2.1.2006

38 vastausta

• ElWili 2.1.2006 klo 12.00
  

  Hmm. Uudenvuodenlupauksena itselleni siirryn käyttämään Linuxia. Jos kyselen avoimesti tuota SuomiKnoppixia, niin olenko rikollinen? Knoppixilla kun olisi niin kivasti päässyt alkuun…

• TKorho 2.1.2006 klo 12.13
  

  Eikös Ministeri Karpela sanonut Eduskuntakeskustelussa vastauksena Edustaja Kasvin puheenvuoroon että “libdcss:ää ei kielletä”?

  ElWili: voithan lukea DVD-ohjeita organisoidusta-keskustelusta. Lukeminen ei taida Suomessakaan vielä olla kiellettyä.

• Jaakko Kuivalainen 2.1.2006 klo 12.32
  

  TKorho, Ministeri vastasi väärään kysymykseen, tai ainakin sellaiseen, jota minä en ikinä ole kuullutkaan.

  Jatkettu ensimmäinen käsittely, äänessä TKarpe:

  Lopuksi vielä haluaisin lyhyesti kommentoida väitteitä, joita on esitetty koskien Linuxia ja Macin käyttöä.

  Summa summarum, jotta olemme nyt kansankielisiä ja vältämme tätä munkkilatinaa, sitä on varmasti riittävästi tämänkin lain yhteydessä käytetty: Linuxia tai Macia sen paremmin ei markkinoida eikä niitä ole suunniteltu teknisen suojauksen kiertämistä varten. Niillä on muuta kaupallista merkitystä kuin teknisten suojausten kiertäminen. Eli Linuxista, tässä esimerkkinä mainitakseni, ei ole tulossa laiton. Eli tällainen kysymys on useasti esitetty.

• Marko 2.1.2006 klo 13.01
  

  koska tarkoitus ei ole sanoa, että cd-levyjen kopiosuojaukset olisivat aina tehottomia

  Eikö olekin niin, että jos cd-levylle laittaa kopiosuojauksen, kyseessähän ei enää ole cd-levy, vaan cd-levyn kaltainen tuote. Jolloin tuo OPM:n lausahdus on ikäänkuin itsensä poissulkeva. ;)

• Nadel 2.1.2006 klo 13.07
  

  OffTopic (asiaan kuuluvaa kuitenkin):

  Luin Kaupunkilehti Varttista artikkelin, joka kertoi minulle tulevan lain rikkomisen olevan vain “muutamista” kiinni.

  Lehti jutussa tulkitaan “muutaman” asian tekeminen lailliseksi jos tehdään vain “muutamia” “muutamille”, mutta ei useamille.

  Lukiessani juttua minua alkoi “muutama” asia häiritsemään. Aloin miettimään olisiko “muutoman” teknisen suojauksen kiertäminen sallittua…

  … ja mitä määrettä “muutama” edustaa?

• Janne 2.1.2006 klo 13.29
  

  Eikös Sony BMG tässä taannoin jo määritellyt tuon “muutama” -käsitteen? Muistaakseni ko. määritelmän mukaisesti “muutama” on yhtä kuin 52.

• Gonzales 2.1.2006 klo 13.38
  

  ja mitä määrettä ?muutama? edustaa?

  52

  http://www.digitoday.fi/tekijanoikeus/?p=149

• Aleksi 2.1.2006 klo 13.39
  

  Opetusministeriön vastaus on, että kohdan sanamuotoa tarkennettaneen, koska tarkoitus ei ole sanoa, että cd-levyjen kopiosuojaukset olisivat aina tehottomia, jos ne eivät toimi Macissä.

  Mitä se tämä tarkoittaa?

  Jos mäkki tai liinuxi soittaa kopiosuojatulla levyllä olevat audioraidat (joita ei voi suojata rikkomatta toimivuutta tavallisten soittimien kanssa) voi käyttäjä syyllistyä rikkomukseen?

  Toisaalta ihan sama sillä, ei kukaan istu selkäni takana katsomassa miten rippaan ja kuinka kierrän vai kierränkö ja murranko ollenkaan.

• Jaakko Kuivalainen 2.1.2006 klo 13.48
  

  Aleksi, siis sitä, että jos tietty kopiosuojaus ei toimi Macissä (on tehoton; voi kiertää vahingossa), se ei tarkoita, että _saman_ kopiosuojauksen saisi kiertää myös Windowsissa. Kopiosuojauksen tehokkuus on siis subjektiivista ja tiettyyn laitteistoon/käyttöjärjestelmään sidottua.

  Oletus (pakotie) taustalla kai on, että suojaus on tarkoitettu toimimaan vain Windowsissa, joten se on ehkä Windowsissa tehokas, vaikka muuten olisikin helposti - tai suorastaan vahingossa - kierrettävissä. Tulkintaa tulkinnasta.

  Tällaista logiikkaa tarvitaan, koska muuten ministeriö tulee julistaneeksi epähuomiossa kaikki nykyiset cd:n tapaisten levyjen suojaukset tehottomiksi.

• I-V 2.1.2006 klo 13.52
  

  Hmmm, meinaavatko nuo ministeriön sedät ihan oikeasti, että voivat vetää rajan eri käyttöjärjestelmien välille? Ts. jos minulla on pöydällä sekä Mac että pc, niin levyn kopiointi olisi laillista Macissa (ei tehokasta suojausta) ja laitonta pc:ssä (”tehokas suojaus”). Entäs sitten, kun tulee Intel pohjaisia Mac-koneita, jotka ajavat kumpaakin käyttistä? Sama kone, sama asema, mutta rikollisuus riippuu boottivaiheessa valitusta käyttiksestä(?) Entäs, jos ajan IntelMac-koneella (kuvitteellista?) windows-emulaattoria ja rippaan kopiosuojatun cd:n esim. EAC:lla?

  Ilmeisesti tässä on kyse siitä, että levy-yhtiöt/etujärjestöt lakkaisivat kestitsemästä virkamiehiä ja kansanedustajia, jos kaikki suojaukset tuomittaisiin (ansaitusti) tehottomiksi. Vai löytyykös tuolta FAQ-sivulta Macin mainos? Sekin selittäisi homman ;)

• O-O 2.1.2006 klo 13.53
  

  Suomi on sitoutunut noudattamaan Euroopan ihmisoikeussopimusta.

  Sitä valvova euroopan ihmisoikeustuomio-istuin pitää sananvapautta todella tärkeänä perusoikeutena, eikä siihen saa tehdä poikkeuksia kuin todella painavilla perusteilla.

  Asiaa käsitellään Kari Uotin väitöskirjassa sivuilla 213-

  Kari Uotin väitöskirja:
  http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/julki/vk/uoti/euroopan.pdf

• Jouni 2.1.2006 klo 14.21
  

  Mielenkiintoisia kohtia FAQista:

  “Jos käyttäjän tietokoneohjelma purkaa suojauksen käyttäjän tietämättä, kyse ei ole rikkomuksesta, sillä purkaminen ei tällöin tapahdu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta.”

  Eli siis jos löydän ohjelman, joka kiertää kopiosuojauksen käyttäjälle siitä mitään ilmoittamatta, en syyllisty yhtään mihinkään. Kappaletta ylempänä FAQ:issa:

  “Onko sellainen vaara, että teknisen toimenpiteen kiertämisestä rangaistaan vaikka henkilö ei edes huomaa kiertävänsä teknisiä suojauksia valmistaessaan kappaleen yksityiseen käyttöönsä?

  Tekninen suojaus ei ole laissa tarkoitettu tehokas tekninen suojaus silloin, jos se voidaan kiertää tai purkaa vahingossa.”

  Joten jos tällainen ohjelma ylipäätään on olemassa , se kiertää kopiosuojaukset ilmeisesti “vahingossa”. Tällöin mikään kopiosuojaus joka tuolla ohjelmalla murtuu ei ole tehokas suojaus. Näinhän saadaan hienosti esiin FAQ:ista se, ettei tehokasta kopiosuojausta voida keksiä.

  Mielenkiintoiseksi tilanne menee siinä vaiheessa, kun mietitään mitä lause “Jos käyttäjän tietokoneohjelma purkaa suojauksen käyttäjän tietämättä” oikeastaan tarkoittaa. Kaikki käyttäjät eivät näet ole tasa-arvoisia. Jos tietokoneohjelmiin enemmän perehtynyt henkilö esimerkiksi rippaa CD:n jollain ohjelmalla josta hän tietää, että ohjelma ohittaa kopiosuojauksen, ei tietämättömyysehto toteudu. Toisaalta jos rippaajana on kopiosuojauksista täysin tietämätön henkilö, tietämättömyysehto toteutuu. Tästähän päästään mielenkiintoiseen subjektiivisen tekijänoikeuden käsitteeseen:

  jos tiedät CD:n olevan (mahdollisesti) tehokkaasti kopiosuojatun, se myös on sitä. Mikäli et tiedä, eikä kukaan sitä sinulle kerro, ei se ole.

  Huh huh. Tuo siis FAQ:in perusteella, itse olen tämän lain käsittelystä oppinut sen verran että ilman oikeustieteen tohtorinhattua on turha edes arvailla, mitä lakia säädettäessä on mahdollisesti tarkoitettu.

• blobster 2.1.2006 klo 14.39
  

  “Teoskappaleiden vuokraus sekä elokuvateosten ja tietokoneohjelmien lainaus edellyttää lupaa. (19 §)”

  Siis ei saa edes lainata elokuvia ja pelejä kaverille.

  “Yksityishenkilön teoista rangaistavana ei kuitenkaan pidetä muutaman kopion tekemistä yksityistä käyttöä varten tietokoneohjelmasta tai tietokannasta taikka sellaisesta teoksen kappaleesta, joka on tekijänoikeuslain mukaan ns. laiton lähde.”

  Eli laittomastakin lähteestä kopioinnista ei saa rangaistusta. Onko levy, josta on murrettu kopiosuojaus, “laiton lähde”?

  “Lähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa lähettää edelleen, tallentaa laitteelle eikä toisintaa tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy maksua vastaan.”

  Eli digitallekko nyt pitäisi lähettää postia, jotta saa salkkarit nauhottaa?

• TKorho 2.1.2006 klo 14.42
  

  Tästä lähtien taitaa kaikki minun (laillisesti ostetut) CD:ni ripata pikkusisko tai isoäitini. Koneella joka on piilotettu komeroon ettei se voi tietää oliko se Mäcci vai ei.

• Jaakko Kuivalainen 2.1.2006 klo 14.54
  

  Blobster, lakitekstiksi tulkattuna tuo keskimmäinen kuuluu:

  (56a)
  Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten […] teoksesta 11. pykälän 5 momentin vastaisesti.

  (11, 5 momentti)
  Tässä luvussa säädetyn tekijänoikeuden rajoituksen nojalla ei saa valmistaa kappaleita sellaisesta teoksen kappaleesta, joka on valmistettu tai saatettu yleisön saataviin 2 §:n vastaisesti tai jota suojaava tekninen toimenpide on 50 a §:n 1 momentin vastaisesti kierretty.

  Eli luvatta julkaistu teos ja kierretty, suojattu levy ovat kyllä samanarvoisia kopioinnin kannalta. Itse kopiointi kierretystä, tehokkaasti suojatusta levystä taitaa siis olla tekijänoikeuskielessä “moitittavaa”, kuten on myös warestaminen.

  Paitsi, että tehokkaan suojauksen kiertäminen itsessään on vähintään “teknisen toimenpiteen loukkausrikkomus”, ja siten siis sakkorangaistavaa.

• Erkki 2.1.2006 klo 16.23
  

  J-P Laine: “NYT TULEE ALL-AROUND AUDIO CD:N KOPIOINTI-OHJE ;-) […]”

  Sori, tuo ei toimi kaikille kopiosuojatuille levyille, koska monissa niistä leikitään datasession ja autorunin lisäksi levyn sisällysluettelon sotkemisella tavalla joka hämää monia (muttei kaikkia) rippausohjelmia, ja lisäksi voidaan pelata ääniraidoilla olevilla tahallisilla virheillä jotka oikea CD-soitin yleensä osaa peittää mutta normaali CD-asema ei.

• ElWili 2.1.2006 klo 16.41
  

  Nyt vähän off-topic. Mutta tuli mieleen, että tuo StarWreck lienee aika hyvä argumentti tässä tekijänoikeusasiassa. Tosin sitä voi käyttää myös negatiivisena esimerkkinä… kuusi (vai seitsemän?) numeroinen kopiomäärä lienee vahva argumentti molemminpuolisiin väitöksiin. Ja lisäplussana vielä se, että ei puhuta pelkästä audiosta tai cd:istä.

  Kun kuulemma hollywöödissä asti pohtivat nytten uusia elokuvan levitystapoja… Jäämme odottamaan, onko tällä mediateolla suurempaa vaikutusta…

• Hexi 2.1.2006 klo 17.17
  

  Katselin tässä eri rippausohjelmien historiaa ja totesin ,että tunnetuimmat ovat paljon vanhempia kuin itse kopiosuojaukset.
  Mitenkähän nämä suojaukset voivat olla tehokkaita, jos niille löytyy jo valmiiksi murto-ohjelma. Kun tehdään salauksia ensimmäinen tehtävä on tutkia, ettei mikään jo olemassa oleva ohjelma pysty sitä murtamaan.
  Kokeilin erästä vuorelta 97 olevaa ohjelmaa ja totesin , että sillä pystyi kiertämään kaikki kokeilemani suojaukset. viime vuosituhannella ei vielä ollut suojattuja cd-levyjä.
  Tämä cd-levyjen kopiosuojaus on ainut tapaus, jonka tiedän olleen tullessaan valmiiksi murrettu.

• md 2.1.2006 klo 17.31
  

  Ethän raiskaisi ja murhaisi 9-vuotiasta sisarenpoikaasi, miksi siis nauhottaisit musiikkia radiosta c-kasetille.

  Muista, kopioiminen on laitonta!

• Janne 2.1.2006 klo 17.36
  

  Ei StarWreckiä voi käyttää negatiivisena argumenttina. Se sopii enemmänkin järjen takomiseksi tollompaankin päähän:

  Mitä jos yhden latauksen hinnaksi laitetaan vaikkapa kymmenen senttiä? Mitä jos maksun suorittaminen tapahtuisi vaivattomasti ja ilman kohtuutonta pankin/luottokunnan välistä vetämää palkkiota? Mitä jos lataus on niin halpa, että kukaan ei viitsi kopioida elokuvaa levylle ja kuljetella sitä vaikkapa kotipippaloihin kun netistä hakeminen on helpompaa ja onnistuu vaikka vaivalla kopioitu levy olisikin unohtunut kotiin? Mitä jos Starwreckiä haluaisikin katsoa 50 vuoden päästä vanhainkodissa ja elokuva olisi edelleen saatavissa ja edelleen naurettavan halpa ladata?

  Jne. jne… Näitä jossitteluja voi jatkaa jonkin matkaa, ja huomata miten bisneksen teko netissä helpottuu huomattavasti kun malttaa jättää reaalimaailman piintyneet tavat sikseen. Vanha kyläkauppa toimii täysin toiselta pohjalta kuin nettiin sijoitettu “äärettömän” kokoinen videovuokraamo.

  Siitä lähdetään, että levityksen täytyy olla vapaata, sillä se on ainoa tapa varmistaa tuotteen saatavuus siellä missä niitä halutaan kuluttaa. Vapaaseen levitykseen taas DRM ei sovi lainkaan, sillä se nimenomaan estää tuotteen leviämisen sinne, missä sitä tarvitaan/halutaan. Lisäksi keskitetyn jakelun pitäminen aiheuttaa tuottajalle tarpeettomasti kuluja mm. kaistan/levytilan/DRM-lisenssien muodossa.

  DRM-kikkailun sijaan pitäisi kehittää ne teknologiat, jotka takaavat pienenkin maksun kulkeutumisen tekijöille riippumatta siitä, miten ja missä lataus on suoritettu.

  Ei netti korvaa vanhaa elokuvan omistamisen iloa, mutta hyvänä lisänä se kuitenkin toimii. Itse en välitä elokuvia omistaa, vaan haluan katsoa mieluisan elokuvan siellä missä satun olemaan. Oli se sitten koti, hotelli tai ruuhkabussi. DRM ja ylihinnoitellut palvelut eivät sovi tähän kuvioon ollenkaan.

  No joo, tämä kaavailu menee vielä vähän etunojassa. 10-15 vuoden kuluessa uusista kuvioista alkaa ehkä näkyä merkkejä kun viihdeteollisuus on ensin takonut päätään petäjään ja vieroittanut viimeisetkin asiakkaansa palveluistaan.

  Itse en ainakaan osaa kuvitella koskaan enää ostavani tuotteita, joiden edustajat ovat ensin käyneet haastamassa oikeuteen lapsiani, tuttaviani ja mahdollisesti vielä naapurin koiran.

  Vanhoista kyläkauppiaiden ajoista voisi kuitenkin yhden päähänpinttymän säilyttää: asiakas on aina oikeassa, vaikka olisikin väärässä. Eli nykykielelle käännettynä: asiakkaalle ei kannata v*ttuilla.

• Ulkosoomalainen 2.1.2006 klo 18.50
  

  Kayttakaa aivojanne: myykaa Karpelalle ja muille idiooteille feikki Prada kasilaukkija ja voittorahoilla ostatte aitoja CD:ta yhden kotiin ja toisen autoon.

  http://hietanen.typepad.com/copyfraud/2005/10/karpela_is_a_vi.html

  Toinen vaihtoehto: pyydatte jotakuta ulkosoomalaista tekemaan teille kopiot CD:sta Suomen rajojen ulkopuolella ja postittamaan kopsut takas Suomeen, paalla leima: Fake Prada kasilaukku.

• J-P Laine 2.1.2006 klo 18.50
  

  Siitä ainakin piti tulla siis se lyhyt versio …

• J-P Laine 2.1.2006 klo 18.53
  

  Täyty näemä osta usi näpis, teme vahn ei ot vasta kaikki lyöntej …

• Pete 2.1.2006 klo 20.04
  

  Onkos se nyt niin että pitää kysyä lupa aina kun nauhoittaa tv:stä ohjelman vai onko siihen tullut muutos? Kaveri sanoi nähneensä Ylen sivuilla ilmoituksen jossa antavat luvan nauhoittaa heidän lähettämiä ohjelmia. Itse en ainakaan löytänyt moista ilmoitusta. Ja sitten vielä mp3:sta, jos olen oikein ymmärtänyt niin laki kieltää sähköisten hallintatietojen muuttamisen, niin muuttuuko ne tiedot kun kappale käännetään mp3:ksi?

• AT 3.1.2006 klo 08.22
  

  “Pitääkö varmistua siitä, että musiikki, elokuvat ja pelit ovat varmasti laillisia?

  Jos henkilö on tiennyt tai hänellä on ollut perusteltu syy epäillä, että tallenne tai muu teoksen kappale on laittomasti valmistettu, maahantuonnista voidaan rangaista tekijänoikeusrikkomuksena.

  Perusteltu syy epäillä laitonta valmistusta voi olla esimerkiksi tuotteen hintaan, ostopaikkaan tai ulkoasuun liittyvä seikka.”

  Ostan vaikka uuden Madonnan levyn allofmp3.com:sta hintaan $1,59 tai 4 euroa SMS-tilauksella. Onko minulla nyt perusteltu syy epäillä laitonta valmistusta? Varsinkin kun kukaan muukaan ei ole pystynyt arvioimaan varmuudella kyseisen palvelun laillisuutta.

• FRL 3.1.2006 klo 08.51
  

  Nyt kun noi vaalitkin lähestyy, ketkä olivatkaan tämän lex karpelan takana. Olisi hyvä muistaa kun siellä kopissa sitä numeroa kirjoittelee.

• TKorho 3.1.2006 klo 10.05
  

  AT, tuossapa juuri hyvä esimerkki siitä mitä kuluttajan pitäisi tietää. Tuo on kyllä suhteettoman halpaa, verrattuna tekijänoikeusmafian yleiseen linjaan. Tuossa on suorastaan materiaalia ennakkotapaukseen: miten kuluttajan tuollaisessa tapauksessa pitää pysytä perustelemaan ostoksensa?

  Lisäksi kuinka DOWNLOAD-ostoksesta voit päätellä onko se piraatti!? Tämä on aika hyvä esimerkki jolla voidaan suora analogia varastamiseen kyseenalaistaa. (Edelleen pidän periaatteena että musiikista voi ja pitää maksaa korvaus, mutta sen saman musiikin hallinointi ja hinnoittelu ovat aivan eri tarinoita).

  Huomasitteko uutisen (radiosta) jossa Suomen musiikkiteollisuus olettaa tänä vuonna kasvun alkavan nyt kun uusi tekijänoikeuslaki on voimassa…

• FRL 3.1.2006 klo 10.25
  

  TKorho: Kuulin saman uutisen myös radiosta ja kun päästään muutama kuukausi eteenpäin, eikä olekkaan sitä korotusta tullutkaan, syy onkin se, ettei “cd” levy saakkaan asentaa rootkittiä jokaisen kuuntelijan koneelle.

• Erkki 3.1.2006 klo 11.03
  

  J-P Laine haastoi “Annahan siis tulla levyjen nimiä, missä ohjeeni ei toimi, niin testataan ne ihan _tavallisilla_ _standardi-sovelluksilla_, ”

  Minulla ei kauhean paljon omakohtaisia kokemuksia kopiosuojatuista levyistä ole, kun niiden ostoa aktiivisesti vältän (ja uuden tekijänoikeuslain voimaantulon jälkeen myös kaikkia muitakin uusia tekijänoikeusmafian suojeluksessa tehtyjä tallenteita). Se, mitä kirjoitin perustui nettijuttuhin ja pariin omaan kokemukseen kirjastosta kiinnostuksesta lainaamiini. Esim. pari kuukautta sitten tutkimani “Anna-Mari Kähärä Orkesteri”, jossa ilmeisesti on “CDS-300″ tyyppinen rampautus, ei soinut Linux/KDE yhdistelmän normaalissa soitto-ohjelmassa (kscd), vaikka se ei taatusti hämäänny Windowsin autorunista ja datasessiosta. Ohjelma näki vain muutamia tyhjiä dummyääniraitoja. Sensijaan klassinen rippausohjelma “cdparanoia” (joka muuten on jo näitä kopiosuojausviritelmiä vanhempi) löysi ääniraidat, mutta varoitteli lukuvirheistä vaikka levy oli lähes naarmuton (tulos kuitenkin kuullosti hyvältä). Tästä päättelin ainakin CDS-300:n soveltavan sekä CD-hakemistorakenteen kanssa temppuilua että tahallisten virheiden lisäämistä varsinaiseen äänidataan siinä toivossa, että tyhmempi rippausohjelma hylkäisi ne tai tuottaisi kelvotonta ääntä. (Sääli Kähärää, olin hänen konsertissa ja olisin saattanut osaakin levyn jos se ei olisi ollut kopiosuojattu).

• Kaiku 3.1.2006 klo 11.06
  

  FRL: Muistetaan sitten siellä äänestyskopissa että nykyinen presidentti ei palauttanut uutta tekijänoikeuslakialoitetta takaisin käsittelyyn vaikka hänellä tähän olisi oikeus ollut. Sen sijaan homma vietiin läpi nopeutetulla aikataululla.

• J2 3.1.2006 klo 11.53
  

  FRL & Kaiku, näin masinointimielessä uudistan tietoiskuni: Soini on ollut alusta alkaen levittäjänoikeuslain muutosta vastaan, Hautala puolestaan liittynyt lain korjaajiin myöhemmin.

  Vanhanen taas muistaakseni kiitteli uutta lakia jossakin (jonkin iltapäivälehden?) nettihaastattelussa. Linkki on jossakin täällä blogissa..

• Jeps 3.1.2006 klo 19.47
  

  Se autorunin pois laittaminen ei todellakaan aina riitä. On tullut itselleni kerran tai pari vastaan (vanhan lain ollessa voimassa, FYI). Ilmeisesti tuossa rikotaan tuon datasession sisällysluettelo, jota tietokoneet pyrkivät lukemaan. Sen sijaan “normaalit” soittimet lukevat vain sen ensimmäisen (audio) session sisällysluettelon, jolloin ne näkevät CD:n oikein.
  Tämä nyt tietenkin saattaa olla täyttä puppua kun en juurikaan ole eriväristen kirjojen standardeja lukenut..

  Esimerkki tällaisesta levystä _saattaa_ olla Ajattaran Kuolema. Siinä sisällysluettelo oli muistaakseni jotenkin rikottu.
  Täällä lienee myös myös liittyvää asiaa.

• tonberry1 3.1.2006 klo 22.54
  

  Jeps, Soini ja Hautala taitavat olla ainoita varteenotettavia ehdokkaita vaaleissa. Hautala valitettavasti tosiaan liittyi “hyvien” puolelle vasta jälkikäteen. Toisaalta täytyy muistaa Kasvin aktiivisuus koko hälyn aikana. Siitä plussaa vihreille (= Hautala).

  - aiheeseen -

  “…tekninen suojaus saattaa estää tallenteen soittamisen jossain soittimissa, saako teknisen suojauksen kiertää teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville?

  Teoksen kappaleen (tallenteen) laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut saa kiertää siinä olevan teknisen suojauksen teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville, jollei käytettävissä oleva toistolaite muuten toista tallennetta. Teknistä suojausta ei saa kiertää tai purkaa kopion tekemiseksi.”

  Onko tämä nyt kyllä vai ei mp3-soittimille? CD-soittimien tapaanhan nekin ovat soittimia, joissa kopiosuojaukset eivät (kaikissa) toimi. Toisaalta taas joudutaanhan niissä pakostikin tekemään kopio teoksesta, jotta saadaan teos soittimeen.

• Janne 4.1.2006 klo 01.33
  

  Voisi tietenkin argumentoida myös, että kun tallenne on hankittu ja se ei sitten teknisen suojauksen vuoksi soi, niin teoksen kappaletta ei itse asiassa vielä ole edes olemassa.

  Teoksen ensimmäinen kappale syntyy ko. käyttäjälle vasta siinä vaiheessa kun hän sen ensi kertaa kuuntelee mp3-soittimensa kautta. Samoin, jos cd-soitin hyppii suojatun levyn vuoksi, niin ensimmäinen teoksen kappale syntyy vasta siinä vaiheessa kun ensimmäinen toimiva kopio on käytössä. Sillä ei ole merkitystä miten tämä ensimmäinen teoksen kappale saadaan kuuluville.

  Tällainen metafyysinen katsantokanta voisi myös selittää osan Liedeksen taannoisista omalaatuisista cd-radio/autosoitin -lausumista.

  En väitä, että tässä katsantokannassa on sinänsä mitään järkeä, tulipahan vain mieleen näin iltamyöhällä…

  …Samaa kyytiä päätelmiä tosin pitäisi jatkaa edelleen siihen pisteeseen, että teoksen kopioita ei ole olemassa muille kuin jo mainitulle käyttäjälle, ellei kopioita ala levitä pitkin maailmaa. Eli looginen päätepiste on täten se, että se ei kuulu kellekään kuinka monta kopiota käyttäjä ottaa ja mihin tarkoitukseen, kunhan ei levitä niitä muiden näkyville/kuuluville.

  Yllä mainittu looginen päätelmä taas sanoo täsmälleen saman asian kuin vanha versio tekijänoikeuslaista. Uusi laki yrittää sanoa jotain sekin, mutta sen tarkoitusperistä ei saa mitään selkoa.

  Ehkäpä Liedeksen uusi tekijänoikeustoimikunta aloittaakin työnsä tällaisten kiireessä tehtyjen lipsahdusten tukkimisesta.

• J2 4.1.2006 klo 13.16
  

  Janne, iltamyöhällä näyttää syntyvän loistavaa logiikkaa. Erityisesti pidän tästä: “teoksen kopioita ei ole olemassa muille kuin jo mainitulle käyttäjälle, ellei kopioita ala levitä pitkin maailmaa”.

  Sisältö on jo kerran maksettu. On aivan yhdentekevää, kuinka monta kopiota tuotteesta tehdään omaan käyttöön. On myös erittäin todennäköistä, ettei kyseinen käyttäjä tule hankkimaan toista täsmälleen samansisältöistä teosta. Tosin levy-yhtiöiden tulevaisuuden ansaintalogiikan mukaan käyttäjä toimii juuri päinvastoin, täysin irrationaalisesti.

  Ei kai kukaan tilaa samaa lehteäkään kahtena kappaleena kotiinsa? Elleivät sitten kustantajat levittäjänoikeuslain innoittamana ala vaatia erillistä tilausta kotiin ja kesämökille…

• SPK 5.1.2006 klo 23.07
  

  No nyt on sitten lehdissäkin kenties näkyvämpää kapinointia lex-Karpelaa vastaan.

  TV-kriitikko Marko Ahonen ruotii uutta tekijänoikeuslakia tämän päivän Keskisuomalaisessa “Megaskandaali: kriminaalikriitikko!” (5.1.2006.Sivu 31). Ahonen toteaa rikkoneensa kylmäverisesti lakia, kun oli siirtänyt ostamansa kopiosuojatun elokuvan käsikonsolille, Sony PSP:lle. Sitten hän jatkaa, että on sittenkin ehkä mahdollista, että hän on syytön - hän viittaa surullisen kuuluisaan suojauksen heikkouteen/vahvuuteen. Ahonen kysyy, että missä on suojauksen heikkouden ja vahvuuden raja.

  Ahonen sanoo valitseneensa Disneyn elokuvan suorittamaansa rikokseen, koska tietää Disneyn olevan tarkka oikeuksistaan, jolloin haaste on todennäköisempi. Poliisille hän jätti viestin: “Poliisi löytää yhteystietoni tämän sivun ylälaidasta. Säästäkää vaivojanne, älkää tulko turhaan käymään. Puhelinsoitto riittää. Tulen kuulusteluun sitten, kun teille sopii. Teillä on varmasti ihan oikeitakin rikoksia selvitettävänä.”

• Janne 6.1.2006 klo 02.58
  

  No kyllähän se Marko nyt taisi tosiaan viedä leivän suoraan Disneyn suusta. Kunnon ihmisenä Markon olisi pitänyt ensin käydä elokuvissa katsomassa ko. filmi, sitten ostaa vähän ajan päästä se DVD:nä ja vielä erikseen UMD-versiona PSP:lle. Lasten elokuvan ollessa kyseessä kannattaa ostaa samalla pari kappaletta samaa filmiä kun vekarat kuitenkin särkevät vähintään toisen levyistä.

  Lisäksi hänen olisi vielä pitänyt ostaa sound-track, jota kuunnella autossa. Tämän jälkeen tulevat aikanaan HD-DVD/Blueray -versiot, jotka pitää ostaa myös, kun kuvanlaatukin siitä paranee.

  Mikäs siinä, kyllähän maailmaa noinkin voidaan pyörittää. Markon viihdekustannukset vaan räjähtävät totaalisesti käsiin, sillä nykyinen viihteen hinnoittelu ei oikein sovi yhteen tämän vision kanssa.

  Palataksemme banaaneihin - niihin vertauskuvallisiin esineisiin, joiden kaupasta varastamiseen p2p-waretusta niin innokkaasti vertailtiin. Onko kukaan laskenut paljonko yksittäinen banaani kaupassa maksaa? Ei kovin paljon. Mikä tietenkin oikein onkin, sillä banaanin käyttöarvo on aika rajallinen. Senhän voi syödä ainoastaan kertaalleen ja se pilaantuu suhteellisen nopeasti.

  Entäpä paljonko maksettaisiin (tässä kylläkin hypoteettisesta) banaanista, jonka voi syödä aina uudelleen? Lisäksi siitä voi tietenkin ottaa myös täydellisen kopion niin auto-, työ- kuin kotibanaaniksikin?

  Banaanikauppiaiden elinkeinon säästämiseksi kopiobanaanien yksityinen edelleenmyynti on tosin kiellettyä. Vaikka ei banaanikauppiailla toisaalta niin huonosti mene, voivathan he laillisesti myydä määrättömästi kopioita poimimastaan banaanista. Kiinteät kustannukset koostuvat lähinnä siis kauppapaikasta, mainostamisesta ja logistiikasta.

  Joitakin kustannuksia tosin tulee myös siitä, että asiakkaat kyllästyvät hypoteettisiin banaaneihin, ja haluavatkin tilalle hypoteettisen omenan tai appelsiinin. Markkinatilanteen muuttuessa pitää siis jatkuvasti etsiä uusia hedelmiä kopioitavaksi.

  Tämäntyyppinen totaalisen erilaisten asioiden vertailu keskenään on tietenkin naurettavaa. Sen verran siitä voi kuitenkin oppia, että reaalimaailman banaanin käyttöarvo, ja siten myös käypä hinta, on paaaaljon alempi kuin kopioitavissa ja uudelleenkäytettävissä olevan banaanin. Tämä asia tuntuu olevan levy-yhtiöille se vaikeasti käsitettävä asia.

  Ja mitäkö maksaisin hypoteettisesta uudelleenkäytettävästä banaanista? 100 euron hinta ei olisi vielä liikaa, vaikka en ylin banaanien ystävä olekaan. Kun tästä lasketaan hintojen suhde tavalliseen marketti-banaaniin verrattuna, niin samaa suhdelukua voisi mielestäni käyttää myös suojatun ja suojaamattoman viihteen hintojen suhteena.

  Dodih… tämän jälkeen lupaan käyttää yöni nukkumiseen, niin kuin normaalit ihmiset tekevät.

• Erben 6.1.2006 klo 03.18
  

  Löysin tuon netistä em. ?Megaskandaali”-jutun:

  http://media.keskisuomalainen.fi/tvopas/antenni.shtml

Kirjoita vastaus