| Digitoday Mobile Uutiskirje digitoday Uutisvinkit Mediakortti Uutisotsikot omalle sivulle RSS | |||||
![]() |
Arkisto: Elokuu 2006Laittomat vertaisverkot- Tero Heiskanen HS uutisoi kuvan kera tämän päivän numerossaan säveltäjä Tuomas Kallion pro gradu ?tutkielmaa. Tutkielman mukaan uudella TO-lailla on ollut vähäinen vaikutus musiikin laittomaan jakamiseen. HS:n jutusta saa sen käsityksen, että vastapuoliksi asetetaan laittomat vertaisverkot ja musiikin ostaminen verkkokaupoista. En ole uuden TO-lain asiantuntija, mutta tietääkseni siinä ei kriminalisoida vertaisverkkoja, vai olenko väärässä? En ole löytänyt gradua vielä verkosta, mutta toivon, että gradun kyselyn kysymyksenasettelussa ei ole oltu ihan näin mustavalkoisia. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen mukaan ?ongelma on edelleen erittäin paha?. Kotilaisen mukaan ongelman aiheuttajia on Suomessa noin 150 000. Kallio lisäisi verkkokaupan tuotteisiin jotain lisäarvoa, jotta ostaja siirtyisi laittomasta latailusta ostamiseen. ?Myös tiedostojen käyttöön liittyy yhä ongelmia. Kovalevy voi hajota, jolloin kaikki tiedostot saattavat kadota. Lisäksi tiedostojen siirtäminen käyttöjärjestelmästä toiseen ei ole aivan sanottua?, Kallio sanoo. Onkohan tästä listasta unohtunut se, että ehkä musiikin hankkija ei ole täysin tyytyväinen verkkokaupan tiedostojen käyttöehtoihin ja saattaa sen takia käyttää ?laittomia vertaisverkkoja?? Muualla: Kotilaisen sanoista tehty lennokas diskurssianalyysi Linkitys kielletty?- Tero Tilus - Peijoonan hyvä tuote teillä. Näin mainoksen. Ahkera surffailija ei enää voi olla törmäämättä toistuvasti yrityksiin kieltää tavallisten WWW-linkkien tekeminen. Aluksi villitys näytti olevan itsestään ohimenevää laatua. Ei kuitenkaan ollut. Tekijänoikeuskaappausten valvontakeskus (TKVK) on tämän järjestelmällisen sumutuksen hälventämiseksi käynnistänyt Linkitä kieltäjä! -kampanjan. Tällä kampanjalla TKVK haluaa kiinnittää huomiota näiden pätemättömien ja kaikille osapuolille vahingollisten kieltojen yleisyyteen. Yleisemmällä tasolla linkityskiellot ovat yksi WWW-sivustoja vaivaavan “käyttöehtotaudin” oireista. On tavallista, että web-sivustoilla kävijöiden väitetään sitoutuvan johonkin ihmeellisiin ehtoihin pelkästään sivuja lukemalla. Tällaiset “käyttöehdot” ovat pätemättömiä, koska ihmiset saavat lukea julkisia WWW-sivuja ilman, että heidän tarvitsee sitoutua mihinkään sivuston julkaisijan yksipuolisesti ilmoittamaan. Tavallisten sivustolta toiselle johtavien WWW-linkkien tekeminen yritetään kieltää yleensä joko tekijänoikeuslakiin tai edellä mainittuihin käyttöehtoihin vedoten. Linkittää kuitenkin saa ja pitää - lupaa kysymättä ja käyttöehdoista huolimatta. Linkityskiellot ovat vahingollisia kieltäjän, sivuston käyttäjän ja erityisesti WWW:n kokonaisuuden kannalta. Juuri linkit tekevät WWW:stä tiedon valtatien. Jos viittaaminen verkkosivuun (mikä pahimmillaan tuo lisää lukijoita) halutaan kieltää, eikö silloin ennemminkin kannattaisi jättää julkaisematta koko sivu? Kirjoittaja on TKVK:n ylitarkastaja. Varasta tämä filmi!- Virallinen Valvoja Ruotsalainen The League of Noble Peers dokumentaristiryhmä on julkaissut ajankohtaisen ja kiinnostavan englanninkielisen dokumenttivideon Steal This Film, joka valottaa asiantuntevasti Ruotsin piraattiliikkeen kehitystä ja viimeaikaisia tapahtumia. Dokumentissa ääneen pääsevät mm. Piratbyrånin ja Pirate Bayn taustalla toimivat aktivistit sekä Piraattipuolueen puheenjohtaja Rick Falkvinge, jotka kertovat yksityiskohtaisesti mm. toukokuun lopun Pirate Bay-ratsian tapahtumista ja ratsian aikaansaamasta yllättävästä nosteesta poliittiselle piratismiliikkeelle. Myös vastapuolen eli elokuva- ja musiikkiteollisuuden edustajat pääsevät ääneen. MPAA:n Dan Glickman todistelee intohimoisesti, kuinka ilmaiseksi saatavilla olevan tuotteen ympärille on mahdotonta luoda mitään bisnestä - häntä kuunnellessa herää väistämättä ajatuksia esimerkiksi ilmaisen Linuxin ympärillä kukoistavasta liiketoiminnasta. Dokumentissa haastattellaan myös tavallisia vertaisverkkokäyttäjiä, joiden puheenvuorot antavat hyvän kuvan siitä pelosta vapautuneesta ja positiivisesta ilmapiiristä, joka naapurimaassamme vallitsee vertaisverkkojen ja niissä tapahtuvan kulttuurivaihdon suhteen. Reilun puolen tunnin mittainen dokumentti on saatavana BitTorrentin kautta kolmena eri versiona: iPod-formaatissa, ?standardiformaatissa? .mov tiedostona sekä DVD-versiona. Torrentit ovat huippunopeita, latasin oman kopioni hulppealla 750 kB/s nopeudella. Filmi on teknisesti laadukkaasti toteutettu, ja koska kyseessä on piraattidokumentti, siinä luonnollisesti käytetään surutta myös Hollywoodin omaa elokuva- ja propagandamateriaalia. Filmin tuottanut The League of Noble Peers on jo suunnittelemassa jatko-osaa dokumentille. Kännykkä-tv:n tekijänoikeuskiista jatkuu- Jaakko Kuivalainen Kirjoittelin kesällä kännykkä-tv:n tekijänoikeuskiistasta, joka “julkisuudessa olleiden tietojen mukaan” oli ratkennut opetusministeriön rökäletappioon hallituksen ratkaistua asian lakiesityksellään. Neuvottelut kuitenkin jatkuvat.
Piraattipuolueen darknet- Virallinen Valvoja Ruotsin Piraattipuolue on tänään julkistanut uuden kaupallisen darknet-palvelun yhteistyössä ruotsalaisen Relakks high-tech yrityksen kanssa. Viiden euron kuukausimaksua vastaan asiakas saa käyttöönsä jäljittämättömän ruotsalaisen IP-numeron, johon hän on yhteydessä suojatun VPN-yhteyden kautta omasta koneestaan. Anonyymista ruotsalaisesta IP-numerostaan käsin asiakas voi sitten vaikkapa surfata netissä turvassa Isoveljen valvovalta silmältä tai käyttää haluamiansa vertaisverkko-ohjelmia ilman pelkoa tekijänoikeusmafian ahdistelusta. Osa palvelumaksuista käytetään Piraattipuolueen toiminnan rahoitukseen, “jotta se voisi muuttaa tekijänoikeus- ja yksityisyydensuojalakeja niin, että tällainen palvelu tulisi tarpeettomaksi.” “On olemassa monia perusteltuja syitä, miksi ihmiset haluavat toimia täysin anonyymisti Internetissä”, puheenjohtaja Rick Falkvinge sanoo puolueen lehdistötiedotteessa. “Jos hallitus saa valvoa kaikkea, mitä kukin kansalainen tekee, kukaan ei enää pysty valvomaan hallitusta. Oikeus yksityiseen tiedonvaihtoon on perustavan tärkeä asia demokraattiselle yhteiskunnalle. Ilman turvallista ja helppoa tapaa kytkeytyä anonyymisti Internettiin tämä oikeus katoaa käytännössä kokonaan.” “Tiedostojen jakaminen - olipa kysymys musiikista, elokuvista tai muista kulttuurin muodoista - on alue, jolla IP-osoitteiden valvonta on herättänyt eniten huomiota. Näin lähinnä siksi, että viihdeteollisuus on niin aggressiivisesti syyttänyt Internetin käyttäjiä tekijänoikeusrikkomuksista piittaamatta siitä, onko kysymys vaikkapa opiskelijoista tai yksinhuoltajaäideistä.” “Mutta uhattuna ovat paljon syvällisemmät arvot kuin tekijänoikeudet. Uusi teknologia on tuonut yhteiskunnan tienhaaraan. Ainoa tapa, jolla nykyisiä yksipuolisia tekijänoikeuslakeja voidaan valvoa, on valvoa kaikkea yksityistä viestintää Internetissä. Tämän päivän tekijänoikeusjärjestelmä ja avoin yhteiskunta, joka takaa kansalaisilleen oikeuden yksityiseen viestintään, ovat yksinkertaisesti toisensa poissulkevia asioita.” “Ennen kuin olemme muuttaneet lakeja niin, että ne takaavat kansalaisten yksityisyydensuojan kunnioittamisen, meillä on moraalinen velvollisuus suojella kansalaisia nykyään rutiininomaisesti harjoitettavan valvonnan seurauksilta. Tämä uusi palvelu on meidän tekninen keinomme suojella heitä”, Rick Falkvinge toteaa. Vuodatus Mustaparralle- Tero Heiskanen Yhyy! Haluaisin kaiken kulttuurin, vaikka olen köyhä. Kunnioitettu Mustaparta, Isä-Piraatti meidän. Kuule tämä harras toivomukseni: Yhyy! En haluaisi, että kaverini köyhät piraatin alut joutuvat rikkomaan lakia, koska he haluaisivat vain nauttia kulttuurista. Heillä on vain 5 ostettua musiikkilevyä ja kaksi elokuvaa, jotka ovat nähneet ja kuulleet jo lukemattomia kertoja. Heidän viikkorahansa eivät riitä muuhun ja he ovat jo alkaneet näivettymään kulttuurin puutteesta. He kokeilivat ladata kulttuuria tietokoneelle ja jakaa kavereillekin, koska he olivat huomanneet sen olevan yksinkertaista ja kätevää. He olivat lukeneet Raamatusta, että Jeesus oli saanut 5 leipää ja 2 kalaa tekemään 5000 ihmistä kylläisiksi. Kaverini ajattelivat, että heidän 5 musiikkilevyä ja 2 elokuvaa voisivat tehdä ainakin 5000 miljoonaa ihmistä kylläisiksi. Mutta tämä jeesustelu olikin ankarasti kiellettyä ja nyt heidän viikkorahansa menevät vuosiksi eteenpäin korvausten maksuun, eikä heillä ole varaa hankkia kulttuuria enää ollenkaan. Pohdin ratkaisua kavereitteni elämän pelastamiseksi. Avukseni tarvitsisin sinun yliluonnollisia kykyjä. Voisitko sinä merirosvota kaiken aineettoman olemassa olevan ja myös syntyvän kulttuurin sinun kaikkialla läsnä olevaan laivaasi. Voisivatko kaikki ihmiset maksaa kulttuurista saman summan kuin ovat ennenkin maksaneet sinun aarrearkkuun ja voisitko sinä sitten jakaa aarrearkusta rahat kulttuurin tekijöille oikeudenmukaisesti. Melkein kaikilla meillä täällä on jo nettiyhteys ja tallennusmedioita, joten voisimme nauttia rajoituksetta mistä tahansa kulttuurista milloin tahansa niin paljon kuin jaksaisimme, ottamalla yhteyden laivaasi. Kaverini tervehtyisivät ja voisivat lopettaa lain rikkomisen. Minusta tällä tavalla ei kukaan kulttuurin ystävä häviäisi. Kaverini saisivat kulttuuria sielun täydeltä, tekijät saisivat yhtä paljon kuin ennenkin tai enemmän, koska kulttuurinkäyttöä ei tarvitsisi valvoa ja tekijöille voitaisiin antaa myös nämä vapautuvat resurssit. Pystyisitkö auttamaan kulttuurin nälkäisiä ja lainsuojattomia kavereitani? He eivät ole tehneet mitään pahaa kenellekään ja silti heitä syytetään ja pidetään puutteessa, vaikka he voisivat saada tarvitsemansa ilman, että se olisi keneltäkään pois. Voitko auttaa meitä? Kun kuolema ei riitä- Virallinen Valvoja Recording Industry vs. The People raportoi Michiganissa, USA:ssa, käynnissä olevasta oikeusjutusta, jossa RIAA:n ahdistelema vertaisverkkokäyttäjä ehti ikävästi kuolemaan ennen kuin musiikkikartelli ehti saada ’suojelurahansa’ tältä. Saatuaan tiedon vastaajan kuolemasta, kartelli jalomielisesti anoi oikeudelta 60 päivän lykkäystä asian käsittelyyn, jotta vainajan lapset saisivat surra rauhassa. Mainitun ajanjakson jälkeen kartelli kuitenkin haluaa jatkaa oikeusprosessia saadakseen perittyä rahat jälkeläisiltä, erityisesti, koska vainaja ennen kuolemaansa oli kuulema ehtinyt mainita, että muutkin perheenjäsenet olisivat osallistuneet tekijänoikeusrikkomuksiin.
Lahti vs. Tuusula- Jaakko Kuivalainen - DC++ - Bittorrent (Finreactor) Tarkempi vertailu on tervetullutta, olkaatte hyvät. Pyydän maanantaina paperit Lahdesta. (päivitetty 21:58) Sähköisen kaupan turva- Mandariini Ohessa omaa pohdintaa keväällä tekemästäni oikeustieteellisen tiedekunnan pro gradu ?työstä. Aiheenani oli tekijänoikeuden teknisten suojien kiertäminen ja tämä suoja nimenomaisesti oikeudenhaltijan näkökulmasta. Alla on sähköisen kaupan turvalauseketta koskevaa tekstiä. Alaviitteet olen nostanut sulkeisiin. ?Sähköisen kaupan turvalauseke? Tekijänoikeuslain 50c §:n 3 momentin mukaisesti edellisessä jaksossa mainittuja poikkeuksia ei sovelleta sellaiseen teokseen, joka on välitetty yleisölle sovituilla ehdoilla siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana. Toisin sanoen edellä mainittuja laitos-, kirjasto- ja museopoikkeuksia ei sovelleta ja kaikki käytön ehdot määritetään hankintahetkellä, jos teos on välitetty tietoverkkoa käyttäen. Tietoyhteiskuntadirektiivin 6 artiklan 4 kohdan neljännessä alakohdassa tämä säädös, jota kutsutaan myös sähköisen kaupan turvalausekkeeksi, on kirjoitettu seuraavasti:
Tekijänoikeuslain 50c §:n 3 momentti koskee sanamuotonsa perusteella kaikkea tietoverkossa välitettyä aineistoa, vaikka muunkinlaisia arveluja on esitetty. (Inari Kinnunen, Tekijänoikeuden tekniset suojakeinot ja teosten yksityinen käyttäminen. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Turku 2003, s.27 ja s.30). Jos teos on hankittu tietoverkon kautta sovituilla ehdoilla, siihen sisällytettyä tehokasta teknistä toimenpidettä ei voida vaatia kierrettäväksi lain 50c §:n 1 ja 2 momenttien perusteella, vaan hankinnan ehdot määräävät sen, miten ja missä laajuudessa teosta voidaan käyttää.(HE 28/2004, s.129). HE 28/2004 määrittelee pyynnöstä tapahtuvan välittämisen teoksen välittämisenä tietoverkkoon kytketyn palvelimen kautta siten, että se on yleisöön kuuluvien henkilöiden saatavissa nähtäväksi, kuultavaksi tai muuten käytettäväksi ilmaiseksi tai maksullisena. Sillä, ottaako kukaan yhteyttä palvelimeen, ei ole merkitystä. Pelkkä mahdollisuus riittää.( HE 28/2004, s. 77-78) Kinnunen esittää, että sähköisen kaupan turvalauseke olisi tarkoitettu koskemaan vain ns. on-demand -palveluja, jossa käyttäjä saa kertakäyttöoikeuden tai jollakin muulla tavalla rajatun käyttöoikeuden tietoverkossa välitettävään teokseen. (Kinnunen, s. 27 ja s. 30) Tällaista tulkintaa tukevat myös tietoyhteiskuntadirektiivin johdantokappaleet 25, 40 ja 53. Tietoyhteiskuntadirektiivin johdantokappaleessa 25 todetaan seuraavaa:
Johdantokappale 40 tukee näkemystä on-demand -palveluihin rajoittumisesta:
Johdantokappale 53 mainitsee vuorovaikutteiset palvelut: ?Teknisten toimenpiteiden suojan olisi turvattava tilauksesta tapahtuvien vuorovaikutteisten palveluiden suojattu tarjonta siten, että yleisö voi saada teoksen tai muun aineiston saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana. Jos näiden palvelujen tarjoaminen perustuu sopimusjärjestelyihin, ei 6 artiklan 4 kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa olisi sovellettava. Näitä säännöksiä olisi edelleen sovellettava sellaisiin suorakäyttötapoihin, jotka eivät ole vuorovaikutteisia.? Johdantokappaleita tutkiessa sähköisen kaupan turvalausekkeen ratio tuntuisi olevan on-demand -palveluiden suojaaminen, erityisesti johdantokappale 53 viimeisen virkkeen perusteella. (Myös Kinnunen, s. 30) Huolimatta direktiivin johdantokappaleiden muotoiluista, kotimaisessa lainsäädännössä näitä johdantokappaleiden muotoiluja ei kuitenkaan ole huomioitu ja täten 50c §:n 3 momentti rajaa kaikki sovituilla ehdoilla välitetyt teokset pois 50c §:n 1 ja 2 momentin soveltamisalasta. Suomalainen sovellustapa näyttä siis rajaavan kaikki tekijänoikeuslain rajoitukset pois ja digitaalisessa maailmassa tekijänoikeuden tasapainoksi säädetyt järjestelmät mitätöidään. (Viveca Still, Oikeuksien hallinnointi- ja suojajärjestelmien oikeudellinen suoja. Artikkeli: IPRinfo 3/2001. s.16-19) On suorastaan hämmästyttävää, kuinka vähän sähköisen kaupan turvalausekkeeseen on kiinnitetty huomiota lain perusteluissa. Teosten sähköisen kaupan kasvaessa epäselvä oikeudentila ei liene hyväksi käyttäjille eikä oikeudenhaltijoille. Tulevaisuudessa säännös saattaa koskea käytännössä kaikenlaisia teoksia, sillä on helppoa luoda ainakin hetkellisesti sellainen tietoverkkoyhteys, johon säännös soveltuu.(Still, s.19) Jo nykyään monet mediasoittimet ja sähköisten kirjojen lukuohjelmat tarkistavat tai lataavat salausavaimen oikeudenhaltijan palvelimelta ennen teoksen toistamista. Säännöksen perusteella tällaisen avaimen käyttöehdot määritetään tyhjentävästi sopimuksin. Tietoverkoissa tehtävät sopimukset ovat usein ns. click-wrap -sopimuksia, joiden sitovuus varsinkin yllättävien vakioehtojen tilanteessa voi tulla riitatilanteessa tarkasteltavaksi. Joissakin tapauksissa ei käytetä edes click-wrap -sopimuksia, vaan palvelun käyttöehdot sijaitsevat erillisen linkin takana. Esimerkiksi NetAnttilan -musiikkiverkkokaupan teknisten toimenpiteiden käytölle asettamat rajoitukset sijaitsevat 44 -sivuisten käyttöehtojen ja -ohjeiden sivuilla 34 ja 35. (NetAnttila. Vierailtu 7.5.2006) Varsinkin kuluttajaoikeudellisissa tilanteissa tällaisten käyttöehtojen sitovuus on vähintään kyseenalaista. Jos tarkoituksena on rajoittaa tekijänoikeuslain 50c §:n sähköisen kaupan turvalauseke vain on-demand -palveluihin, tulisi tämä ilmaista selkeästi laissa tai sen esitöissä. (Myös Kinnunen, s. 30) Toisaalta, jos tarkoituksena on siirtää verkossa levitettyjen teosten käyttötavat täysin sopimusoikeudellisiksi, tulisi tämä mainita selkeästi, etenkin kun tekijänoikeuslain 50a §:n 3 momentin poikkeussäännöt eivät sovellu yksityisessä käytössä tapahtuvan teknisen suojan kiertämiseksi tietoverkossa välitettyyn teokseen. Jos mitkään tekijänoikeuslain yksityisen käytön tai tiettyjen käyttäjien hyväksi säädetyt rajoitukset eivät tule sovellettavaksi tietoverkossa välitettyyn aineistoon, muutaman vuoden päästä tekijänoikeus voi olla hyvin lähellä puhdasta sopimusoikeutta. Oikeusistuimet joutunevatkin tulevaisuudessa pohtimaan tekijänoikeuslain 50a §:n ja 50c §:n sanamuotojen, HE 28/2004 perustelujen, tietoyhteiskuntadirektiivin 6 artiklan 4 kohdan ja johdantokappaleiden 25, 40 ja 53 suhdetta. Oikeudenhaltijan kannalta suotuisin tulkinta lienee ratkaisu, jossa kaikki teoksen käyttöehdot määrätään sopimuksin. Tällainen rajoittamattoman sopimusvapauden tulkinta on helposti löydettävissä lain sanamuodosta. Laki antaisi näin ollen yksityisen käytön tilanteissa oikeudenhaltijoille oikeuden ohittaa muun muassa kuluttajansuojalainsäädännöstä johdetut, heikompaa osapuolta suojaavat järjestelmät. Samoin tekijänoikeuslain 2 luvun rajoitukset menettäisivät merkityksensä sekä yksityisessä käytössä että 50c §:n 3 momentin poikkeuksissa.( Still, s.19) Tällainen jyrkkä tulkinta kuitenkin muuttaa suomalaista tekijänoikeusjärjestelmää perustavanlaatuisesti ja vaatii tuekseen laajan oikeuspoliittisen keskustelun. Kirjoitus on julkaistu alunperin digitodayn tekijänoikeusblogin kommenteissa. |
||||
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat. Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179 Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863. Sähköposti: toimitus@digitoday.fi Copyright 2006 Taloussanomat Oy. Our Privacy Policy |
|
||||