Älä uppaa torrenttia!

- Red Blue

Tänään annetulla (kirj. huom. lakia täysin päin ***vettiä tulkitsevalla) tuomiollaan Tuusulan käräjäoikeus linjaa, että pelkän torrent-tiedoston uppaaminen Finreactoriin itse jakamatta sisällöstä tavuakaan, on tekijänoikeusrikkomus:

A on tuonut palveluun neljä torrent-tiedostoa, jotka ovat jo olleet jaossa toisessa Bittorrent- palvelussa. Palvelun keskustelupalstalla oli kyselty kännykkäpelejä. Hän oli etsinyt sellaisia verkosta ja löytänyt niitä toisesta vertaisverkosta. Hän oli hankkinut kuvaustiedostoja löytämästään toisesta vertaisverkosta ja siirtänyt ne Finreactoriin. Hän oli vaihtanut niihin Finreactor-trackerin osoitteen.

A:ta kuultaessa on ilmennyt, että hänen menettelynsä tarkoitus on ollut se, että Finreactor-vertaisverkon käyttäjät ovat voineet Finreactorista löytämiään kuvaustiedostoja käyttäen saada kyseiset pelit omalle koneelleen. Tämä on pääkäsittelyssä ilmennyt hänen omasta lausumastaan. Finreactor-verkon toimintatavan ominaisuus on ollut, että ladatut tiedostot ovat samalla osaksi siirtyneet lataajan tietokoneelle, josta toinen lataaja on voinut saada osan tiedostoa halutessaan itselleen samaisen ohjelman. A:n lausumaa siitä, että hän ei ollut itselleen ladannut syytteessä tarkoitettuja pelejä, varsinkin kun hänen tuolloinen matkapuhelimensa, Siemens S 55, ei niitä tukenut, on pidettävä uskottavana. Esitutkinnassa ei ole muutakaan selvitystä siitä, että A itse olisi omalla koneellaan pitänyt syytteessä tarkoitettuja tiedostoja hallussaan tai ladannut niitä vertaisverkosta omalle koneelleen. Kun hänen menettelyään arvioidaan, tulee oikeudellisesti arvioitavaksi, onko hänen menettelynsä rangaistavaa vai ei. Kysymys on siitä onko menettely tekijänoikeutta loukkaavaa toimintaa vai ei.

Ja tässä tulee aivan järjetön perustelu:

Käräjäoikeus tekee johtopäätöksen, että A on käsittänyt, että Finreactorin käyttäjät tulevat saamaan A:n tietämien pelien tiedostot eikä uusien lataajien kannalta tule olemaan eroa oliko peli ensimmäisen latauksen hetkellä Finreactor-vertaisverkon käyttäjän koneella vai ei. Huomioon ottaen sen, ettei Finreactor-verkossa ole ollut kysymys tavanomaisesta tekstilinkityksestä vaan siitä, että tiedosto saadaan vertaisverkoille tyypillisellä tavalla ladatuksi useilta, uudelle lataajalle tuntemattomiksi jääviltä tietokoneilta ja sen, että A:n tarkoitus on ollut saattaa syytteessä tarkoitetut teokset muiden Finreactor-vertaisverkon käyttäjien saataville, käräjäoikeus rinnastaa A:n menettelyn siihen, että A olisi saattanut hallussaan olleita teoksia saataville kyseiseen vertaisverkkoon. A on tarkoittanut aiheuttaa mainitun lopputuloksen eikä kysymys ole ollut pelkästään varsin todennäköisestä lopputuloksesta. A:n menettely on ollut tahallista.

Eli vain siis se, että kyse on on P2P:stä eikä vepistä (muu kuin ?tavanomainen tekstilinkitys?), linkitys ei edes itse aineistoon vaan kolmanteen osapuoleen, joka edelleen linkittää aineistoon, voidaan se muka täysin ilman muuta pohdintaa tai selitystä rinnastaa itse sisällön saatavilla pitämiseen omalta koneeltaan. Mitään oikeusohjetta sellaiseen tulkintaan päätös ei mainitse, eikä sellaista olekaan. Ainoastaan Antti ?Finreactor? Pihlajamäen junttaama kanta.

Tämä päätös menee varmasti nurin. Toivottavasti jo hovioikeudessa!

Kirjoittaja ei ole digitodayn toimittaja.

Julkaistu 13:17  /  39 vastausta

Gramex ja Teosto

- testi

Alkujaan hyvään tarkoitukseen perustettu teosto (vuonna 1928) sekä myöhemmin seuraksi perustettu gramex (1967), ovat valtion sekä lain suojelemina järjestöinä pystyneet harrastamaan mitä ihmeellisintä liiketoimintaa. Näitä järjestöjä ovat monet tahot kritisoineet, mutta valtion suojaamina nämä järjestöt ovat ns. koskemattomissa. Alla on lista heidän perimästään kulttuurin esittämisestä muiden liiketoiminnan kustannuksella, joissa nämä järjestöt saavat ilmaista mainosta, hyvityksiä sekä perusteettomia korvauksia. Olen pahoillani listan suuruuden vuoksi.

Teosto ja gramex yhdessä laskuttavat eri yhteyksissä tekijänoikeusmaksuja:
Aerobic, ammattiteatterit, asiakaspalvelutilat, asiakastilat, av-tuotanto (kopiointi), baari, balettikoulu, biljardisali (ravintolassa tai baarissa), bingo, budgetline-äänitteet, bussi, call center -palvelut, cd-levy, cd-levyn soittaminen liike-, työ tai asiakastiloissa, cd-rom (musiikin kopiointi), disko ravintolassa, disko (muu kuin ravintola), dj:n kopiointitariffi, elokuvat (teatteri, kerho, yhdistys, festivaali, musiikin tallentaminen), festivaali, fysikaalinen hoitola, hammaslääkäri, harrastajateatteri, hengellinen tilaisuus, hiihtokeskus, hirvipeijaiset, hotelli, huoltoasema, huvitilaisuus, iltamat, internet, juhla, jukebox (ravintolan oma), jukebox (automaattivuokraajan), jääshow tai -halli, kaapelijakelu, kaapeli-TV, kabaree, kahvila, kampaamo, karaoke, karaoketallenne, kasetti (musiikin kopiointi kasetille), kauppa, kauneushoitola, kilpailu, kioski, kirpputoritapahtuma, klubitilaisuus, kongressi, konsertti, kopiointi, kotisivut internetissä, kosmetologin vastaanotto, kulkue, kunnat, kuntosali, uvatallenne (musiikin kopiointi tallenteelle), laboratorio, laiva, laskettelurinne, lauluilta, leikkikoulu, liikunta, liikuntanäytös, liikuntatunnit, linja-auto, lomamökki, lp-levyn kopiointi, lääkärinvastaanotto, mainos (musiikin tallentaminen radio- tai televisiomainokseen), markkinat, matinea, matkustajakoti, messut (näytteilleasettaja), messut (musiikinkopiointi), minidisc (musiikin tallentaminen), mobiililaitteet, motelli, mp3 (downloudaus), muotinäytös, museo, musiikkiautomaatti, musiikkifestivaalit ja musiikkijuhlat, musiikkiliikunta, musiikkivideon esittäminen yleisölle tiloissa tai tilaisuuksissa, musikaali, myyjäiset (pieni), myyjäiset (suuri), myymälä, nettisivut, näyttely, näytteilleasettaja messuilla, ohjattu liikunta, oppilaitos kopiointi, ottelu, palvelutalo, parturi, performanssi, pikkujoulu, pizzeria, PR-tilaisuus, pub, puhelinvaihteen jonotusmusiikki, päiväkoti, radion soittaminen liike-, työ- ja asiakastiloissa, radiotoiminta (lähettäminen), radiotoiminta (kopiointi), ravintola, retkeilymaja, revyy, ruokala, ryhmäkodit, sairaala, satelliittiohjelmat, seminaari, seurakunta, simulcasting, sirkus, sisävesilaiva, soittoäänipalvelut, solarium, spinning, suuret oikeudet, taidenäyttely, taksi, tanssikoulu, tanssinäytös, tanssit (muu kuin ravintolan järjestämät), tanssit (ravintolassa), tavaratalo, taustamusiikki liike-, työ-, palvelu- ja asiakas-tiloissa, taustamusiikkipalvelut, teatteri (ammatti-), teatteri (harrastaja-), teatteriesitys, televisio (ravintolassa ja hotellissa), televisio liike-, työ- ja asiakastiloissa, televisiotoiminta (lähettäminen), televisiotoiminta (musiikin kopiointi), tehdas, terveydenhoito, tietokoneelta taustamusiikkia liike-, työ- tai asiakastiloissa, tietokoneella kopiointi kovalevylle, levykkeelle yms.), tietoverkko, tiskijukka (kopiointi), tivoli (kiertävä), toimisto, tori, tuotantolaitos, tuote-esittely, työpaikkamusii
kki, uimahalli, urheiluhalli, urheilutapahtuma, vaalitilaisuus, vanhustenhuolto, vesibussi, video (musiikin kopiointi videolle), video (musiikkivideon esittäminen), voimistelu, vuokraamo, vähittäiskauppa, webcasting, yhteisantennijärjestelmä, yleisötilaisuus, yritys (työ- ja sosiaalitilat), äänite (musiikin kopiointi äänitteelle), äänitenäytteet internetissä sekä äänitteen soittaminen liike-, työ- tai asiakastiloissa.

Lisäksi tähän listaan on tulossa miltei kaikki yksityistalouteen ja yritykseen hankittavat tekniset laitteet, joilla on mahdollista katsella, tallentaa, siirtää, tuottaa sekä väliaikaisesti käsitellä.

Lista on teoston ja gramexin esittämien listojen yhdistetty lista, joissa yli 95 % on päällekkäisiä. Nämä kaksi järjestöä siis kilpailevat toistensa kanssa, miten mikäkin tekijänoikeusmaksu on oikeutettu hyvitykseen. Teoston ja gramexin ero on? Teosto edustaa säveltäjiä, sanoittajia ja musiikin kustantajia. Teosto myöntää heidän puolestaan luvat musiikin käyttöön ja kerää heille maksettavat korvaukset elävän ja tallennetun musiikin käytöstä. Gramex edustaa äänitteen tuottajia ja äänitteellä esiintyviä taiteilijoita. Tämän vastauksen myötä, voi vain todeta, että teostolta puuttuu ainoastaan äänitteellä esiintyvät taiteilijat. Molemmat järjestöt maksavat tuottajille (kustantajille), eli he maksavat päällekkäisen korvauksen.

Katsoessa tuota listaa, voi vain todeta, paljon maksullista markkinointia löytyy. Tosin tämä poikkeaa normaalista markkinoinnista, sillä usein markkinoija joutuu itse kustantamaan markkinointinsa. Miten ihmeessä nämä järjestöt ovat onnistuneet ajansaatossa tämän kääntämään päälaelle? Tämän lisäksi, että nämä järjestöt keräävät heille tuottavasta mainonnasta perusteettomasti päällekkäisiä korvauksia, he saavat lain avulla erinäisiä hyvityksiä kuluttajilta perittävistä maksuista. Lisäksi laki turvaa näitä rahalaitoksia monopolimaiseen asemaan, kiristykseen sekä propagandaan. Nämä järjestöt ovat sen verran suuria, ettei monella taholla ole edes rahoitusta nousta oikeusteitse näitä vastaan. Nämä järjestöt lisäksi omistavat tekijöiden oikeudet, joka tarkoittaa, että heille työtä tekevät tekijät joutuvat luovuttamaan perinnöstään jäävät tulevat tulot järjestön harkinnan varaan. Tämä perintö siis jää lahja- tai perintöveron ulkopuolelle. Lisäksi näistä perinnöistä koituvat tulot kattavat järjestön toimintaa tekijän kuoleman jälkeen 70-vuoden ajan. Missään muussa perinnössä ei ole ilman perintöveroa näin mittavia tuloja. Järjestöt pitävät huolen tekijän oikeuksista siten, että muutaman onnistuneen työn jälkeen tekijä voi huoletta jäädä eläkkeelle ja saada palkkaa vielä eläkkeellä ollessa. Missään muussa työympäristössä tämä ei ole mahdollista. Onko oikein, että kerran tehdystä työstä hyötyy koko loppuelämänsä? Kyseinen tekijä on siis oikeutettu lopettamaan työnteon, kun hänen teoksensa on tarpeeksi levinnyt ja esimerkiksi valtion tukemana otettu opetuskäyttöön.

Itse olen erittäin kriittinen tämänlaiseen toimintaan, mikään ei oikeuta tämänlaisiin tuloihin. Ei vaikka Suomi olisi ensimmäinen plutossa kävijä tekijän teoksella. Kuten missä tahansa muussa työssä, saa palkan tehdystä työstä, olisi myös oikein, että tekijä saisi samassa suhteessa palkkansa. Jos tekijä saa koko elämänsä ajan palkkaa eri teoksista, ei hän varmasti tule tuottamaan enempää kuin hänen omat tarpeensa vaativat. Tekijän suoja on nyt noin 130 vuotta, olettaen tekijän elävän noin 80-vuotiaaksi. Yhdenkään historiallisen talonrakentaja-arkkitehdin jälkipolvi ei ole hyötynyt samanlaisia korvausia takautuvasti. Esimerkiksi historialliset talot ovat suojeltuja kulttuurikohteita, joiden kuvista laskutetaan, ilman että arkkitehdin jälkipolvelle ohjautuisi korvauksia.

On myös täysin oikein, että yritykset ovat lakanneet esittämästä maksullista mainosmusiikkia. Sillä heidän liiketoimintaansa tämä radion soittaminen ei vaikuta ollenkaan. Järjestöjen huomattua muutoksen ja heidän tulojensa selvän laskemisen, ovat järjestöt keksineet, että kuluttajille sekä yrityksille kohdistetut laitteet ovat uhka heidän toiminnalleen. Kuluttajat siis, jotka kustantavat näiden tekijöiden teoksia, kuultuaan tätä maksullista mainosmusiikkia. Nyt kun kuluttajat ovat myös päässeet tutustumaan kulttuurin tarjontaa edistyneen tekniikan avulla, on tämän tekniikan käyttö yritetty tehdä laittomaksi. Nämä järjestöt vaativat vielä varmuuden vuoksi hyvityksiä mahdollisesta kulttuuriin tutustumisesta, vaatien erinäisiä hyvityksiä teknisille laitteille. Tämän kaiken lisäksi järjestöt vaativat, että jokaisesta yksityisestä tuotoksesta ja tallenteesta tulisi tekniikan käytön myötä tappiota tekijöille. Siis niille tekijöille joita järjestöön kuuluu, järjestöihin kuulumattomat yksittäiset tekijät, tuottajat, kuluttajat sekä yritykset, jotka rahoittavat muutenkin järjestöjen ja tekijöiden liiketoiminnan. Eniten minua huolestuttaa järjestöjen mielivaltainen tiedotustapa korvausten jakoperusteista, joissa ei ilmoiteta tarkkoja tilityksiä, eikä näissä ilmene mitä ylijäävälle rahoitukselle on tapahtunut. Tämän hetken ongelmaksi on muodostunut 70-vuoden suoja-aika tekijän kuoleman jälkeen, nimittäin hyvitysten maksut kasvavat jatkuvasti suuremmiksi tulevien uusien sekä vanhojen tekijöiden paljouden vuoksi.

Ajanmittaa yksikään tekijä ei tule saamaan edes kohtuullista korvausta, sillä suojattua materiaalia on sen verran paljon, ettei ostovoima riitä tätä kattamaan. Näitä tupla-, tripla- jne. laskutusperusteita pitäisi karsia sekä madaltaa suoja-aikaa, jotta kuluttajat, kunnat, valtio sekä yrittäjät eivät joutuisi maksamaan perusteettomia ylimääräisiä päällekkäisiä laskutuksia. Tämän muutoksen kautta, myös tulevaisuuden tekijöillä olisi turvatumpi tulevaisuus. Eiköhän se ole selvää yritysmaailmassa, ettei joka vuosi tule vain voittoa.

Lähteet:
Teosto r.y.
Gramex

Kirjoittaja on Tietoyhteiskuntapuolueen aktiivi ja helsinkiläinen IT-alan ammattilainen.

Julkaistu 13:51  /  155 vastausta

Sensuuriasiaa (anteeksi Matti)

- Jaakko Kuivalainen

Monelle blogin lukijalle tuttu Muzzy sai eilen kovaa kohtelua Taloussanomat Oy:ltä. Ensin hänen viestinsä poistettiin Mika Lahdensivun kolumnin perästä ja myöhemmin tänne blogiin jätetty kommentti aiheesta jäi kommenttispammin sekaan moderointijonoon koko illaksi. Blogisensuuri johtui yksinkertaisesti siitä, että en huomannut jonoon jäänyttä viestiä. Saan päivässä parhaimmillaan lähemmäs sata “hi nice website [url:http://pissing… ja sitä rataa” -viestejä. Blogissa viestit menevät automaattisesti läpi muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, kunhan jokaisella kirjoittajalla on vanhastaan yksi hyväksytty kommentti. Tunnistus tapahtuu evästeellä, joten evästeen poistaminen tai koneen vaihto nollaa tilanteen.

Ensin mainittu tapaus on kuitenkin mielenkiintoisempi ja kiusallisempi. Mika Lahdensivun kolumni “Kiinalainen lapsilukko?” keräsi koko joukon kriittisiä viestejä Taloussanomien keskustelupalstalle, jonne siis myös digitodayssä jätetyt kommentit päätyvät. Tukholmassa asuva Mika nivoo kirjoituksessaan yhteen ansiokkaasti lapsipornosuodatuksen ja piraattiliikkeen.

Tutisevatkohan tuolit päättäjien alla, kun eduskuntavaalien aika lähestyy? Monen nettikeskustelijan mielestä edustajat ovat päässeet esimerkiksi lapsipornon mahdollisimman vapaata katselua rajoittavan lain merkeissä päättämään asioista, joista eivät mitään ymmärrä.

Ennen vaaleja osoitettiin pontevasti mieltä ja vaadittiin vastausta muun muassa kysymykseen, miksi miljoonasta kansalaisesta on pienen piratismiharrasteen vuoksi tehty rikollisia. Typeräksi kutsutun lain kumoamista vaadittiin isoon ääneen. Vaan kuinka kävi? Hallitusvallan saivat puolueet, joiden joukosta tiedostovaihdon harrastajien on vaikea löytää läheisiä ystäviä.

Retoriikka, jossa piraatit pyrittiin esittämään ikään kuin oikeuksiaan puolustavana vähemmistönä, loukkasi riittävän monen oikeustajua. Keskustelu ei päässyt kunnolla isoihin kysymyksiin, kuten sananvapauden tai yksityisyyden suojan uhkakuviin asti. Sama joukko olisi voinut ansiokkaasti nostaa ne esiin juuri internetiin ja tietotekniikkaan liittyvän asiantuntemuksensa avulla.

Samansuuntaisia sulatusvaikeuksia voi monilla olla rivikansalaisilla Suomessa nyt, kun tietoteknisesti suuntautuneet keskustelijat kiivaasti nokkivat Britanniassa, Norjassa ja Ruotsissa jo käytettävää lisäestettä lapsipornon jakelutiellä. Viittaukset Kiinan kaltaiseen sensuuriin tässä asiayhteydessä kuulostavat niin ikään kummallisilta, koska oletuksen mukaan poliittinen koneistomme kytkeytyy lähinnä länsimaiseen demokratiaan.

(Lukekaa toki koko juttu mieluummin kuin pelkät sitaatit.)

Muzzy-Matti valitteli blogikommentissaan, että hänen asiallinen whinetyksensä poistettiin artikkelin perästä ja että, jos Lahdensivu ei halua kommentteja kolumniinsa, ei myöskään kommentointimahdollisuutta kannata tarjota lukijoille. Kirjoitin jo keskustelupuolelle hätäisen selityksen.

Ongelma on Taloussanomien valitsema kommentointi ja keskustelu ilman etukäteismoderointia. HS:n moderointitiimi kuitenkin räpsii viestejä pois, jos niistä tulee “ilmiantoja”. Jokaisen viestin yhteydessä on nappi “ilmoita asiattomasta viestistä”. Tietääkseni moderointilinjauksia valvojien kanssa ei ole erikseen tehty ja näyttääkin, että jokainen ilmoitus johtaa viestin poistamiseen. Lahdensivun tapauksessa viestejä on saattanut lähettää jälkimoderointiin muut lukijat tai tietysti Mika itse. Hänellä tai muilla toimittajilla ei kuitenkaan ole moderointioikeuksia.

Sensuurikeskustelusta sattunnaiskriteereillä poistettavat viestit ovat osoitus siitä, että meillä on vielä kosolti hiottavaa tuossa keskustelutoiminnossa. Sopiihan se tietysti aiheeseen mainiosti.

Keskustelua kolumnista voi jatkaa vaikkapa täällä blogissa. Täällä moderoin minä, joten tiedätte ainakin ketä syyttää.

Ja jotta tekijänoikeuskytkös tulisi kaikille selväksi, annetaan Matille vielä puheenvuoro:

Siinä se jätkä on kyl ihan oikeessa että täl on paljon yhteistä tekijänoikeus-meuhkan kanssa siinä ettei kukaa ymmärrä teknisii perusteita miks lait on sillee rikki. Ihan sama ongelmaha oli ton tekijänoikeuslain kaa, ku siellä koitettii puhuu sananvapaudesta ja yksilönoikeusksta ja ties mistä ja sitte lakia ajavat hihhulit väänsi siitä sillee että haluttais oikeutta varastaa ja että haluttais oikeutta riistää artisteilta. Nyt se sama juttu tapahtuu tän lapsipornolain kanssa, ja iha salettii tekijänoikeusmafia haluu sit kans waresivut suodatuksee kunha vähän pöly on laskeutunu lain asetuksen jälkee.

(Matti jätti viestinsä “Mä en enään oo toimittaja” merkinnän perään, mikä selittää ilmaisutavan.)

Julkaistu 10:07  /  59 vastausta

Tekninen ongelma

- Jaakko Kuivalainen

Kadonneet viestit, kommentit ja merkinnät palaavat piakkoin. Pahoittelut häiriöstä.

Julkaistu 09:50  /  Kommentoi

Kännykästä hyvitysmaksuako

- Jaakko Kuivalainen

Marko ehtikin jo linkittää: “Musiikkipuhelimien hyvitysmaksusta kehkeytyi kiista. Lisää Helsingin Sanomissa” HS:n jutussa ahneet laitevalmistajat ja operaattorit teilaavat ahneiden tekijänoikeusjärjestöjen vaatimuksen.

Samaa asiaa mm. Tietokone.fi:ssä ja Taloussanomat.fi:ssä, lisäisin.

Käsi ylös, jos jonkun mielestä tässä on jotain yllättävää.

Päivitys:

Maksuista puheen ollen. Opetusministeriö ja Kopiosto pohtivat maksuttoman aineiston maksuja tutkimuksen voimin (pdf):

Maksuttoman internet-aineiston käyttöä koskevassa tutkimusosiossa opettajat joutuivat valitsemaan, minkälaista aineistoa he mieluiten internetistä hakevat ja miten he tämän aineiston jakavat tai esittävät oppilaille. Maksuttoman internet-aineiston tutkimusosiossa vertailtavat ominaisuudet olivat: 1. sivuston sisältö, 2. käyttötapa ja 3. hinta. Hinta liittyy teoksen oikeudenomistajalla olevaan mahdollisuuteen asettaa ehtoja aineistojensa käytölle, esimerkiksi kun sitä jaetaan lisämateriaalina oppilaille.
[…]
Opettajat pitivät tärkeänä erityisesti mahdollisuutta kopioida aineistoa power pointiin.

Käyttötavat ovat 1) kopiointi 2) ppt 3) jakelu sähköpostilla tai intranetissä.

Opettajilla on tämän lisäksi tarpeita kopioida aineistoa myös digitaalisesti. Kysyntä on niin laajamittaista, että digitaalisen kopioinnin lopettaminen on tuskin mahdollista. Erityisen suurta kysyntä on internet-aineiston kopioinnille omaan esityspohjaan. Myös painotuotteiden skannaus ja esitys power pointissa sekä skannatun aineiston tai internet-aineiston jakelu verkossa ovat suosittuja. Tulosten perusteella voidaan yleisesti todeta, että teosten käyttötarpeet ovat niin laajat, että käyttömahdollisuuksien tarkentamiseen olisi hyviä perusteita.

Julkaistu 20:09  /  188 vastausta

Keskustelua

- Jaakko Kuivalainen

Jos joltain on sattunut menemään ohi: Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen ja nimimerkit keskustelevat ns. perusasioista vanhan merkinnän alla. Ovat tehneet sitä jo koko viikon ja jatkavat yhä.

Julkaistu 22:17  /  Kommentoi

Mä en enään oo toimittaja

- Jaakko Kuivalainen

Mä ajattelin, et voisin kirjottaa tänne mun verkkopäiväkirjaan välillä jotain henk. koht osaston juttuuki. Ku tää on enemmän ollu sellast muun tyyppist matskuu, lakiasiaa ja uutisii ja sellast. Mut ei paljoo henk. koht. kamaa.

No jotku o ehkä huomannuki täältä blogist, et mä en enään oo toimittaja. Mä oon päälikkö.

Oon mä Taloussanomil vielki joka omistaa digitodayn mut en enää digitodayl varsinaisesti.

No mitä mä sit oikeen teen. Mä hoitelen sellast teknist hommaa. Vaik en mä niinku koodaa tai mitään. Paitsi hötömölöö ja peehoopeet vähän mut en mä niit hyvin osaa. Mä oon mukana sellasis hankkeis ja projekteis niinku toi talsan niinku me sanotaan, uus saitti. Ja on täs muutakin kehitteil.

Mut oon mä ajatellu et mä blogaan vielä jatkoski näist tekijänoikeusmafioist ja sellasist. Mut saattaa kuitenki olla et tää mun uus duuni jonka mä alotin lokakuun alus näkyy näis teksteis. Ku ei enää sillee koko ajan ihan täpinöis seuraa nettii ja muuta ja niinku ei enää kirjota työksee. Eikä tuu enään soiteltuu nii paljon eri tyypeil, just Liedekselle ja sellaisil. Ja olihan tääl kevääl ja kesäl aika hiljast ku oli just sen talsan uuden saitin kehittely käynnis eikä ollu paljoo aikaa muuhun.

Mut ku mä saan tavallaan palkaa vielki tän blogin pitämisest, ni ois tosi nasta jos teki <a href=”http://blogit.digitoday.fi/tekijanoikeus/?p=263″ target=”_blank”>kirjottelisitte</a> tänne jos luette jostain älyttömäst tekijänoikeusvedätyksest tai muust.

Ja käy tääl vielki yli tuuso jengii päiväs lukeen tätä. Ja kommenttei on tullu jotain yli 7 tuusoo.

Ja kyl mä haluun sanoo et on tää ollu tosi nastaa blogaa, ku tääl käy jengi kirjottelee aika paljo. Et kiitti vaa kaikille täst ekast vuodest. Yritetään päästä ainakin tokaan asti.

Ei täst nyt hirveen henk. koht. tilityst tullukaan. Enemmänki sellane c-luokan krissevitsi.

Julkaistu 22:36  /  15 vastausta

Hyvä uutinen - nehän tempaavat ne tuulesta

- Jaakko Kuivalainen

Kaksiosaisen otsikon ensimmäinen osa, “Hyvä uutinen”, viittaa digitodayn perjantain luetuimpaan juttuun, joka kertoo Youtube-tähti Peteristä, 79, joka tunnetaan myös nimellä Geriatric1927.

Jälkimmäinen osa otsikosta taas viittaa toiseksi luetuimpaan uutiseen. Pätkin sitä hieman:

Tutkimuksessa piratismin aiheuttamien tappioiden määrää kuvaavia lukuja kuvataan myös omaa etua palvelevaksi vinoutuneeksi liioitteluksi ja tieto-opillisesti epäluotettavaksi.

- Linkit piratismin ja järjestyneen rikollisuudenvälillä joka puuttuvat kokonaan tai sitten tekijänoikeuksien haltijat eivät kykene tunnistamaan näitä yhteyksiä, Instituutin tutkija kirjoitti.

Hänen mukaansa on epäsopivaa, että oikeuslaitos ja lainsäätäjät hyväksyvät sellaisenaan perusteettomia tilastoja.

- Tilastot on vedettävät takaisin tai niiden esittäjien on annettava pätevät ja läpinäkyvät perustelut. tutkija kirjoitti.

Minä pidin enemmän tuosta ensimmäisestä jutusta - ja siksi linkitinkin. Toinen - siis tuo siteerattu - taas liittyy enemmän tämän blogin aihepiiriin.

Julkaistu 22:36  /  190 vastausta

Hehkulamppuvitsejä

- Jaakko Kuivalainen

Keksikää itse parempia.

Tasapuolisesti:

***
Kuinka monta tietoyhteiskuntapuolueen jäsentä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Kaikki neljä. Tosin lampun vaihtamiseen kuluu yli viikko, koska jäsenet laativat ensin TYP:n foorumilla tiedotteen asiasta.

***
Kuinka monta Gramexin työntekijää tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Yksi. Hän soittaa opetusministeriöön ja pyytää virkamiehen vaihtamaan lampun Gramexin puolesta.

***
Kuinka monta kuluttajaa tarvitaan vaihtamaan SonyBMG:n valmistama hehkulamppu?

Yksi. Hän vaihtaa rikkinäisen tilalle uuden lampun, joka tuli postissa: piilotekniikaa hyödyntävä lamppu soitti kotiin ja tilasi SonyBMG:n verkkokaupasta kuluttajalle uuden lampun, jonka voi laittaa päälle edellisen tavoin vain viisi kertaa.

***
Kuinka monta muusikkoa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Kaksi. Toinen vaihtaa lampun, eikä toisellakaan ole rahaa.

***
Kuinka monta tekijänoikeusneuvoston jäsentä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Lampun vaihtaminen ei onnistu, vaikka kaikki sitä yrittävätkin, sillä yksikään jäsen ei ymmärrä tekniikasta tuon taivaallista.

***
Väliin yksi kompa:

Kuinka monta asiakasta mahtuu teostovapaaseen taksiin?

Ei yhtään, koska yksikin asiakas on jo yleisö ja teostomaksut lankeavat pirssikuskin maksettaviksi.

***
Kuinka monta levy-yhtiön työntekijää tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Kaksi. Toinen vaihtaa lampun ja toinen miettii, miten hehkulampputeollisuuden bisnesmallia ja nerokkaan yksinkertaista drm:ää voitaisiin hyödyntää myös musiikkibisneksessä.

***
Kuinka monta Finreactorin ylläpitäjää tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Kaikki yrittävät yhteisvastuullisesti vaihtaa lamppua, mutta he huomaavat pian, ettei heillä ole enää varaa uuteen.

***
Kuinka monta Teoston työntekijää tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Kaksi, mutta lamppu jää vaihtamatta, koska teostolaiset innostuvat ajatuksesta periä ravintoloilta tekijänoikeuskorvaus hehkulampuista, joilla valaistaan paikat, joissa musiikkia esitetään julkisesti.

***
Kuinka monta ifpiläistä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Kymmenen, mutta vain yksi vaihtaa lampun. Loput lobbaavat tiukempien tekijänoikeuslakien ja kovempien rangaistusten puolesta, eivätkä ehdi kiireiltään osallistua lampunvaihtoon.

***
Kuinka monta digitodayn tekijänoikeusblogin lukijaa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

Kolme. Yksi vaihtaa lampun. Toinen pohtii, pitäisikö toimittajan soittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle ja kuluttajavirastoon. Kolmas valittaa blogissa lampunvaihdosta, koska he eivät ostaneet lamppua vaan oikeuden valoon.

Julkaistu 23:43  /  30 vastausta

Kaapeliverkon kautta?

- Vili Sikiö

Herättelen vähän keskustelua musiikin jakamisesta verkon yli erilaisin palveluin ja ohjelmistoin. Olli Urpelan blogikirjoitus aiemmin sivusi tätä keskustelua, mutta valitettavasti pienten väärinkäsitysten myötä keskustelu ajautui hieman väärille urille. Alun perin oli tarkoitus pohtia asiaa tekijänoikeudellisesta näkökulmasta.

SwitchX ? blogissa asiasta onkin hyvä pätkä. Juuri näitä kysymyksiä kuuluisi esittää.

1. Saako toisen koneella olevaa musiikkia kuunnella netin yli?
2. Jos ei saa, millä perusteella? Musiikkiahan ei voi kopioida omalle koneelle.
3. Jos kyseessä on jonkinlainen tekijänoikeusrikkomus, kuka on vastuussa?

Welho vastasi kysymykseen tekijänoikeudellisesta vastuusta näin:

Vastuu mahdollisesta tekijänoikeusloukkauksesta on sillä, joka saattaa materiaalin luvatta yleisön saataville, eli esimerkiksi tallentaa ilman tekijän lupaa musiikkitiedostoja palvelimelle, josta ne ovat muiden käyttäjien ladattavissa, tai sallii muiden käyttäjien ladata omalta koneeltaan tekijänoikeudellisesti suojattua materiaalia. Palvelun tarjoaja on tässä suhteessa neutraali taho, eikä vastaa verkkonsa kautta mahdollisesti laittomasti levitettävästä materiaalista.

Vastauksesta siis voidaan päätellä jälleen, ettei torrent-trackerin ylläpito ole rikollista. Joskin Turussa asiasta väännettiin täysin päinvastainen päätös. Miten tätä pitäisi siis tulkita?

Oletetaan, että omistan Welhon kaapeliliittymän ja iTunesin, ja jaan playlistilläni olevat noin 200 Laillista cd-levyä. Jakaminen tietysti tapahtuu puolitahallaan: haluan jakaa playlistini kolmelle kotikoneelleni. En ollut ennen Ollin kirjoitusta lainkaan tietoinen siitä, että kaapelimodeemi toimii segmenteissään kuten lähiverkko, joten jako menee vahingossa koko Welhon segmenttiin. Olenko tehnyt rikoksen?

Kuten Turusta opimme, voidaan korvausperuste laskea ihan miten halutaan, joten lasketaanpa vaikka seuraavasti:

Jokainen julkiseksi saatettu teos on ostamatta jätetty levy. Jokainen mahdollinen kuuntelija luonnollisesti siis jättää levyn ostamatta, koska sitä voi verkossa kuunnella ilmaiseksi. Eli jos yhdessä Welhon segmentissä (en tunne tekniikkaa niin hyvin, että tietäisin oikeaa määrää edes arviolta) on vaikka 1000 käyttäjää, on lukema jo 200 000 ostamatta jätettyä levyä. Jokainen potentiaalinen kuuntelijahan on myös potentiaalinen ostaja, samoin kuten radioita rahastetaan potentiaalisen kuuntelijakunnan mukaan. 200 000 ostamatonta levyä onkin jo aikamoinen paukku!

En tiedä, seuraako iTunes kuinka usein kutakin kappaletta on soitettu, joten kaikki korvaukset on siis tehtävä arvioiden mukaan. Lisäksi täytyy muistaa, ettei asiasta tietenkään kukaan minulle ilmoita, sillä mitä pidempään jako on pystyssä, sitä enemmän saadaan kerättyä korvaukselle summaa. Tietysti tässä voitaisiin tehdä seurantaa ip-osoitteiden mukaan mutta mitä turhaan, kun siihen pitää pyytää vielä toistaiseksi lupa. Otetaan vain pari screenshottia ja sillä selvä. Saaliiksi saadaan siis Welho palveluntarjoajana (kuten Finreactor) ja lisäksi henkilöt, jotka ovat ensimmäisenä kappaleet jakaneet (ja eikös tämä ollut joku syytteen peruste Finreactorissakin?).

Tietysti täytyy muistaa, että kaikki ovat lain edessä tasa-arvoisia - paitsi toiset, jotka ovat enemmän tasa-arvoisia. Kuten varmasti tässä tapauksessa: syyte tupsahtaisi vain jakajille ja Welho palveluntarjoajana jäisi syytteittä. Ja lienee jossain Welhon eulassa joku vastuuvapauspykälä, josta en ole tietoinen. Mutta jos Welhoa ei syytetä, miksi Finreactoria syytettiin? Ja jos kukaan ei ole tässä tapauksessa syyllistynyt mihinkään, rikokseen tai rikkomukseen, niin waretus on tullut tiensä päähän. Kaikki vain jakamaan iTunesilla (tai vastaavalla) playlistit verkkoon ja kuunnellaan ?streamina?. Veikkaan että kyllä tästä TO-järjestöt älähtäisivät.

Loppuun huomautan, etten edusta tässä kirjoituksessa Tietoyhteiskuntapuoluetta vaan itseäni, ja vähän Olliakin. Tarkoitus ei ole myöskään hyökätä Welhoa tai Applea vastaan. Tähän mennessä Apple ei kuitenkaan ole vastannut kysymyksiin tekijänoikeudellisista vastuista. Pitäisiköhän asiaa kysyä Tanja Saarelalta tai opetusministeriöltä?

Kirjoittaja kertoo olevansa boheemi, anarkisti, vallankumouksellinen kulttuurin suurkuluttaja, joka toimii siinä sivussa myös TYP:n sihteerinä. Hän ei ole digitodayn toimittaja.

Julkaistu 19:51  /  8 vastausta