Kun puolustus epäonnistuu

- Red Blue

Imatran tapauksessa Finreactor-käyttäjä tekijänoikeusrikkomuksesta, “vaihtelu on ansiotarkoitusta”-väittämä ei mennyt läpi.

Syyttäjänä oli sama Antti Pihlajamäki joka siis tänään esittää yhtä tiukkaa tulkintaa myös Turussa muita Finreactor-käyttäjiä vastaan oletettavasti samoin perustein. Pihlajamäen virkahan on Turun kihlakunnan johtava kihlakunnansyyttäjä, mutta hän on ollut “lainassa” muuallakin Suomessa TO/IT-rikosjuttujen “erikoissyyttäjänä” (esim. v. 2000 hän kunnostautui Suomen ensimmäisessä “hakkerijutussa”, jossa TCB-nimeä käyttänyt krakkeri tuomittiin Jyväskylässä maksamaan “uteliaisuutensa” takia useiden julkisyhteisöjen tietoturvan perusparannukset olemattomalta tasolta normaaliksi).

Huomattavaa on aluksi se, että vain Microsoft on asianomistajana jutussa, mutta Pihlajamäki on ajanut “viran puolesta” syytettä myös monen muun ohjelmiston valmistajan puolesta,

koska erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Tälle ei toki oikeus ole katsonut olevan mitään säädösperustetta (koska kyseessä on asianomistajarikos). Ihmettelen, miksi sitä on edes yritetty vängätä mukaan. Ehkäpä kyseessä on ns. “haulikkotaktiikka”: vaaditaan kaikenlaista päätöntä, jotta sitten ydinvaatimukset menisivät helpommin läpi.

Syytetty on kiistänyt jakaneensa yhtään mitään ja kertonut vain tutustuneensa palveluun. Syytetty on myös esittänyt todisteina teknistä näyttöä siitä, että Finreactorin käyttämän BT-tracker-ohjelman ja BT-clientin keskenään vaihtamia ja tilastoimia tietoja jaetuista aineistoista voi “hakkeroida”, ts. muokata näyttämään jotain aivan muuta kuin mitä on oikeasti tapahtunut, ja että siten ne eivät ole uskottavia teknisinä todisteina. Oikeus ei ole tätä todistelua uskonut vaan luottanut yhden poliisin lausuntoon:

Huttusen kertomuksen mukaan ei ole uskottavaa, että tätä lukua olisi manipuloitu.

Oikeus ei uskonut palvelussa “vierailua” ilman tiedostojen jakoon osallistumista, koska sen mukaan syytetyn oli näytetty lahjoittaneen palvelun ylläpidolle rahaa. Oikeus myös katsoi riittäväksi näytöksi käyttäjätunnuksen ja syytetyn yhteydestä, että käyttäjätunnuksen saa muodostettua syytetyn nimestä ja syntymävuodesta. (Tämä peruste tuskin on kovin uskottava tulevaisuudessa, jos nämä tuomiot jäävät lainvoimaan, koska kukapa olisi niin idiootti että rikolliseksi tietämässään toiminnassa käyttäisi omaa nimeään vaan nimenomaan jonkun toisen nimeä ja muita tietoja.)

On huomattavaa, että oikeus sivuuttaa IP-osoitteen ja liittymän omistajan haltijavastuun käsittelyn analyysissään kokonaan luottaen pelkästään käyttäjätunnuksen ja syytetyn nimen samankaltaisuuteen sekä lahjoitukseen näyttönä siitä, että syytetty on ollut Finreactoriin otettujen yhteyksien takana.

Vahingonkorvausta ei ole tuomittu perusteen osalta toteen näyttämättömänä ja hyvityksenä on tuomittu yhden poliisin lausunnon pohjalta “manipuloimattomaksi” katsottu. (Kuitenkin oikeus on kirjaamassaan tuomiossa viitannut hyvitykseen sanalla “korvaus” ja perustellut sitä esim. sillä, että kokeilemisen sijaan

lataaminen on varsin todennäköisesti johtanut ohjelman ottamiseen käyttöön

.

Oikeudelle itselleenkin on näemmä jäänyt varsin hämäräksi, mikä on “todennäköisen markkinahäiriöstä johtuvan menetyksen” ja “hyvitysperusteen” käytännön ero. Kuitenkin 20 % Microsoftin vaatimuksesta on lähellä aiemmin täällä käsiteltyä Vantaan tapausta jossa se oli hieman eri kohtuullistamisperustein 1/8 eli 12,5 %.

Julkaistu 15:37  /  28 vastausta

Tekijänoikeusvisa

- Jaakko Kuivalainen

Vuorossa on tekijänoikeusvisa™ viikonvaihteeksi. Kysymys tehdään alla olevasta materiaalista:

TV-kaista on uusi palvelu sinulle, joka haluat katsoa lempiohjelmasi silloin kun se sinulle parhaiten sopii. Parasta TV-kaistassa on se, että se on aina päällä etkä tarvitse mitään uusia laitteita sen käyttämiseen, pelkkä nopea laajakaistayhteys ja tietokone riittää.

TV-kaistan käyttö on helppoa:

1. Rekisteröidy
2. Valitse nauhoitettavat kanavat
3. Valitse nauhoitetusta ohjelmista haluamasi ja aloita katselu

Voit siis heittää vanhan nauhurisi menemään, sulkea television ja unohtaa digiboksit. TV-kaista on täällä ja sieltä tulee vain sinun valitsemaasi laatuohjelmaa!

TV-kaista on toistaiseksi rajoitetussa koekäytössä. Palvelu vaatii rekisteröinnin, vähintään 8 Mbps laajakaistayhteyden sekä voimassa olevan televisioluvan ohjelmien katseluun. TV-kaista-palvelua parannetaan jatkuvasti ja tästä johtuen palvelussa voi ajoittain esiintyä katkoksia. Yli viikon vanhat nauhoitukset poistetaan automaattisesti.

Taustaksi vielä hieman tekijänoikeuslakia:

Valmistaminen yksityiseen käyttöön 12 § (24.3.1995/446)

Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske sävellysteoksen, elokuvateoksen, käyttöesineen tai kuvanveistoksen kappaleen valmistamista eikä muun taideteoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin.

Tekijänoikeuden lähioikeudet
Radio- ja televisioyritys (14.10.2005/821) 48 § (14.10.2005/821)
Radio- tai televisiolähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa lähettää edelleen taikka tallentaa laitteelle, jonka avulla se voidaan toisintaa. Ilman lähettäjäyrityksen suostumusta televisiolähetystä ei myöskään saa toisintaa tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy maksua vastaan.

Tallennettua lähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut lähettämisvuodesta:

1) siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa;

2) lähettää uudelleen;

3) levittää yleisön keskuuteen;

4) välittää yleisölle johtimitse tai johtimitta siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada tallennettu lähetys saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti lähettäjäyrityksen käyttämään muuhun ohjelmaa kuljettavaan signaaliin kuin radio- tai televisiolähetykseen.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan vastaavasti, mitä 2 §:n 2 ja 3 momentissa, 6?8 §:ssä, 11 §:n 2?5 momentissa, 11 a §:ssä, 12 §:n 1 ja 2 momentissa, 13 a §:n 2 momentissa, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 15, 16 ja 16 a?16 e §:ssä, 19 §:n 1 momentissa, 21, 22, 25 b ja 25 d §:ssä, 25 f §:n 2 ja 3 momentissa, 26 §:ssä, 27 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 29 §:ssä säädetään. Lisäksi lähetyksen edelleen lähettämiseen kaapeleitse sovelletaan vastaavasti, mitä 25 h §:n 1 momentissa ja 25 i §:ssä säädetään, paitsi jos lähetys on peräisin muusta Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta, jolloin näiden säännösten sijasta sovelletaan vastaavasti, mitä 25 h §:n 3 momentissa säädetään.

---

Kysymys 1: Voisiko palvelu olla laillinen? (Oletetaan, ettei tv-yhtiöiden lupaa ei ole kysytty edes kohteliaisuudesta)
Kysymys 2: Minkälaisia maksuja veikkaisit, että tekijänoikeusjärjestöt haluaisivat tästä hyödyntämistavasta?

(TV-kaista via Kari H, jossa voi käydä vastaamassa kysymykseen, kuinka kauan palvelu on pystyssä.)

Julkaistu 14:39  /  42 vastausta

Vantaan tapaus

- Jaakko Kuivalainen

Julkaisen nimimerkki Red_Bluen kirjoituksen, joka käsittelee 15.9. Vantaan käräjäoikeuden antamaa tuomiota. Kirjoitus julkaistiin aiemmin tänään kommenttina merkintään Tuusula vs. Lahti.

Kommentoidaan nyt tähän vielä Vantaan tapausta (R 06/1049), ensinnäkin tuomion selostuksessa olevista lukuisista asiavirheistä käy ilmi että tuomari ei ole ollut ollenkaan asiasta perillä, sotkenut tiedostot ja kansiot/hakemistot, tiedostojen koot ja määrät jne. Käsittämätön on myös päätös, että ?koko tietokoneen? tuomitseminen valtiolle ei olisi kohtuullista, mutta kuitenkin tuomitaan ?keskusyksikkö?!?! Näytöllä, näppiksellä ja hiirellähän tekee sitten paljonkin, jolloi niitä on oikeuden mukaan mahdollista ?käyttää pääasiallisesti muuhun kuin rikolliseen toimintaan??

Hyvitystä tuli maksettavaksi n. 4150 €uroa 3727,5-4970 musiikkitiedostosta, 49 elokuvasta ja 15 TV-sarjasta. Yksittäishyvitykseksi oikeus arvioi 0,12 € per MP3, 6 € per elokuva ja 3 € per TV-sarja. Tuo 3727,5-4970 € musiikkikappaletta viittaa siihen, ettei oikeudelle esitetty mitään selvitystä siitä, kenelle asianomistajista kuuluu tekijänoikeudet yhdestäkään poliisin koneelta löytämästä 4970 MP3-tiedostosta. Vastaaja on kiistänyt että yksikään tiedosto olisi ollut vastaajien tekijänoikeuden suojaama ja että koneella on ollut vapaassa levityksessä olleita tiedostoja. Oikeus on sen sijaan laskenut korvaukset sen mukaan, että Teosto on itse ilmoittanut sen vaatimusten koskevan kaikkia 4970 musiikkitiedostoa, mutta täysin ristiriitaisesti ÄKT on vaatinut vain 75% tiedostojen määrästä, perustellen että tilastollisesti se edustaa 81% kaikista Suomessa julkaistavistä äänitteistä (josta tulee tuo ihme luku 3727,5 tiedostoa).

Oikeus toteaa, ettei ole esitetty mitään selvitystä siitäkään mitä tekijänoikeuden alaisia kappaleita koneelta on kopioitu (vastaaja vastusti hyvityksiä silläkin perusteella että koneelta on voitu kopioida vapaasti levitettäviä tiedostoja, joita oikeuskin toteaa sieltä löytyneen) ja sitten lausuu selvittämisen puutteesta ?Tämä ei ilmeisesti ole ollut järkevääkään siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi?.

Aivan käsittämätöntä! Siis otetaan uudestaan. Ei ole edes todistettu että kantajilla edes on tekijänoikeus tiedostoihin. Toinen väittää että kaikki ovat sen ja toinen että ?tilastollisesti? sille kuuluu ?ainakin 75%?. Toiselle tuomitaan hyvitykset 100%, toiselle 75% määrästä. Kummallekin täysin ristiriitaisen mihinkään perustumattoman vaatimuksen mukaisesti. En voi uskoa mitenkään, että tämmöinen aivan hatusta revitty arviointi menisi hovissa mitenkään läpi.

Loppukaneettina vielä todettakoon, että oikeuden mukaan eräänä hyvityksiä alentavana tekijänä oli se, että poliisi oli vienyt koneen ?muusta syystä? johtuneen kotietsinnän yhteydessä, joten kiinnijäämisen taloudelliset seuraamukset olivat olleet vastaajalle ennalta arvaamattomia ja ?varsin suuri sattuma?. Siis poliisi on taas kalastellut ja jollain muulla perusteella tehnyt kotietsinnän, koska tekijänoikeusrikkomuksen perusteella sitä ei saa tehdä, ja tästä sitten lasketaan vaan hyvitystä, muuten täysin järjettömästi laskettuihin todistamattomiin väitteisiin nojaten.

Kokonaisuudessaan etten sanoisi hullunkurinen tuomio.

Kysykää lisää. Toivottavasti Red_Blue vastaa. Minä voisin aloittaa kysymällä, sattuisiko löytymään linkkiä tuomioon.

Julkaistu 18:30  /  22 vastausta

Valtioneuvoston selvitys: tekijänoikeudet liian tiukkoja

- Kai Puolamäki

Valtioneuvoston kansliassa toimiva talousneuvoston sihteeristö julkisti 20.9.2006 ensimmäisen osan globalisaation haasteita koskevasta selvityshankkeestaan.

Selvitys sisälsi myös Dietmar Harhoffin artikkelin aineettomista oikeuksista. Alla on suomennettuna selvityksen yhteenveto ja johtopäätökset.

Raportin mukaan aineettomia oikeuksia (IPR), kuten tekijänoikeuksia ja patentteja, on laajennettu liikaa käyttäjien oikeuksien kustannuksella. Tämä pitäisi korjata.

Raportin johtopäätökset muistuttavat ainakin allekirjoittanutta yllättävän paljon TKVK:nkin tausta-ajatuksia.

Paradoksaalisesti Harhoffin PDF-muotoinen raportti on suojattu käyttöestolla, joka yrittää estää dokumentin osien kopioinnin - siis sitaattien ottamisen! PDF-metadatatietojen mukaan dokumentin on käyttöestänyt vnkkoskei-niminen käyttäjä 19.9.2006.

Toinen esimerkki käyttöestetystä PDF-tiedostosta on taannoinen Piraattitehdas-sarjakuva.

Yhteenveto

Aineettomat oikeudet (IPR) ovat viime aikoina olleet lukuisten, usein kiistanalaisten keskustelujen aiheena Euroopassa. IPR-järjestelmien rakenne, joka oli ennen 1990-lukua salaperäinen tekninen asia, kiinnittää nyt huomiota, ei ainoastaan IPR-järjestelmien käyttäjien mutta laajemmin myös Euroopan kansalaisten keskuudessa. On yleisesti hyväksyttyä, että aineettomat oikeudet voivat tukea innovaatiota, mutta IPR-järjestelmien suunnittelussa tehdyt valinnat ovat edelleen kiistanalaisia. Osa uudelleen syntyneestä kiinnostuksesta johtuu näkemyksestä, jonka mukaan viime vuosikymmeninä IPR-järjestelmät ovat vahvistaneet oikeudenhaltijoiden asemaa käyttäjien aseman kustannuksella. Tämä artikkeli väittää, että tämä näkemys on ainakin osittain oikea. Tekijänoikeuden alalla, tekniset ja oikeudelliset kehitysaskeleet ovat johtaneet vallan siirtymiseen kaupallisille sisällön tarjoajille. Patenttioikeuden alalla, hakijoiden käyttäytymisen muutos on johtanut patenttisuojan kysynnän
voimakkaaseen kasvuun, yhdistettynä joihinkin merkkeihin patenttijärjestelmän laadun rappeutumisesta. Samalla kun Eurooppa voi olla selviytynyt suhteellisen hyvin verrattuna Yhdysvaltoihin, ongelmia alkaa näkyä myös EU:ssa. Taloudellisesta näkökulmasta on tarve harmonisoida aineettomiin oikeuksiin liittyvät Euroopan hallinnolliset ja oikeudelliset käytännöt samalla nostaen näiden järjestelmien laatustandardeja. Lisäksi, uusi tasapaino oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien oikeuksien välillä pitää löytää monella alalla.

Harhoffin raportin johtopäätökset (joitakin alaviitteitä jätetty pois suomennoksesta):

Minne meidän pitäisi mennä? - tarve eurooppalaiselle IPR-politiikalle

Euroopan IPR-politiikan suunnitelulle on kolme suurta haastetta. Ensimmäinen on harmonisaatio. Jos EU haluaa alueeksi, jolla innovaatioita voi tehdä ilman kansallisia muureja, on olemassa selvä tarve oikeasti eurooppalaisille IPR-politiikalle ja -instituutioille. Tämä sisältää harmonisoidun IPR-lakien tulkinnan, harmonisoidut oikeuskäytännöt ja sellaisten oikeudellisten instituutioiden perustamisen (final instance courts), jotka ratkaisevat asioita jotka ovat olleet hyvin kiistanlaisia. Kehitys ei tapahdu hetkessä tällä alalla, koska tarpeellinen oikeudellinen ja institutionaalinen kehitys on aikaa vievä prosessi. Mutta EPLA:n [European Patent Litigation Agreement] myötä (katso ruutu 4) käytännöllinen ratkaisu joidenkin parhaiden käytäntöjen yhdistämiselle näyttää olevan näköpiirissä. [Alaviite: EU:n ulkopuolelle ulottuva harmonisaatio ei ole nykyään poliittisesti toivottava asia. Erityisesti, kun Yhdysvaltain patenttijärjestelmässä on edelleen suuria puutteita, Eurooppa häviäisi eikä voittaisi, jos se omaksuisi Yhdysvaltalaisten instituutioiden matalammat standardi, esimerkiksi
tunnustamalla Yhdysvaltalaiset uutuustutkimusten tulokset.]

Toinen tärkeä edellytys on keskittyminen tasapainoon. Tiedemiehet ovat viimeisten vuosikymmenten aikana todenneet kokeellisesti ja teoreettisesti vääräksi naivin käsityksen, jonka mukaan laajemmat ja vahvemmat aineettomat oikeudet ovat aina hyväksi innovaatiolle. Tasapaino tekijänoikeuksissa tarkoittaa, että kuluttajien ja suuren yleisön oikeudet (fair use rights) pitää ottaa vakavasti. Aikana, jolloin käyttäjien luoman sisällön merkitys kasvaa, suuren yleisön oikeuksia (public domain) pitäisi vahvistaa. Tasapaino patenttijärjestelmässä voi vaatia niiden keksijöiden aseman vahvistamista, jotka kehittävät edelleen aikaisempia keksintöjä. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että ei pidä vallata ja tukahduttaa prosesseja (kuten avoimen lähdekoodin ohjelmistoja) jotka riippuvat toimivista suuren yleisön oikeuksista ja joita aineettomat oikeudet eivät “rasita”. Tasapaino tarkoittaa myös, että oikeuksien rohmuamista tulee välttää - aineettomista oikeuksista voi tulla vakiintuneille toimijoille instrumentti oman aseman säilyttämiseksi. Aineettomia oikeuksia pitää analysoida huolella kilpailupolitiikassa, jotta niiden väärinkäyttö voidaan estää nopeasti kun sellaista tapahtuu.

Kolmanneksi, aineettomien oikeuksien, jotka annetaan uutuustutkimuksen tuloksena, tulisi olla laadultaan hyviä siinä mielessä, että ne luovat oikeudellista varmuutta epävarmuuden sijasta. Eurooppalaiset instituutioiden, erityisesti Euroopan patenttitoimiston, pitäisi pyrkiä myöntämään korkealaatuisia patenttiyksinoikeuksia, jotka perustuvat ankariin uutuus- ja innovatiivisuuskriteereihin. Toisin kuin monet selvitykset väittävät, monet järjestelmän käyttäjät kannattavat ankarampiin standardeihin siirtymistä.[Alaviite: Vrt. Komission kuulemistilaisuuden tulokset 12.6.2006 ] Strategisen patentoinnin, haitallisten taktiikoiden ja strategisten manööverien karsiminen tekisi järjestelmästä läpinäkyvämmän ja se myös tukisi eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nämä ovat taloudellisesti huonommassa asemassa, kun kyse on strategisten patenttisalkkujen rakentamisesta. Ratkaisun ei pitäisi olla tehdä strategisten patenttisalkkujen ja paksun patenttitiheikön luomisesta halvempaa, vaan rangaista ja vähentää niitä toimintoja, jotka katsotaan haitalliseksi innovaatiolle ja kilpailulle.

Yhdysvaltain patenttijärjestelmän tuhon pitäisi olla selvä varoitus eurooppalaisille politiikantekijöille. Huonolaatuinen patenttijärjestelmä, jolla on löyhä uutuustutkimusten taso, johtaa moniin uusiin patentteihin, mutta siitä tulee luultavasti este innovaatiolle, kuten monet Yhdysvaltalaiset yritykset ovat nykyään saaneet havaita. Laatupainotteinen patenttipolitiikka on erityisen tärkeä kun Lontoon protokollan soveltaminen johtaa patentoinnin kustannusten merkittävään laskuun Euroopassa, koska suojan kysyntä luultavasti tulee lisääntymään.

Aineettomilla oikeuksilla on hyvin tärkeä tarkoitus, ja ilman asianmukaista eurooppalaisen IPR-järjestelmän suunnittelua innovaatio kärsii. Joltiseenkin paradoksaalisesti, suurin vaara - tässä vaiheessa - ei ole, että aineettomista oikeuksista olisi tullut liian heikkoja innovaation tukemisesksi. Paljon vakavampi uhka tällä hetkellä on, että aineettomien oikeuksien naivi vahventaminen tekee järjestelmästä epätasapainoisen. Tässä tapauksessa, aikaisemmalle työlle perustuva innovaatio (sequential innovation) - luovan työn ja keksintöjen alalla - voi vaarantua liian vahvojen ja laajojen oikeuksien vuoksi. Tekijänoikeuden alalla pitää löytää uusi tasapaino kaupallisten ja yksityisten, ei-kaupallisten etujen välillä. Ideoiden ja informaation vapaus pitää säilyttää, jotta Eurooppa voi saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteensa innovaatioiden alalla. Patenttien alalla tarvitaan painotusta laatuun ja ankariin standardeihin, jotta kasvava taipumus järjestelmän väärinkäyttöön voidaan estää. Kumpaakin järjestelmää kehitettäessä on avuksi muistaa, että niiden tarkoitus on palvella kaikkia Euroopan kansalaisia, eikä vain tiettyä etu- tai käyttäryhmää.

Viitteet:

Tiedote: Globalisaation vaikutukset aiemmin arvioitua monimuotoisemmat Euroopan kilpailukykypolitiikassa paljon tehtävää. Valtioneuvosto 20.9.2006.
http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=168542

Globalisaatiohaasteet Euroopalle ja Suomelle. Valtioneuvosto 20.9.2006.
http://www.vnk.fi/hankkeet/talousneuvosto/tyo-kokoukset/globalisaatioselvitys-9-2006/fi.jsp

Intellectual property rights in Europewhere do we stand and where should we go?. Dietmar Harhoff 20.9.2006.
http://www.vnk.fi/hankkeet/talousneuvosto/tyo-kokoukset/globalisaatioselvitys-9-2006/artikkelit/Harhoff_06-09-20.pdf

Kirjoittaja työskentelee opettavana tutkijana teknillisen korkeakoulun informaatiotekniikan laboratoriossa ja on TKVK:n perustaja.

Julkaistu 12:14  /  8 vastausta

Takkiin tuli Tuusulassa

- Jaakko Kuivalainen

Tekijänoikeusjärjestöille ja oikeudenhaltijoille meinaan.

Kuten mediassa valitettavan usein on tapana, julkaisen voitokkaan osapuolen näkemyksen asiasta. Kas näin.

Levy-yhtiöt hävisivät vertaisverkko-oikeudenkäynnin Tuusulassa

Tuusulan käräjäoikeus hylkäsi eteläsuomalaista nuorta miestä vastaan nostetun syytteen mp3-tiedostojen jakamisesta ns. Finreactor-tapauksessa. Mies vapautettiin kymmenien tuhansien eurojen korvausvaatimuksista levy-yhtiöille. Syyttäjän esittämä näyttö ei riittänyt eli syyte kaatui todisteiden puutteeseen. Asiasta ei ollut suurta epäselvyyttä, sillä tuomio luettiin heti käsittelyn päätyttyä.

Tuusulan käräjäoikeuden tämän päiväinen tuomio on ensimmäinen käynnissä olevassa Finreactor-oikeudenkäyntien sarjassa, jossa käyttäjä vapautettiin syytteistä. Aiemmin Lahden ja Vantaan käräjäoikeudet ovat tuominneet syytettyjen maksettavaksi tuhansien eurojen suuruiset korvaukset mediayhtiöille.

“Levy- ja elokuvayhtiöt ovat luoneet julkisuudessa kuvan, jonka mukaan tuomiot vertaisverkkojutuissa olisivat automaattisia. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Pelkillä tyhjillä pelottelupuheilla ja väitteillä siitä, että vertaisverkot vähentävät levymyyntiä ei ihmisiä vielä tuomita korvauksiin”, kommentoi syytettyä puolustanut oikeustieteen kandidaatti Ville Oksanen Turre Legal oy:stä.

Tuusulan käräjäoikeuden päätöksen merkitystä korostaa se, että sama käräjäoikeus tuomitsi aiemmin tänä vuonna erään toisen vertaisverkon käyttäjiä maksamaan tekijänoikeusrikoksesta huomattavat korvaukset oikeudenomistajille.

Syytetyn toinen puolustaja oikeustieteen kandidaatti Herkko Hietanen kommentoi: “Syytetyn oikeusturvan kannalta on äärimmäisen tärkeää saada asiatunteva puolustus ja puolueeton oikeudenkäynti, kun vastassa ovat maailman suurimmat mediayhtiöt. Heillä on varaa hävitä vaikka tuhat oikeudenkäyntiä, mutta väärän tuomion merkitys yksittäisen suomalaisen nuoren miehen taloudelle ja tulevaisuudelle on musertava.”

Finreactor-oikeudenkäyntisarjan ns. päähaaran käsittely on ensi viikolla Turun käräjäoikeudessa. Turre Legal oy puolustaa siellä yhdeksää nuorta miestä, joita syytetään verkon ylläpidosta. Heiltä vaaditaan korvauksina miljoonia euroja.

Tällä kertaa en muuten lupaa hoitaa papereita Tuusulasta. Joku muu saa sen tehdä.

[Lisäys klo 22.52]

Voisin lyhyesti kertoa vielä muutamista yksityiskohdista. Lähteenä näissä on sangen yksipuolisesti syytetyn puolustus.

Tuusulassa piti käsitellä kahta Finreactor-juttua tänään. Toinen syytetyistä ilmestyi paikalle ilman oikeusavustajaa ja tuomari päätti muutaman käänteen jälkeen lykätä kyseisen tapauksen käsittelyä marraskuulle.

Vapauttava tuomio annettiin tapauksessa, jossa nuorta miestä syytettiin Yön ja Popedan tuotannon jakamisesta mp3-tiedostoina. Finreactorin kyseessä olleella käyttäjätilillä oli kuitenkin useampia käyttäjiä, eikä poliisi ollut liittänyt ip-osoitteita todistusaineistoon. Syytettä ei kyetty näyttämään toteen.

Pitäisin hovivalitusta itsestään selvänä.

Syytetyltä vaadittiin yhteensä lähes 30 000 euron korvauksia ja maksuja.

Turre Legalin laskun maksaa valtio.

Kai ehtikin jo linkittää turre.com/blogiin, josta voi lukea lisää yksipuolista asiaa tästä jutusta.

Julkaistu 20:53  /  42 vastausta

Piraattiförbundet

- Jaakko Kuivalainen

Kaikki Suomen piraatit, liittykää liittoon! Tosin alkuvaiheessa liittymisen korvaa rekisteröityminen Piraattiliiton torstaina tänään avatuille nettisivuille.

Ruotsalaisen Piratbyrånin esimerkkiä seuraten Piraattiliitto aloittaa toimintansa Suomessa vapaamuotoisena tiedotus-, lobbaus- ja keskustelufoorumina, tarkoituksenaan edistää yleistä tietoisuutta piratismista sekä luoda maaperää poliittisen piraattiliikkeen leviämiselle Suomeen. Piraattiliitto tulee tuottamaan ja julkaisemaan piratismin kannalta relevantteja uutisia, lehdistötiedotteita, oppaita jne. ja toivottaa kaikki piratismista kiinnostuneet aktivistit puoluekannoista riippumatta joko omalla nimellään tai anonyymeinä toimijoina tukemaan toimintaansa.

Liitto kertoo mahdollisesti rekisteröityvänsä yhdistykseksi myöhemmin, jos mielenkiintoa liittoutumiseen riittää riittävän monella.

Mr. Zombien kirjoittamasta UKK:sta:

Samalla koitamme lobata myöskin poliitikkoja parhaan kykymme mukaan muuttamaan lakeja toivomallamme tavalla.

Uskottavuutta totta puhuen nakertaa hieman se, että ainoat liittolaisten nimet, jotka löysin liiton sivuilta, olivat Virallinen Valvoja ja Mr. Zombie. Vaikka tuttuja blogin kommentoijia ovatkin.

Toivottavasti viimeistään syysiltojen cocktailtilaisuuksissa paljastatte henkilöllisyytenne, herrat merirosvokapteenit.

Julkaistu 19:19  /  34 vastausta

Uusi tekniikka tuhoaa kaiken

- Kai Puolamäki

Oikeudenhaltijoiden edustajat ovat valittaneet jokaisesta uudesta teknologiasta, että se ajaa artistit leipäjonoon tai vähintäänkin tuhoaa elokuvastudiot. Tästä syystä uudet innovatiiviset tekijänoikeuksiin liittyvät teknologiat on poikkeuksetta haluttu kieltää tai rampauttaa.

Alkuvalituksen jälkeen on aina kuitenkin käynyt niin, että tuomiopäivän keksinnöstä onkin lopulta tullut rahasampo.

Entä jos kaikista uusimmista tekniikoista ei tulekaan samanlaista rahasampoa? No, vapaassa markkinataloudessa on oikeus epäonnistua. Mediayhtiöiden on syytä mukautua uusiin tilanteisiin, jos ne haluavat selviytyä.

Talouden muillakin aloilla on ollut viimeisten satojen vuosien aikana tekniikan kehityksestä johtuneita suuria rakennemuutoksia. Miksi tekijänoikeusalan pitäisi olla poikkeus?

Tekijänoikeusdinosaurukset eivät tietenkään mielellään muuta toimintatapojaan uuteen ympäristöön sopivaksi. Helpompaa on yrittää kieltää uudet innovatiiviset tekniikat lobbaamalla aina vain tiukempia tekijänoikeuslakeja ja vaatimalla valtiolta lisää sääntelyä vanhojen liiketoimintamallien suojaksi.

1920- ja 1930-luvut: Radio tuhoaa levyteollisuuden

Levyteollisuus haastoi radioasemia oikeuteen 1920-luvun alussa, tarkoituksenaan estää asemia soittamasta levyjä. Levy-yhtiöt pelkäsivät, että kukaan ei osta levyjä, kun niitä voi kuulla ilmaiseksi radiosta. Yhtiöt pyrkivät kaikin keinoin estämään levyjensä soiton radiossa.

Sitten innovatiivinen levy-yhtiö Capitol Records (perustettu 1942) alkoi tukea radiosoittoa. Capitol Recordsin levymyynti nousi räjähdysmäisesti radion tarjoaman mainostuksen vuoksi.

Capitol Recordsin ikävän menestyksen jälkeen vanhojen levy-yhtiöiden oli otettava lusikka kauniiseen käteen ja sallittava musiikkinsa radiosoitto selviytyäkseen kilpailussa.

• The World’s Oldest Whine (George Ziemann 21.12.2003)

1942: Muusikot näkevät nälkää jukeboksien takia

Vuonna 1942 James C. Petrillo Amerikan muusikkojen liitosta julisti levytyslakon, koska hänen mielestään kukaan ei enää tule kuuntelemaan live-musiikkia uuden keksinnön, jukeboksin, takia.

• The World’s Oldest Whine (George Ziemann 21.12.2003)

1980-luku: Kotinauhoitus tappaa musiikin

Britannian levyteollisuus käytti iskulausetta “kotinauhoitus tappaa musiikin” “piratismin” vastaisessa kampanjassaan 1980-luvulla, kun levyjen nauhoitus kotona kaseteille alkoi yleistyä. Levy-yhtiöt pelkäsivät, että jos ihmiset nauhoittavat musiikkia toisilleen, kukaan ei enää osta levyjä.

• Levykokoelmasi tekee sinusta rikollisen - ehkä (Talouselämä 19.9.2005)

1982: Videonauhuri tuhoaa elokuvateollisuuden

Amerikkalaisen elokuvateollisuuden edunvalvontajärjestö MPAA:n mielestä videonauhurit tuhoavat elokuvateollisuuden.

MPAA:n johtaja Jack Valentini esitti asian Yhdysvaltain edustajainhuoneelle seuraavasti:

[Videonauhurien] pääasiallinen tarkoitus on kopioida muille kuuluvaa tekijänoikeuden alaista materiaalia. - - Sanon teille, että videonauhuri on amerikkalaiselle elokuvatuottajalle ja Amerikan kansalla kuten Bostonin kuristaja on yksin kotona olevalle naiselle.

Toisin kuitenkin kävi. Videovuokrauksesta tuli tuottoisa bisnes.

MPAA yrittää vieläkin saada videonauhurit ja nykyaikaiset suoraan kovalevylle tallentavat laitteet kiellettyiksi lobbaamalla lainsäädäntöön niin sanottua tekijänoikeuslippua (broadcast flag), jonka avulla lähetyksen nauhoitus voitaisiin estää.

• Jack Valentini Testimony at 1982 House Hearing on Home Recording of Copyrighted Works
• Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös Sony v. Universal -tapauksessa 1984, jossa videonauhuri todettiin lailliseksi.
• Broadcast Flag (EFF)

2000-luku: Kotikopiointi tuhoaa levyteollisuuden

Levyteollisuus oli varma siitä, että levyjen kopiointi kavereille digitaalisesti tuhoaa levyteollisuuden.

• Kotikopioinnin vaikutus äänitemyyntiin (Kai Puolamäki 17.9.2002)

2000-luku: Vertaisverkot tuhoavat levy- ja elokuvateollisuuden

Levy- ja elokuvayhtiöt väittävät, että vertaisverkot tuhoavat levy- ja elokuvateollisuuden, koska niistä voi ladata musiikki- ja elokuvatiedostoja.

Tosin tekijänoikeusjärjestö Teosto ry:n kustantama tutkimus tukee oletusta, jonka mukaan musiikin lataaminen vertaisverkoista lisää musiikin kokonaiskuuntelua ja siten myös ostetun musiikin määrää:

Lähtökohtiinsa nähden yllättäen tutkimus näyttäisikin sivujuonteena tukevan mm. amerikkalaisen The Leading Question tutkimusryhmän havaintoa (NMA 2005) siitä, että laiton musiikin lataaminen näyttäisi lisäävän myös laillisen kulutuksen määrää. –

(Edellä on lainattu säveltäjä Tuomas Kallion gradun yhteenvetoa.)

• Musiikkimyynti, nyyh (Kasa 24.1.2006)
• Lataa ja ammu (Kaiken pelitys 30.8.2006)
• Tutkimus kuluttajan käyttäytymisestä digitalisoituvilla musiikkimarkkinoilla julkistettiin (Teosto 2006)

2005: Mahdollisuus nauhoittaa musiikkia radiosta tuhoaa levyteollisuuden

Yhdysvaltalaisen levyteollisuuden edunvalvontajärjestö RIAA:n mielestä mahdollisuus nauhoittaa musiikkia radiosta tietokoneen kovalevylle niin sanotuilla RiVo-laitteilla tuhoaa levyteollisuuden.

RIAA haluaa luonnollisesti kieltää RiVo-laitteet.

• You Deserve Your RiVo (Cory Doctorow, Popular Science 2005)

---

Kirjoitus on alunperin julkaistu TKVK:n www-sivuilla

Tämä dokumentti on Public Domainia.

Julkaistu 21:49  /  7 vastausta

Liedes jyrää signaalisuojan WIPO:ssa

- Kai Puolamäki

Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) tekijänoikeuskomitean puheenjohtajana toimiva Jukka Liedes jyräsi 13.9.2006 läpi kannan, jonka mukaan tekijänoikeuskomitea kannattaa kahdeksan uuden signaalisuojaa koskevan yksinoikeuden luomista.

Liedeksen masinoima ehdotus antaisi muun muassa televisio-ohjelmia kaapeliverkossa välittäville yhtiöille ja verkon kautta ohjelmia lähettäville (web-casting) vahvan, vähintään 20 vuotta kestävän yksinoikeuden, määrätä lähetetyn ohjelman (?signaalin?) käytöstä. Yksinoikeus antaisi ?signaalin omistajalle? oikeuden käyttöestojen avulla määrätä esimerkiksi sen, millä laitteilla ohjelmaa saa kotona katsoa.

On myös epävarmaa, koska kyseessä ei ole tekijänoikeus vaan täysin uudentyyppinen yksinoikeus, että koskisivatko käyttäjien oikeudet eli tekijänoikeuden rajoitukset lainkaan tätä uutta yksinoikeusmuotoa. Saisiko suojatusta signaalista esimerkiksi ottaa siteerauksia eli videopätkiä?

Ehdotusta lobbaavat lähinnä suuret ohjelmatalot, kuten Fox News. Lähes kaikki muut vastustavat, mukaan lukien taiteilijoiden järjestöt, koska heidän olisi hankittava signaalin omistajalta lupa käyttää heidän omista esityksistään kuvattua materiaalia.

Lukuisat jäsenmaat, muun muassa Intia, Brasilia, Argentiina, Chile, Bolivia, Iran, Etelä-Afrikka ja Yhdysvallat, eivät halunneet Liedeksen esityksen hyväksymistä. Erityisesti web-castingin sisällyttämistä yksinoikeuteen vastustettiin laajalti. Jäsenmaiden enemmistö olisi halunnut uusien yksinoikeuksien luomisen sijasta yksinkertaisesti kieltää signaalin varastamisen, mikä onkin jo useassa maassa kiellettyä.

Liedes kuitenkin ilmoitti, että aikaa keskustelulle ei ole ja että hänen versionsa on komitean kanta.

WIPO:n yleiskokous 25.9.-3.10.2006 päättää Liedeksen esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Lähde:

IP Justicen tiedote 13.9.2006.

Kirjoittaja työskentelee opettavana tutkijana teknillisen korkeakoulun informaatiotekniikan laboratoriossa ja on TKVK:n perustaja.

Julkaistu 09:12  /  21 vastausta

OPM: Kirjastoista kirjavuokraamoja

- Kai Puolamäki

Opetusministeriön eduskunnalle 12.9.2006 antamassa hallituksen esityksessä 126/2006 vp ehdotetaan, että tekijänoikeuskorvauksien pitäisi koskea myös kirjastotoimintaa.

Tekijänoikeuksia ehdotetaan laajennettavaksi siten, että oikeudenhaltijat saisivat veronmaksajien rahoista korvauksen teostensa kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta. Toisin sanoen, lainaamisen sijasta kirjasto vuokraisi ostamiaan kirjoja ja äänitteitä.

Tekijänoikeusmaksut koskisivat kuntien yleisistä kirjastoista tapahtuvaa lainaamista, mutta ei tutkimusta tai opetustoimintaa palvelevia kirjastoja eikä lukusalitoimintaa.

Helsingin kaupunginkirjaston ja Suomen kirjastoseuran lisäksi opetusministeriö pyysi lausuntoja vain oikeudenhaltijajärjestöiltä. Oikeudenhaltijat kannattivat tekijänoikeusmaksujen laajentamista. Järjestöt olisivat halunneet laajentaa korvaukset myös tutkimus- ja opetuskirjastoihin sekä lukusalikäyttöön.

Valtioneuvosto on budjetoimassa korvauksiin kaksi miljoona euroa, miljoonan vähemmän kuin opetusministeriö esitti.

Korvaukset jaettaisiin oikeudenhaltijajärjestöjen kautta. Tekijänoikeuskorvausten hallinnointia ja
tilitystä varten pitäisi suunnitella uusi järjestelmä.

Tekijänoikeusjärjestöt pidättävät tyypillisesti noin 10 % kerätyistä tekijänoikeusmaksuista kulujensa kattamiseen, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi joitakin satoja tuhansia euroja
valtiontukea tekijänoikeusjärjestölle.

On myös epäselvää, pystyttäisiinkö korvaukset oikeasti jakamaan lainausten määrän mukaan vai päätyisikö suuri osa näistäkin rahoista järjestötueksi oikeudenhaltijoiden yhteisiin tarkoituksiin.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan syynä lakiesitykselle on Euroopan komission uusi tulkinta vuokraus- ja lainausdirektiivistä 92/100/ETY. Itse direktiivi ei ole muuttunut, mutta komission uuden tulkinnan mukaan kaikkia julkisia kirjastoja ei saisikaan vapauttaa korvauksista, kuten Suomessa on tähän asti tehty.

Viitteitä:

Hallitus haluaa ulottaa tekijänoikeuskorvaukset kirjastolainoihin.
Helsingin Sanomat 12.9.2006.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135221581828

Kirjastolainoista aletaan maksaa tekijöille korvauksia.
Helsingin Sanomat 12.9.2006.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135221587255

HE 126/2006 vp.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utaveps.scr?%7BKEY%7D=HE+126%2F2006

Kirjoittaja työskentelee opettavana tutkijana teknillisen korkeakoulun informaatiotekniikan laboratoriossa ja on TKVK:n perustaja.

Julkaistu 21:35  /  46 vastausta

Blogin taso

- Jaakko Kuivalainen

Edellinen merkintä poiki hieman keskustelua ja kritiikkiä blogin tasosta.

Keväällä alkanut “kirjoita blogiin” -tempaus on poikinut toistakymmentä blogimerkintää ja kosolti keskustelua. Vieraskirjoitukset on julkaistu toistaiseksi ilman editointia.

Uskoisin, että ilman vieraskirjoittajia tämä blogi olisi jo kuollut. Minulla ei ole alkukevään ja viime syksyn tapaan ole ollut (työ)aikaa kirjoittamiseen saati tekijänoikeusasioiden tiiviiseen seuraamiseen.

Pers-Janne sanoi lauantaina:

Tämä blogi edustaa - ainakin minulle - Digitodayn toimitusta.

Nykyisellään blogimerkinnästä ei tosiaan käy ilmi, onko se toimituksen edustajan vai ei. Joka tapauksessa päätös julkaisusta on minun (ja toimituksen) vastuulla, joten otan myös kritiikistä omani.

Tässä taitaa olla paikka pienelle palaute- ja kehityskierrokselle. Blogikin on jo tulossa vuoden ikään.

Olen saanut julkisen palautteen lisäksi myös muutamia sähköposteja, joissa on valiteltu “tason laskemista”. Korostan, että palautetta on tullut kuitenkin vähän. Ei sitä voi silti ohittaakaan.

Mitä mieltä olette tekijänoikeusblogin nykyisestä “tasosta”?

Mitä mieltä olette ehdotuksesta järjestää kirjoittajille mahdollisuus saada palautetta teksteistään ennen julkaisua?

Onko muita kehittäviä ideoita, ja jos niin mitä?

P.S Äläpäs Tero lannistu ja lopeta kirjoittelua.

Julkaistu 12:07  /  37 vastausta