa mukaan 1,1 -1,2 miljoonaa euroa.

Lisäys klo 21.10:

Julkaistu 15:08  /  77 vastausta

Opetusministeriö taipuu

- Jaakko Kuivalainen

Esitin eriävän mielipiteen torstaina Tietokone.fi:n uutisen otsikosta, jonka mukaan opetusministeriö taipuu kännykkä-tv-kiistassa. Tarkoitus oli vastata jutun kirjoittaneelle ja otsikkovalintaansa puolustaneelle Tero Lehdolle edellisessä ketjussa, mutta vastauksesta tuli niin pitkä, että pistän sen hieman muokattuna omaksi merkinnäkseen.

Opetusministeriö antoi torstaina toisen lausunnnon liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän raportista. Ensimmäinen lausunto on tammikuulta. Silloin alkoi keskustelu kännykkä-tv:n tekijänoikeuskorvauksista.

Opetusministeriö ei tekijänoikeuslain vinkkelistä ole taipunut lainkaan, mutta pakko on myöntää, että uusi lausunto on kyllä joiltain osin huomattavasti loivempi kuin alkuperäinen. Otsikko on siis perusteltu.

Tekijänoikeuslain kannalta molemmissa lausunnoissa avainasemassa on alkuperäisyys.

LVM:n työryhmän raportissa, josta lausunnot on annettu, ehdotetaan muutoksia televisio- ja radiotoiminnasta annettuun lakiin. Tekijänoikeuksien kannalta merkittävä muutos olisi se, että DVB-H-lähetys (samanaikaisena jne.) todettaisiin ko. laissa samaksi alkuperäiseksi lähetykseksi. “Alkuperäinen lähetys” -termi löytyy tekijänoikeuslaista (25 f). Ainoastaan alkuperäisten lähetysten tapauksessa ei tarvitse erikseen sopia käytöstä (pieni poikkeus koskee jakeluvelvoitteen alaisten ohjelmien edelleen lähettämistä kaapeliverkossa).

Jos DVB-H-lähetys on jotain muuta kuin alkuperäinen lähetys, tekijänoikeuslain mukaan siihen sisällytettyjen teosten käytöstä pitää sopia. Sopiminen tarkoittaa luvan hankkimista ja luvan saaminen edellyttää usein maksamista.

Sekä tammikuun lausunnossa että uudemmassa todetaan yksiselitteisesti, että DVB-H-verkon lähetys ei ole “sama alkuperäinen lähetys” kuin DVB-T-verkon lähetys, vaikka se olisi samanaikainen, sisällöltään muuttamaton ja lähettäjäyritys olisi se sama.

Opetusministeriön torstaina lähettämän tiedotteen tärkein sisältö oli tiivistetty otsikkoon: lähetysoikeudet ovat sopimusasia. Niin ministeriö totesi myös tammikuussa.

Tekijänoikeudella suojatun aineiston lähettäminen edellyttää sopimista oikeudenhaltijoiden kanssa. Sopimista on helpotettu tekijänoikeuslain 25 f §:n säännöksillä. Lähettämistä koskevissa sopimuksissa voidaan yksityiskohtaisesti määritellä myös se, missä tai minkälaisissa lähetysjärjestelmissä tapahtuvan lähettämisen sopimukset kattavat.

Opetusministeriön tammikuun lausunnon olennainen sisältö oli siis se, että lähetys ei ole alkuperäinen ja että käytöstä pitää sopia. Toinen merkittävä asia oli, että tekijänoikeuslakiin ei ylipäätään pidä kajota muiden lakien pykälillä.

Uudessa lausunnossa tekijänoikeuslain kannalta merkittävä sisältö on tismalleen sama: DVB-H-lähetys ei missään tilanteessa ole laissa mainittu “alkuperäinen lähetys”, vaan erillinen lähetys. Tekijänoikeuslakia ei pidä ohittaa, joten sen sisältö jää voimaan - käytöstä pitää siis sopia.

Esimerkiksi radiokanavien välittämiseen DVB-H-verkossa ei Teoston kanssa tehtävän nykyisen sopimuksen perusteella ole lupaa, jos asia jää tekijänoikeuslain pykälien varaan ja DVB-H-lähetystä pidetään jonakin muuna kuin alkuperäisenä lähetyksenä. Teosto voi päättää hinnoittelusta siinä, missä nettiradioidenkin tapauksessa. (Toki päätös voi olla, että mitään maksua ei peritä nyt eikä tulevaisuudessa.)

Taipuiko opetusministeriö? Kyllä taipui, mutta ei tärkeimmässä kysymyksessä. Taipumisen tarkoitus lienee ennemminkin lievittää poliittista painetta tai yrittää perustella lvm:lle, miksi opetusministeriön kannan huomioiminen ei olisikaan kovin paha asia.

Uskon täysin Tero Lehdon kertoman siitä, että opetusministeriöstä halutaan antaa kuva siitä, että he ovat joustaneet. Onhan se jo aika paljon, jos eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja syyttää virkamiehiä kehityksen pysäyttämisestä. Kun vielä otetaan huomioon pääministerin allekirjoittaman raportin puheet tietoyhteiskunnan kehittämisestä ja muutaman suhteellisen suuren yrityksen intressit asiassa, en yhtään ihmettelisi, jos ministeriön virkamiehille olisi ystävällisesti vihjaistu, että nyt on aika sovittelevien lausuntojen. Tekijänoikeuden kannalta jousto oli silti mitätön.

Ministeriön lausunnossa ei toden totta enää puhuta entiseen sävyyn korvauksista. Tammikuussa opetusministeriö vielä näki kilpailutilanteen kannalta ehdottoman tärkeänä, etteivät nykyiset toimijat “saa ilmaiseksi uuden jakelukanavan sisältöä”. Toisinsanoen ministeriö piti tärkeänä sitä, että nykyiset toimijat joutuvat maksamaan uuden jakelukanavan sisällöstä. Uudessa lausunnossa sen sijaan todetaan, että ministeriön mielestä on olemassa kaikki perusteet sille, ettei samanaikaisesta, samalle yleisölle tapahtuvasta ja muuttamattomasta lähetyksestä tarvitsisi maksaa uudestaan. Tärkeää on kuitenkin huomioida, etteikikään muutu juridisesti, jos opetusministeriön kanta menee läpi. Tekijänoikeuslaki on sama kuin tammikuussakin, ja niin todennäköisesti ovat myös sopimukset ja lisenssit. Opetusministeriön näkemykset sopimuksista ovat vain näkemyksiä.

Ehkä tv-yhtiöillä todella on nykyisen sopimuskäytännön mukaan oikeudet lähettää ohjelma rinnakkaisesti dvb-h-verkossa. Jos näin on, ihmettelen todella, miksi tv-yhtiöt nostivat alunperinkään niin suuren metelin siitä, että asiaan vaikuttaisivat vain tekijänoikeuslaki ja sopimukset. Ylen tapauksessa mekkalaa auttaa ymmärtämään Teoston torstain kommentti siitä, ettei musiikin nykyinen lisensointi automaattisesti anna lupaa dvb-h-lähetyksiin. Hinnoittelusta päätetään myöhemmin.

Opetusministeriön uusimmasta:

Sillä, että käytetään erillistä lähetysjärjestelmää, ei pitäisi olla vaikutusta korvaukseen.

Yleinen oletus on, että päälähetyksen lähetysoikeudet kattavat myös rinnakkaislähetyksen lähettämisen tässä lausunnossa kuvatussa tilanteessa. Tämä on sopimusasia. Tekijänoikeudesta ei pidä tehdä tällaisen rinnakkaislähetyksen estettä

Kyllä tuo ylläoleva kuulostaa joustavammalta kuin aiempi - siitä vain puuttuu substanssi. Tässä sitä aiempaa (doc):

Koska esitysluonnoksessa näyttää olevan selkeästi tarkoitus rajoittaa tekijänoikeutta ja teki-jöiden mahdollisuuksia sopia lähettäjäyrityksen kanssa haluamallaan tavalla lähetyskorvausten perusteista, ehdotetusta säännöksestä aiheutuvan taloudellisen tai muun hyödyn saisi alkuperäinen lähettäjäyritys ja erityisesti myös DVB-H-verkkoa operoiva mobiilipalvelun tarjoaja. Verkkoa operoiva palveluntarjoaja saisi näin liiketoimintansa pohjaksi ilmaiseksi sisältöjä. Vastaavasti alkuperäinen lähettäjäyritys saisi ilmaiseksi uuden jakelukanavan sisällöt.[…]

Opetusministeriö katsoo, että tekijänoikeudella suojattujen aineistojen toimittaminen asiakkaiden mobiililaitteille lähettäjäyrityksen toimesta ilman sopimista ja erillistä sisältöjen oikeudenhaltijoille suoritettavaa korvausta vääristäisi olennaisesti kilpailutilannetta ja käytännössä poistaisi sisältöjen tuottajilta omat mobiiliverkkojen sisältöpalvelumarkkinat.

Julkaistu 00:17  /  19 vastausta

Päivitys kännykkä-tv-asiaan

- Jaakko Kuivalainen

Satu ry on kutsunut kännykkä-tv:n toimijat neuvottelupöydän ääreen 30. toukokuuta. Yle, MTV3 ja Nelonen toteavat yksimielisesti, että uusia maksuja ei makseta, jos lähetys on samanaikainen nykyisten lähetysverkkojen kanssa.

Samassa jutussa Teosto ja Satu ry huomauttavat, ettei sopiminen tarkoita vielä korvauksen maksamista. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema lakiesitys, josta kina alkoi, valmistuu ministeriön arvion mukaan kesäkuussa.

Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner ja Nelosen liiketoimintajohtaja Juha-Pekka Louhelainen kiistävät, että tekijänoikeusasiat olisivat pysäyttäneen koko dvb-h-toiminnan kehityksen. Tällaisen näkemyksen esitti eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Markku Laukkanen (kesk) viime perjantaina Jyrki Kasvin lakilaloitteen lähetekeskustelussa.

Pari huomiota:

- Varsinainen kiista koskee dvb-h-verkkoa, jonka ylläpitäjäksi ja rakentajaksi on valittu Digita. Periaatteessa korvauskysymys on avoin myös 3g-verkon tv- ja radiolähetyksessä.

- Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esitys vapauttaisi dvb-h-verkossa jaettavan tv- ja radiolähetyksen tekijänoikeusmaksuista. Se ei ota kantaa 3g-verkossa välitettävään radio- tai tv-lähetykseen.

- Nelosen lähetykset jaetaan jo nykyään suoratoistona Elisan ja Soneran 3g-verkossa. Liiketoimintajohtaja Juha-Pekka Louhelaisen mukaan kukaan ei ole kysellyt tekijänoikeuskorvausten perään.

Martti Heikkilä kirjoittaa Selviksen pääkirjoituksessa samasta aiheesta.

Liikenne- ja viestintäministeriölle sattui kiireessä kömmähdys, kun se meni luonnostelemaan, että mobiiliverkot säädettäisiin tekijänoikeuksien vapaavyöhykkeeksi. […]

Lakiluonnoksen mukaan kolmas osapuoli voisi rahastaa uudesta jakelukanavasta, mutta alkuperäisen ohjelman tekijät eivät siitä kostuisi mitään.

Ehdotettu säädös polkisi tekijöiden ja sisällöntuottajien oikeuksia ja samalla se vääristäisi kilpailua ja antaisi joillekin toimijoille kohtuuttoman kilpailuedun muihin verrattuna. Tekijöiden omaisuus annettaisiin laitevalmistajien, operaattorien ja lähettäjäyritysten liiketoiminnan tarpeisiin lainsäätäjän pakkomääräyksellä.

Lisäys: Opetusministeriö on tänään toimittanut uuden lausunnon (pdf) liikenne- ja viestintäministeriölle kännykkä-tv:n tekijänoikeusasioista. Kanta on pitkälti sama.

Julkaistu 09:05  /  24 vastausta