Valtioneuvoston selvitys: tekijänoikeudet liian tiukkoja

- Kai Puolamäki

Valtioneuvoston kansliassa toimiva talousneuvoston sihteeristö julkisti 20.9.2006 ensimmäisen osan globalisaation haasteita koskevasta selvityshankkeestaan.

Selvitys sisälsi myös Dietmar Harhoffin artikkelin aineettomista oikeuksista. Alla on suomennettuna selvityksen yhteenveto ja johtopäätökset.

Raportin mukaan aineettomia oikeuksia (IPR), kuten tekijänoikeuksia ja patentteja, on laajennettu liikaa käyttäjien oikeuksien kustannuksella. Tämä pitäisi korjata.

Raportin johtopäätökset muistuttavat ainakin allekirjoittanutta yllättävän paljon TKVK:nkin tausta-ajatuksia.

Paradoksaalisesti Harhoffin PDF-muotoinen raportti on suojattu käyttöestolla, joka yrittää estää dokumentin osien kopioinnin - siis sitaattien ottamisen! PDF-metadatatietojen mukaan dokumentin on käyttöestänyt vnkkoskei-niminen käyttäjä 19.9.2006.

Toinen esimerkki käyttöestetystä PDF-tiedostosta on taannoinen Piraattitehdas-sarjakuva.

Yhteenveto

Aineettomat oikeudet (IPR) ovat viime aikoina olleet lukuisten, usein kiistanalaisten keskustelujen aiheena Euroopassa. IPR-järjestelmien rakenne, joka oli ennen 1990-lukua salaperäinen tekninen asia, kiinnittää nyt huomiota, ei ainoastaan IPR-järjestelmien käyttäjien mutta laajemmin myös Euroopan kansalaisten keskuudessa. On yleisesti hyväksyttyä, että aineettomat oikeudet voivat tukea innovaatiota, mutta IPR-järjestelmien suunnittelussa tehdyt valinnat ovat edelleen kiistanalaisia. Osa uudelleen syntyneestä kiinnostuksesta johtuu näkemyksestä, jonka mukaan viime vuosikymmeninä IPR-järjestelmät ovat vahvistaneet oikeudenhaltijoiden asemaa käyttäjien aseman kustannuksella. Tämä artikkeli väittää, että tämä näkemys on ainakin osittain oikea. Tekijänoikeuden alalla, tekniset ja oikeudelliset kehitysaskeleet ovat johtaneet vallan siirtymiseen kaupallisille sisällön tarjoajille. Patenttioikeuden alalla, hakijoiden käyttäytymisen muutos on johtanut patenttisuojan kysynnän
voimakkaaseen kasvuun, yhdistettynä joihinkin merkkeihin patenttijärjestelmän laadun rappeutumisesta. Samalla kun Eurooppa voi olla selviytynyt suhteellisen hyvin verrattuna Yhdysvaltoihin, ongelmia alkaa näkyä myös EU:ssa. Taloudellisesta näkökulmasta on tarve harmonisoida aineettomiin oikeuksiin liittyvät Euroopan hallinnolliset ja oikeudelliset käytännöt samalla nostaen näiden järjestelmien laatustandardeja. Lisäksi, uusi tasapaino oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien oikeuksien välillä pitää löytää monella alalla.

Harhoffin raportin johtopäätökset (joitakin alaviitteitä jätetty pois suomennoksesta):

Minne meidän pitäisi mennä? - tarve eurooppalaiselle IPR-politiikalle

Euroopan IPR-politiikan suunnitelulle on kolme suurta haastetta. Ensimmäinen on harmonisaatio. Jos EU haluaa alueeksi, jolla innovaatioita voi tehdä ilman kansallisia muureja, on olemassa selvä tarve oikeasti eurooppalaisille IPR-politiikalle ja -instituutioille. Tämä sisältää harmonisoidun IPR-lakien tulkinnan, harmonisoidut oikeuskäytännöt ja sellaisten oikeudellisten instituutioiden perustamisen (final instance courts), jotka ratkaisevat asioita jotka ovat olleet hyvin kiistanlaisia. Kehitys ei tapahdu hetkessä tällä alalla, koska tarpeellinen oikeudellinen ja institutionaalinen kehitys on aikaa vievä prosessi. Mutta EPLA:n [European Patent Litigation Agreement] myötä (katso ruutu 4) käytännöllinen ratkaisu joidenkin parhaiden käytäntöjen yhdistämiselle näyttää olevan näköpiirissä. [Alaviite: EU:n ulkopuolelle ulottuva harmonisaatio ei ole nykyään poliittisesti toivottava asia. Erityisesti, kun Yhdysvaltain patenttijärjestelmässä on edelleen suuria puutteita, Eurooppa häviäisi eikä voittaisi, jos se omaksuisi Yhdysvaltalaisten instituutioiden matalammat standardi, esimerkiksi
tunnustamalla Yhdysvaltalaiset uutuustutkimusten tulokset.]

Toinen tärkeä edellytys on keskittyminen tasapainoon. Tiedemiehet ovat viimeisten vuosikymmenten aikana todenneet kokeellisesti ja teoreettisesti vääräksi naivin käsityksen, jonka mukaan laajemmat ja vahvemmat aineettomat oikeudet ovat aina hyväksi innovaatiolle. Tasapaino tekijänoikeuksissa tarkoittaa, että kuluttajien ja suuren yleisön oikeudet (fair use rights) pitää ottaa vakavasti. Aikana, jolloin käyttäjien luoman sisällön merkitys kasvaa, suuren yleisön oikeuksia (public domain) pitäisi vahvistaa. Tasapaino patenttijärjestelmässä voi vaatia niiden keksijöiden aseman vahvistamista, jotka kehittävät edelleen aikaisempia keksintöjä. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että ei pidä vallata ja tukahduttaa prosesseja (kuten avoimen lähdekoodin ohjelmistoja) jotka riippuvat toimivista suuren yleisön oikeuksista ja joita aineettomat oikeudet eivät “rasita”. Tasapaino tarkoittaa myös, että oikeuksien rohmuamista tulee välttää - aineettomista oikeuksista voi tulla vakiintuneille toimijoille instrumentti oman aseman säilyttämiseksi. Aineettomia oikeuksia pitää analysoida huolella kilpailupolitiikassa, jotta niiden väärinkäyttö voidaan estää nopeasti kun sellaista tapahtuu.

Kolmanneksi, aineettomien oikeuksien, jotka annetaan uutuustutkimuksen tuloksena, tulisi olla laadultaan hyviä siinä mielessä, että ne luovat oikeudellista varmuutta epävarmuuden sijasta. Eurooppalaiset instituutioiden, erityisesti Euroopan patenttitoimiston, pitäisi pyrkiä myöntämään korkealaatuisia patenttiyksinoikeuksia, jotka perustuvat ankariin uutuus- ja innovatiivisuuskriteereihin. Toisin kuin monet selvitykset väittävät, monet järjestelmän käyttäjät kannattavat ankarampiin standardeihin siirtymistä.[Alaviite: Vrt. Komission kuulemistilaisuuden tulokset 12.6.2006 ] Strategisen patentoinnin, haitallisten taktiikoiden ja strategisten manööverien karsiminen tekisi järjestelmästä läpinäkyvämmän ja se myös tukisi eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nämä ovat taloudellisesti huonommassa asemassa, kun kyse on strategisten patenttisalkkujen rakentamisesta. Ratkaisun ei pitäisi olla tehdä strategisten patenttisalkkujen ja paksun patenttitiheikön luomisesta halvempaa, vaan rangaista ja vähentää niitä toimintoja, jotka katsotaan haitalliseksi innovaatiolle ja kilpailulle.

Yhdysvaltain patenttijärjestelmän tuhon pitäisi olla selvä varoitus eurooppalaisille politiikantekijöille. Huonolaatuinen patenttijärjestelmä, jolla on löyhä uutuustutkimusten taso, johtaa moniin uusiin patentteihin, mutta siitä tulee luultavasti este innovaatiolle, kuten monet Yhdysvaltalaiset yritykset ovat nykyään saaneet havaita. Laatupainotteinen patenttipolitiikka on erityisen tärkeä kun Lontoon protokollan soveltaminen johtaa patentoinnin kustannusten merkittävään laskuun Euroopassa, koska suojan kysyntä luultavasti tulee lisääntymään.

Aineettomilla oikeuksilla on hyvin tärkeä tarkoitus, ja ilman asianmukaista eurooppalaisen IPR-järjestelmän suunnittelua innovaatio kärsii. Joltiseenkin paradoksaalisesti, suurin vaara - tässä vaiheessa - ei ole, että aineettomista oikeuksista olisi tullut liian heikkoja innovaation tukemisesksi. Paljon vakavampi uhka tällä hetkellä on, että aineettomien oikeuksien naivi vahventaminen tekee järjestelmästä epätasapainoisen. Tässä tapauksessa, aikaisemmalle työlle perustuva innovaatio (sequential innovation) - luovan työn ja keksintöjen alalla - voi vaarantua liian vahvojen ja laajojen oikeuksien vuoksi. Tekijänoikeuden alalla pitää löytää uusi tasapaino kaupallisten ja yksityisten, ei-kaupallisten etujen välillä. Ideoiden ja informaation vapaus pitää säilyttää, jotta Eurooppa voi saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteensa innovaatioiden alalla. Patenttien alalla tarvitaan painotusta laatuun ja ankariin standardeihin, jotta kasvava taipumus järjestelmän väärinkäyttöön voidaan estää. Kumpaakin järjestelmää kehitettäessä on avuksi muistaa, että niiden tarkoitus on palvella kaikkia Euroopan kansalaisia, eikä vain tiettyä etu- tai käyttäryhmää.

Viitteet:

Tiedote: Globalisaation vaikutukset aiemmin arvioitua monimuotoisemmat Euroopan kilpailukykypolitiikassa paljon tehtävää. Valtioneuvosto 20.9.2006.
http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=168542

Globalisaatiohaasteet Euroopalle ja Suomelle. Valtioneuvosto 20.9.2006.
http://www.vnk.fi/hankkeet/talousneuvosto/tyo-kokoukset/globalisaatioselvitys-9-2006/fi.jsp

Intellectual property rights in Europewhere do we stand and where should we go?. Dietmar Harhoff 20.9.2006.
http://www.vnk.fi/hankkeet/talousneuvosto/tyo-kokoukset/globalisaatioselvitys-9-2006/artikkelit/Harhoff_06-09-20.pdf

Kirjoittaja työskentelee opettavana tutkijana teknillisen korkeakoulun informaatiotekniikan laboratoriossa ja on TKVK:n perustaja.

Julkaistu 12:14  /  8 vastausta