etusivu
kaikki uutiset
data
finanssi
media
tele
työ & ura
tietoturva
it-myynti
tuotteet ja palvelut
kolumnit
pörssit
blogit
videot
fakta
shop
28.8.2006
Linkitys kielletty?
- Tero Tilus
- Peijoonan hyvä tuote teillä. Näin mainoksen.
- On! Eikö olekin! Osta, osta!
- Jospa minä sitten. Tahtoisin kertoa myös kavereille. Laittaisin linkin blogiini.
- No mutta. Sellainen peli ei kuulkaa vetele.
- Mutta eihän se maksaisi teille mitään? Ilmaista mainosta saisitte.
- Ehdottomasti ei käy!
- No jos minä sitten vain laitan pienen sitaatin esittelystä.
- Unohtakaapa heti tuollaiset, ettei tästä tule poliisiasia!
- Jospa vain ostan itsell…
- Alkakaahan laputtaa siitä senkin linkittäjä!
- Mut…
- Eikö sana kuulu? Hus, hus!
Ahkera surffailija ei enää voi olla törmäämättä toistuvasti yrityksiin kieltää tavallisten WWW-linkkien tekeminen. Aluksi villitys näytti olevan itsestään ohimenevää laatua. Ei kuitenkaan ollut.
Tekijänoikeuskaappausten valvontakeskus (TKVK) on tämän järjestelmällisen sumutuksen hälventämiseksi käynnistänyt Linkitä kieltäjä! -kampanjan. Tällä kampanjalla TKVK haluaa kiinnittää huomiota näiden pätemättömien ja kaikille osapuolille vahingollisten kieltojen yleisyyteen.
Yleisemmällä tasolla linkityskiellot ovat yksi WWW-sivustoja vaivaavan “käyttöehtotaudin” oireista. On tavallista, että web-sivustoilla kävijöiden väitetään sitoutuvan johonkin ihmeellisiin ehtoihin pelkästään sivuja lukemalla. Tällaiset “käyttöehdot” ovat pätemättömiä, koska ihmiset saavat lukea julkisia WWW-sivuja ilman, että heidän tarvitsee sitoutua mihinkään sivuston julkaisijan yksipuolisesti ilmoittamaan.
Tavallisten sivustolta toiselle johtavien WWW-linkkien tekeminen yritetään kieltää yleensä joko tekijänoikeuslakiin tai edellä mainittuihin käyttöehtoihin vedoten. Linkittää kuitenkin saa ja pitää - lupaa kysymättä ja käyttöehdoista huolimatta.
Linkityskiellot ovat vahingollisia kieltäjän, sivuston käyttäjän ja erityisesti WWW:n kokonaisuuden kannalta. Juuri linkit tekevät WWW:stä tiedon valtatien. Jos viittaaminen verkkosivuun (mikä pahimmillaan tuo lisää lukijoita) halutaan kieltää, eikö silloin ennemminkin kannattaisi jättää julkaisematta koko sivu?
Kirjoittaja on TKVK:n ylitarkastaja.
67 vastausta
Kirjoita vastaus
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy
Mikä motivaatio yrityksillä siis on perinteisen linkityksen kieltämiseen? Tuskin ne sitä ilman mitään syytä tekevät. Asia erikseen on tietysti “sisällön kaappaaminen” kehykseen (frame), jonka kieltäminen on tietyissä tapauksissa ihan ymmärrettävää.
Myös hotlinkit voi nykyaikaisilla palvelimilla “estää” naurettavan helposti. Esim. yksi parhaista palvelimista eli lighttpd tarjoaa wikissään tähän helpon ohjeen. En tunne lakia hotlinkkien osalta hyvin, mutta koska nekin voi estää melko helposti, ilmeisesti on ihan ok linkittää vaikka suoraan toisen sivulta kuvan, jos ei tämä ole sitä estänyt.
Jossain ilmais-webhotelleissa tosin käyttäjä saa porttikiellon, jos ulkopuolinen avaa esim. sivun kuvaresursseja suoraan linkitettynä eikä palvelun html-sivun kautta. Pitävät tästä jopa logia. Ilmeisesti näissä tapauksissa tätä väärin linkittäjää voisi syyttää esim. liiketoiminnan vahingoittamisesta?
Nuo yritysten uhkailut ovat selvästi peräisin syvästä tietämättömyydestä. Kävin juuri viikko sitten keskustelua yrityksen kanssa sivujen tekemisestä. Sivut voi firman käsityksen mukaan joko teettää graafisen alan web-suunnittelijoilla tai palvelukäyttöä (php,asp,…) varten .net-koodariyrityksellä. Näistä jälkimmäisillä on lakiasiat (ehkä) paremmin hallussa, mutta yleisesti ottaen sivuja ulkoistavat yritykset tekevät kompromisseja kolmen eri kohdan välillä: graafinen ilme vs koodin validius vs muut (e.g. laki-) asiat. Ei ole varaa hankkia kaikkia kolmea tahoa. Tämä on harmi, koska moni www-kauppakin kärsii siitä, että html ja/tai palvelinpuolenkoodi on v*tuillaan, vaikka isoja sivuilla kuvia onkin.
Sitten on erikseen yritykset, joiden sivuilta ei saa millään keinolla toimivaa linkkiä johonkin tiettyyn tuotteeseen. Linkit on jollain keinolla tehty sessiokohtaisiksi. Menee liian työlääksi penkoa järjestelmästä esille tuote, jota katseli pari päivää aiemmin ostoaikeissa.
En tiedä mitä hyötyä tästä logiikasta on.
L, esim. AJAXin “väärinkäytön” takia nykyään sivuston hierarkia hämärtyy. Monet ammattitaidottomat web-designerit väsäävät esim. php:llä ilman kunnollisia frameworkkeja jotain käsittämätöntä moskaa, jolloin linkitys onnistuu ainoastaan esim. etusivulle. Ilmeisesti jotkin yritykset, joilla on “mustaa valkoisella” web-arkistoissaan tekevät näin tarkoituksella. Tässä olisi hyvä idea Saarelankin webbisivuille. Muistaakseni teoston/äkt:n sivuiltakin on melkoisia helmiä kadonnut mystisesti ajan saatossa, vaikka “kattava” tiedotearkisto sivuilla onkin.
Missäs muka sanotaan, että esim mun sivuni ovat julkiset? Eiköhän tuohon päde sama logiikka kuin avoimeen autonkin oveen. Ei se ole kaikkien käytössä vaikka sä pääsisit sinne sisälle ilman murtautumisia.
Ja mitä tulee tuohon haluun kontrolloida kuka voi linkittää mun sivuille ja kuka ei, niin tuohonhan on ihan selvät syyt. Mä haluan totta kai valvoa minkälaisen kuvan kuluttajat saa mun firmastani ja tuotteistani. Ei niitä mainoskamppanjoita tietyn imagon ympärille ihan huvin vuoksi suunnitella.
Enkä mä myöskään näe miten tuo muka olisi laitonta! Uusi tekijänoikeuslaki antaa oikeuksien haltijoille varsin laajat oikeudet. Ehkei sitä ole tarkoitettu tälläisiin tapauksiin, mutta kyllä se noihinkin pätee.
Huh huh, STT:llä mennään kyllä ihan metsää. Mielenkiintoista että heidän tiedotteisiinsa (esim. tähän)
ei saa linkittää, mutta niitä voi lähettää kaverilla kätevällä “postita” linkillä sivuston alareunassa. Vertaa esim. BBC:n palveluun, jossa käyttäjiä jopa kannustetaan lisäämään BBC:n RSS-syötteitä omille sivuille. Ei kun linkittämään…
!, jos yritys ostaa julkiseen Internet-verkkoon julkisen ip-osoitteen ja julkisen domain-nimen sekä pitää asiakirjoja julkiseen verkkoon kytketyllä palvelimella julkisella web-sivulla (ei htaccess-suojauksia tms.) täysin tietoisesti, mikä tässä ketjussa ei viittaa julkiseen?
Oletusarvoisesti kaikki on kiellettyä - tekijänoikeuslaki vain määrittää ne toimenpiteet, jotka yleisölle ovat sallittuja (ja mahdollisesti näihin poikkeuksia). Toistaiseksi tekijänoikeuslaki on hieman enemmän kuluttajien puolella kuin monet sivujen käyttöehdot antavat ymmärtää. Näissä tapauksissa laki menee käyttöehtojen edelle. Selvensikö?
Näin kuluttajana näen asian vähän toisin. Saat toki tehdä millaisia mainoskampanjoita tahansa, mutta ei se että sinulla on firma anna sinulle mitään yksinoikeutta propagandaan. Ei vaikka olisit maksanut siitä.
Kyllä minä haluan vähän monipuolisempana tiedonvälitykseni, vielä suuremmalla syyllä jos se liittyy siihen mihin olen rahaani käyttämässä.
Veikkaisin suurimmaksi syyksi sen, ettei tekijänoikeuden väärinkäyttöä ole kielletty saatika sitten sanktioitu. Jos ei mitään seurauksia ole, niin kannattaa laittaa “käyttöehtoihin” varman päälle kaikki mahdolliset ja mahdottomat vaatimukset, joihin vedoten saattaa onnistua joskus säikyttämään jonkun ja mahdollisesi hoitamaan vaikka itselle kiusallisen tilanteen “kuntoon”.
Täysin vaikuttamatta ei voi olla myöskään silkka tietämättömyys. Vihjeettömät sivuston kyhääjät katsovat mallia toisten vihjeettömien kyhääjien sivuista, joilla on “käyttöehdot” ja kopsivat ne omilleen… tietysti käyttöehtojen vastaisesti, kuinkas muuten.
Oletteko kiinnittäneet huomiota siihen, miten samasta puusta nämä ns. “käyttöehdot” on veistetty. Tässä olisi tutkijalle työmaa tarjolla. Mistä löytyy käyttöehtovillityksen sylttytehdas.
Jos julkaiset teoksen, se on sen jälkeen julkinen. Auton ovea ontuvampaa analogiaa ei liene olemassakaan.
En hetkeäkään epäile ettetkö haluaisi. Ja tottakai saat kiusata sivuilla vierailijoita parhaan kykysi mukaan. Et vain voi vedota lakiin ja määrätä ihmisiä kiusatun asemaan, jos joku ei yllättäen suostukaan tulemaan kiusatuksi. Onnea sinulle valitsemallasi tiellä. Asiakkaasi ovat varmaan aivan tavattoman viehättyneitä sivuistasi.
Suomen lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan kehittämis- ja tukiyhdistys ry:n WWW-sivuilla oli tyypillinen linkkilista ja linkki poliisin sivuille. 19.10.2001 poliisi vaati jyrkkäsanaisesti yhdistystä poistamaan linkin poliisin sivuille.
http://www.effi.org/sananvapaus/linkit.html
Poliisin käsitys sananvapaudesta….samaa tasoa kuin karpelan käsitys perusoikeuksista.
jm:lle:
Onkos noita ip-osotteita tai domain nimiä jonkin muunkin laisia kuin julkisia? Ja toisekseen, mitäs tuolla on mukamas tän asian kanssa tekemistä? Mun aineisto voi olla julkisesti nähtävillä, mutta ei se todellakaan tarkoita sitä, että se olisi sen takia muiden käytettävissä. Vai luuletko sä voivasi varastaa toisten tekijänoikeudellista materiaalia omien töittesi osaksi ihan noin vaan?
Eikä tuolla ole mitään tekemistä sanavapauden kanssa. Kyllä noita edelleenkin saa sanoa paskaksi, mutta et sä tuossa yhteydessä (tai missään muussakaan) käytä mun tuottamaani materiaalia.
!:lle
Sivustosi aineisto voi hyvinkin sisältää tekijänoikeus suojattua materiaalia, mutta linkki sivuillesi ei sitä ole (eli se www.mitätahansa.fi.com.net.org jne.).
Ainakin minun käsitykseni mukaan, tämä juttu koskee nimenomaan linkkejä, ei sivustojen sisältöä.
Täsmälleen tästä on kysymys.
Kyse on pohjimmiltaan siitä, että esimerkiksi TKVK:lla ei ole minkäänlaista yksinoikeutta siihen tietoon, että linkityskieltosivun osoite on
http://www.tkvk.org/linkita.html .
Muilla on oikeus julkaista tämä tieto (linkki) myös verkkosivullaan, josta linkin osoite on helppo leikata ja liimata selaimen osoitekenttään. Sillä, että linkistä on tehty klikattava, ei ole katsottu olevan tämän lisäksi (tekijän)oikeudellista merkitystä - miksi pitäisikään?
Linkityksen kieltäjältä voisi siis kysyä, että millä perusteella linkittäjä olisi salassapitovelvollinen WWW-linkin nimestä. Mitään teoskynnystähän tms. linkki ei ylitä.
Toisella tavalla sanottuna kyse on siitä, että kirjallisuusviittausten tekeminen ei kuulu tekijän yksinoikeuksiin.
Kirjan tiettyyn sivuun viittaamiseen ei tarvitse kysyä lupaa. Tämä on sananvapauden kannalta erittäin hyvä asia jo esimerkiksi siitä syystä, että kritiikin esittäminen toisen kirjoituksesta olisi aika mahdotonta, jos kritisoitavaan tekstiin ei saisi edes viitata!
On ihmeellistä, että nykyään edellä mainitut asiat tuntuvat olevan epäselviä niin monille.
Ehkä yksi syy tälle on, että tekijänoikeuksien pitkään jatkuneen laajentamisen ja painottamisen seurauksena monella on oikeasti käsitys, että tekijän yksinoikeudet ovat melkein rajattomat. Vielä ei onneksi kuitenkaan olla ihan siinä pisteessä…
Rikonko tekijänoikeuksia? “Suomi itsenäistyi vuonna 1917″
Rikonko tekijänoikeuksia? “2+2=4″
Rikonko tekijänoikeuksia? “Windows on Microsoftin valmistama käyttöjärjestelmä.”
Rikonko tekijänoikeuksia? “Tekijänoikeuskaappausten valvontakeskuksen Linkitä kieltäjä-kampanjan sivun osoite on http://www.tkvk.org/linkita.html”
Rikonko tekijänoikeuksia? “Tekijänoikeuskaappausten valvontakeskuksen Linkitä kieltäjä-kampanja
On, esim. lähiverkossani on palvelin.kotiverkko, ws001.kotiverkko, jne. ip-osoitteet ovat vastaavasti 192.168.0.x, jossa x on 1-5. Vaikka pääsen näihin esim. webbiselaimella, sinä et pääse tai jos pääsisit, vietäisiin juttu pikimmiten oikeuteen.
En tiedä, kuinka päädyit varastamiseen. Tietääkseni a) “aineetonta omaisuutta” ei voi varastaa ja b) jos sanon, että esim. naapuri on muuten yksityisyrittäjä, oikein suutari, tein juuri linkityksen puheessani. Minulla on aivan toisenlainen näkemys tämän linkin julkaisemisen vaikutuksesta ko. henkilön yritystoiminnalle.
!, viitaten autoesimerkkiisi: et voi kieltää ihmisiä katsomasta autoasi tai kieltää ihmisiä kertomasta että tuolla on auto. Vieläpä kaikki, mitä ei laissa ole kielletty on sallittu riippumatta siitä onko se sinusta oikein vai ei.
!, Tuomas,
ja kolmas osapuoli vieläpä SAA sanoa että “onpa ruma auto! Katso vaikka takalokareiden ruostetta!” - ja se on, ja sen kuuluu olla ihan laillista.
Auton käyttöönotto on eri asia, ja tässä keskustelussa ei olla vielä todella sivuttu laitonta käyttöönottoa sivuston tekijänoikeuden alaisista osuuksista.
Digikko blogasi jälleen yhden absurdin piirteen tekijänoikeuksista: Mainos, jota et saa nähdä
Tai tietty sopimuksista mainostoimistojen ja asiakkaan välillä.
Tässä ei kuitenkaan tainnut olla kyse linkkaamisesta, vaan mainoksen julkaisemisesta uudelleen uudessa yhteydessä.
Mielenkiintoista olisi tietää mitä alkuperäisellä asiakkaalla on sanottavana tähän asiaan. Erikoista ettei siitä ole mitään puhetta vaan se oli mainostoimisto joka vaati teoksen pois nähtäviltä. Tuntuu siltä että asiakkaan etuja tämä olisi palvellut. Jos asiakas nyt sanoo että se olisikin ollut ok? Vai luuletteko että tuollaisessa “Public Service Annoucementissa” on niin rajoittava sopimus että mainosta ei saa näyttää kuin hyvin rajoitetusti?
Eikö se ylipäänsä ole vähän epäreilua, että yrittäjä voi suoraan mainostaa tuotettaan yleisölle ilman mainostoimistoa tai että joku tekee tätä työtä ilmaiseksi.
Kyllä mainostoimistojen pitää heti ensi töiksi ottaa kynä käteen ja tehdä sellaiset EULAt, että kaikki mainostaminen samanaikaisesti kilpailevilla tekniikoilla on ehdottomasti kielletty. Ehkä mainostaja saisi jopa vaihtaa asiakkaansa kiinteistön lukot siksi aikaa kun mainostus on päällä, jotta tämä sitoutuisi paremmin käyttöehtoihin.
Tässä kuviossa on vaan se puute, että mainostoimistot voivat suoraan puuttua omiin oikeuksiinsa. Yleensähän varsinaiset mainoksen piirtäjät tms. ovat heillä vakinaisesti töissä. Eikö olisi toivottavaa tehdä musiikkimaailman tyyliin mainostoimistojen etujärjestö, joka keräisi jotain kasettimaksun tyyppistä esim. kynistä, teippirullista jne. Tällä kompensoitaisiin blogeissa mainostamista, joka kuitenkin tästäkin huolimatta olisi laitonta, muttei rangaistavaa.
Hmm. JM, tuo skenaariosi jäi hieman vajaaksi. Pitäähän mainostoimiston saada JOKA kerta rahaa kun joku katsoo heidän mainostaan! Eikä mainoksia voi kopioida ilman lisenssin uusimista. Eikä siirtää kameralleen/muulle medialaitteelle.
Kuinka pahasti olemmekaan metsässä, kun näytteille laitettuja verkkosivujakaan ei saisi katsella ilman lupaa - tai ainakaan niistä ei saisi kertoa muille.
Osoittaa mielestäni sen, että kaikilla ei ole mitään asiaa julkaista (sic!) verkkosivuja. Näiden toimijoiden kannattaa pysytellä puhelinmarkkinoinnissa tyyliin “Hei tässä hyvä tarjous sinulle js VAIN sinulle”.
Linkkejä voidaan käyttää monella tavalla. Niiden avulla voidaan viitata johonkin, mutta niiden avulla voidaan myös rakentaa sivusto perustuen puhtaasti toisten tuottamaan materiaaliin. Ihan yksinkertasimmillaan se voisi olla vaikkapa samaa tuotetta myyvän kilpailjan sivusto, josta on vain linkit toiselle sivustolle, josta löytyy sitten aina tietyn tuotteen tiedot. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa kaksi tietokoneita myyvää liikettä. Toinen tekee sivunsa alusta loppuun asti itse ja toiselta löytyy vain koneen nimi ja sen perästä linkki kilpailijalle, josta asiakkaat voivat katsoa mallin tekniset tiedot.
Ei tuo nyt välttämättä ollut maailman paras esimerkki, mutta pointti on vain se, että noita linkkejä voidaan käyttään monella eri tavalla. Mitä mun nyt pitäisi sitten sivujen omistajana tehdä? Alkaa aina varmistamaan tapaus kohtaisesti millä tavalla jokin toinen sivu käyttää noita vai? Tuohonhan saattaa mennä valtavasti aikaa ja vaivaa, ja lisäksi mun pitäisi olla myös koko ajan varmistamassa ettei noiden sivujen sisältö muutu. Täysin turhaa hommaa, helpommalla pääsee kun kieltää kaiken linkittämisen sinne.
Mutta tää kaikki höpötyshän tästä on suht turhaa, koska laki antaa tuohon mahdollisuuden. Tekijänoikeuksien haltijalla on täysin vapaat kädet päättää millä ehdoilla hänen materiaaliaan käytetään. Vaikka esim mä en kuulu niihin tahoihin, jotka lahjoivat noi lait läpi, niin kyllä noi oikeudet koskee muakin.
Tuo tuoteluetteoesimerkki oli kyllä todella kaukaa haettu - sillä samalla vaivalla jolla joku rakentaisi firmansa tuoteluettelon kuvittelemallasi tavalla, tekisi sen kyllä (kuvia myöten) ihan itsekin…
Ja toisen tekemän sivuston linkittäminen niin, että se näyttää osalta omaa sivua, onkin sitten jo (ilmiselvästä syystä laitonta).
Mutta jos nimimerkille on epäselvää, mitä eroa on sillä, että kopioin luvatta luontokirjasta kuvan (ja väitän ottaneeni sen itse) ja sillä että annan kirjallisuusviitteen N.N:n luontokirjaan ja kehun sen kuvia, niin riittävän paksua rautalankaa ei löydykään…
Jos itseni asetan esimerkin viitatun tahon asemaan, saattaisin vaikka laittaa web-sivuilleni jonkun (http-pyynnön referer-kentän perusteella toimivan) kivan markkinointihenkisen kepposen tai sopivaa kohdennettua mainontaa. “Miksi suotta palata takaisin XYZ-kauppaan, kun voit ostaa vimputtimesi tästä!”
Niin onkin, mutta vain siihen saakka kunnes teos on julkaistu. Sen jälkeen laki asettaa rajoituksia mm. parodioinnin, sitaattien ja viittaamisen suhteen. Tekijän valta julkaistuun teokseensa on kaikkea muuta kuin täysi mielivalta. Koko tekijänoikeus on lähtökohtaisesti vain osittainen rajoitus perusoikeuksiin.
!, mainitsemani hotlinkityksen esto onnistuu nykypalvelimilla. Tekniikka perustuu esim. asiakkaan selaimen lähettämään kenttään, jossa mainitaan se aiempi sivusto, jolta seuraavalle sivulle saavutaan. Useimmissa selaimissa tämä ominaisuus on käytössä, joten sen filtteröinti on melko tehokas keino.
Esimerkki, jonka annoit, on selkeästi laiton. Siltikään se ei anna väärinkäytöksen kohteeksi joutuneelle mitään erityisoikeuksia ennaltaehkäisevien linkityskieltojen laatimiseen.
Kyseistä kohtaa en itse laista ehkä osaisi hakea, siksi kysynkin tässä yhteydessä hieman aihetta sivuavaa: miten laillista on integroida omaan sivustoonsa esim. ajax-tekniikoin 3. osapuolen www-palvelun sisältöä esim. parseroidussa muodossa tai yleensäkin rakentaa omaa sivua niin, että sen toiminta riippuu jotenkin muiden sivustoista. Meneekö raja kaupallisuudessa, ulkoasussa, kohdeyleisössä vai onko juttu täysin sopimusoikeudellinen?
Esimerkkinä tällaisista sivuista on monia. Esim. korsoraattori, babelfish, sivut, joilla on “lainattuja” flash/java-widgettejä esim. jonkun yksityishenkilön sivulta, epäkaupallinen sivu, joka kokoaa yhteen paikallisten ruokaloiden päivittäisiä ruokalistoja.
Ilmeisesti esim. irc-urlsin kuvakaappaukset menevät lainauksen piikkiin. Entäs googlen cachettamat kokonaiset sivustot?
Raja menee ymmärtääkseni siinä, katsotaanko sinun tuossa tekevän (ja julkaisevan) uuden teoksen, jonka valmistamiseen käytät jonkun toisen teosta. Tällaiseen saattaa tarvita luvan. Ja tietysti jos jakelet muiden tekemiä teoksia edelleen, tarvitset pääsääntöisesti luvan tekijältä.
Ymmärtääkseni näillä asioilla ei ole merkitystä.
Hakukoneidenhan on, ottaen huomioon niiden kiistämätön yleinen hyödyllisyys, pitänyt yllättävän paljon taistella olemassaolonsa puolesta (hakekaapa vaikka EFF:n saitilta “search engine”).
Palveluiden, joista luettelit mainioita esimerkkejä, rakentuminen toistensa päälle on tulevaisuutta. Katsokaa nykyisten palveluntarjoajien, vaikka Googlen, rajapintoja ja työkaluja, jotka on suoraan tähdätty tällaisen toiminnan tukemiseen. Lainsäädännöstä, jonka puitteissa tämä tulevaisuudessa tapahtuu päätämme me, nyt.
Jos pelkää julkaista netissä, ei kannata siihen ryhtyä. Ja jos minä rakentaisin tietokoneverkkokaupan - tai minkä tahansa verkkokaupan - linkittäisin tuotteen valmistajan kotisivuille, en kilpailijan sivustoon. Näin varmistaisin parhaalla mahdollisella tavalla tietojen oikeellisuuden.
Silti en näe syvälinkityksessä todellista uhkaa millekään taloudelliselle toiminnalle. Sen sijaan tekijänoikeuksien laajentaminen ja niiden lavea tulkitseminen on huomattavasti haitallisempaa ja uhkaa tiedonvälityksen kehitystä.
Tiedolla ei voi olla omistajaa. Valitettavasti omistajuus pyritään kaappaamaan tekijänoikeuksien nojalla. Tätä omistajuutta pyritään hyödyntämään taloudellisesti joko suoraan tai välillisesti (mahdollisten) kilpailijoiden toimintaedellytyksiä heikentämällä. Jakamaton tieto on yhteiskunnan kannalta kuitenkin hyödytöntä tietoa.
Verkkokauppaesimerkkiä huomattavasti haitallisempaa on tiedonvälityksen keskittyminen harvojen käsiin. Yrityskauppa- ja fuusioevoluution seurauksena syntyy lopulta yksi ainoa Yritys, joka välitää yleisölle viihdettä ja tietoa - erittäin todennäköisesti omien arvojensa tai sijoittajiensa määräämää sisältöä.
Tekjänoikeuksien avulla voidaan estää tiedon (ja viihteen) vapaa liikkuvuus, mikä sellaisenaan on täysin vapaakauppapyrkimysten vastaista. Esimerkkinä voidaan mainita kirotut DVD-aluekoodit, jotka estävät moninormilaitteita näyttämästä toiselle markkina-alueelle tarkoitetun sisällön katselun.
On kummallista, että itse YK siunaa tällaiset toimenpitet WIPO:n kautta. Todennäköisesti kyseinen organisaato on joutunut samanlaisen lobbaamisen kohteksi kuin Suomen lainsäätäjät. Muuten en osaa tätä selittää.
Ehtisittekö arvioida pikaisesti www.kookas.fi:n (viime perjantaista asti) harrastaman linkityksen tekijänoikeuslain kannalta. Minä en aio ottaa kantaa, mutta olisi kiva kuulla mielipiteitä. Lupia ei ole kyselty.
Tuo kookas on kyllä suht röyhkeä tapaus, lähinnä siksi, että se selkeästi pyrkii kaupalliseen toimintaan. Toisaalta pienemmällä lainausmäärällä, jolloin se ei tarjoaisi itse “sisältöä” se olisi minusta ok… mutta se on veteenpiirretty viiva kuinkapaljon voi automatisoidusti lainata.
Lupien kysyminen tässäkin tapauksessa olisi ollut varmaan hot ja rok.
Ylen Tuija Aalto kerkesi jo blogaamaan tuosta Kookkaasta. Jotain sinistä, jotain lainattua.
Tuo Kookas on teknisesti ihan jees. Lupien kysymättä jättäminen ja kaupallinen toiminta tällä tavalla taas ei mielestäni ole.
Jos kerran lakia vielä ollaan tältä osin suunnittelemassa, olen ainakin itse sitä mieltä, että tällaisille sivuille epäkaupallisina tulisi tarjota lain turvaa, koska ne kompensoivat tehokkaasti sitä faktaa, että alkuperäisten uutisten tuottajien sivut ovat huonosti organisoituja ja hankalia käyttää. Näiden olemassaolo lisäisi lopulta painetta alkuperäisten sivujen teknistä toteutusta kohtaan ja tällöin kaikki voittaisivat. Usein isoja yrityksiä ei saa muilla keinoin järkiperäistämään sivujaan. Hyväksyisin kaupallisenkin toiminnan asianmukaisten sopimusten kautta.
Tuntuu huvittavalta, että juuri hyperlinkki on se, joka tekee webistä webin, mutta toisaalta joillakin on kova tarve rajoittaa juuri hyperlinkkien käyttöä. Lienee sanomatta selvää, että Internetin jatkuva kehitys vaatii yhä enemmän linkitystä, näin sanoo jo verkkoteoria.
Aiheeseen liittyy Saksan korkeimman oikeuden päätös koskien Paperboy.de-verkkopalvelua. Päätös ja artikkeleja siitä löytyy saksaksi (tarvittaessa Google Translator auttaa :). Kannattaa lukea oikeuden julkaisema päätöksen tiivistelmä - harvinaisen selväjärkistä tekstiä.
Saksalaiset päätökset ovat relevantteja myös Suomessa, koska lainsäädäntö siellä on näiltä osin hyvin samanlaista. Lisäksi tuomarit ovat mitä ilmeisimmin päteviä ratkaisemaan tekijänoikeusasioita.
Paperboy on uutishakukone, jonka sivuilla on linkkejä ja lyhyitä (parin lauseen) tiivistelmiä uutisartikkeleista ja ilmoituksista. Paperboy tarjosi myös henkilökohtaisia uutisten seurantapalveluja mm. hakusanojen perusteella.
Jotkut lehdet valittivat, että Paperboy rikkoo heidän tekijänoikeuksiaan, tietokantasuojaakin rikotaan ja kaiken lisäksi Paperboy syyllistyy sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa (kilpailulainsäädäntö).
Korkeimman oikeuden mukaan hakukone oli kuitenkin täysin laillinen. Oikeuden mukaan jos verkkolehdet julkaisevat artikkelejaan verkossa ilman suojauksia, heidän tulee myös hyväksyä se, että joku voi artikkeleihin linkittää ja tehdä hakukoneen.
Linkitys ja tekijänoikeuslaki: Tuomioistuimen mukaan jos joku julkaisee artikkelin verkkosivulla ilman teknisiä suojauksia [esim. salasanoja], pitää hänen hyväksyä se, että artikkeliin voidaan viitata. Syvälinkit ovat siis laillisia, eikä niillä ole oikeudellista eroa siihen, että käyttäjä naputtelisi julkaisussa näkyvän URL:in itse selaimensa osoitekenttään. Sanomalehdet eivät yrittäneet teknisin keinoin suojautua syvälinkitystä vastaan [tämä olisi mahdollista joskaan ei fiksua esim. täälläkin mainitun Referer-kentän tarkkailun avulla].
Linkitys ja kilpailulainsäädäntö: Paperboy ei myöskään rikkonut kilpailulainsäädäntöä, koska se vain viittasi oikeudenhaltijan julkisesti saataville asettamiin artikkeleihin. Kyseessä ei siis ollut sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa.
Päinvastoin, hakukone tarjosi yleisölle merkittävän lisäpalvelun yhdistämällä tietoa useasta eri lähteestä. Paperboy ei myöskään mitenkään yrittänyt piilottaa uutisten lähdettä. Sanomalehdet olisivat halunneet, että kävijät olisivat menneet lehden sivuille lehden etusivun kautta, jolloin heille olisi voinut näyttää enemmän mainoksia. Tuomioistuimen mukaan näin menetettyjä mainostuloja ei voi käyttää kieltämään syvälinkitystä. Korkeimman oikeuden mukaan syvälinkityksen kieltäminen rampauttaisi WWW:n.
[Se, että uutishakukone on ainakin siinä mielessä epäilemättä kaupallinen, että nettoavat varmaan mainostuloilla, ei tehnyt siitä sen laittomampaa. Linkkejä saa tehdä myös kaupallisin motiivien. Toki silloin pitää ottaa mm. kilpailulainsäädäntö huomioon, mutta ainakaan Paperboy.de:n tapauksessa korkein oikeus ei löytänyt mitään moitittavaa.]
Hakukoneet ja tietokantasuoja: Hakukoneet eivät myöskään riko tietokantasuojaa, vaikka voivatkin hakea tietoja tietokannoista (tässä tapauksessa lehtien artikkelitietokannat).
Paperboy.de:n ja Kookas.fi:n ohella maailman kuuluisin uutishakukone lienee Google News (news.google.fi).
Kookas.fi:stä en tiedä muuta kuin mitä paria sivua palvelusta vilkaisin, joten en ota siihen sen enempää kantaa, mutta siis yleiskonseptina uutishakukone on laillinen. Ilouutinen Googlen osakkeenomistajille…
Katsoin vielä noita Kookas.fi-sivuja. Siellä on siis etusivulla kolme pääuutista, joista on kuva- ja tekstisitaatti. Näiden lisäksi sivulla on linkkejä eri alojen (kotimaa, ulkomaat jne.) uutisiin pelkällä uutisotsikolla, ilman sitaatteja. Lisäksi palvelussa on keskustelupalstoja.
Linkit ovat suoria sivulta toiselle osoittavia linkkejä, eikä uutisten lähdettä yritetä peitellä, vaan se päinvastoin tehdään selvästi.
Paperboy-tapauksen perusteella veikkaisin, että ainakin yllä kirjoitetun osalta Kookas.fi on laillinen. Tietty lopullinen varmuus asiasta saadaan, jos joku mediatalo vetää herneen nenään ja päättää ryhtyä käräjöimään.
Ainoa mistä voisi ehkä keskustella ovat sitaatit (mm. kuvasitaattien lähteiden mainitseminen), jotka siis kuitenkin yleisesti ottaen ovat täysin sallittuja tekijänoikeuslain 22 § perusteella.
Jos Kookas.fi olisi laiton, niin ilmeisesti silloin myös Google News olisi laiton, mikä minusta olisi hyvin huono juttu.
Oma silmäni (ja se voi hyvin olla vain se) näkee kyllä tuossa kookas.fi:n sivulla pientä lähteen peittelyä. Pelkkiä otsikoita sisältävässä listassa lähde on mielestäni hyvin esillä, mutta ei kuva- ja tekstisitaattien yhteydessä. Google news näyttää lähteen heti otsikon alla ja sitaatin lopussa huomattavasti Kookasta erottuvammin. Itse en olisi, ainakaan ennen ensimmäistä klikkausta, tajunnut Kookas-saitin uutisten olevan muualta aggregoituja (linkitkin kun osoittavat kookas.fi-saitille ja vasta edelleenohjauksella toisaalle, Google newsin linkit osoittavat suoraan uutistoimistojen sivuille), ellen olisi saanut siihen linkkiä tämän keskustelun yhteydessä.
Palvelun hypoteettisesta laittomuudesta olen samaa mieltä Kain kanssa.
Kohteliasta ja järkevää olisi varmsti ollut hankkiutua toimivaan keskusteluyhteyteen niiden tahojen kanssa, joiden uutisvirtoja päätetään aggregoida. Ymmärsin Jaakon kommentista, että näin ei ole tehty. Keskusteluyhteydellähän voisi koittaa varmistaa sen, että lähteet ymmärtävät uutishakukoneen merkityksen ja ovat jokseenkin yhteistyökykyisiä ja ehkä jopa innostuvat kehittämään palvelustaan paremmin aggregoituvan lisälukijoiden toivossa.
Uutispalveluthan lähinnä saavat tällaisten sivustojen kautta uusia lukijoita (aiempien lisäksi ne, jotka eivät jaksa kiertää RSS-syötteettömältä sivustolta toiselle) samalla kun heidän oma palvelinkuormansa ei kasva juuri lainkaan. Mitä hankalaa siinä on?
No mutta. Lakeja ollaan aina “tältä osin suunnittelemassa”. Ei mikään ole niin kiveen piirrettyä, etteikö sitä voitaisi (asianmukaisten proseduurien kautta) muuttaa. Joidenkin asioiden muuttaminen kestää pitkään, toisten käy nopeammin. Ja tietysti lakeja pitää pystyä muuttamaan. Maailma muuttuu ja yleinen oikeuskäsitys sen mukana.
Erinomainen pointti. Tuo on mielestäni hyvä argumentti uusi käyttöliittymä -tyyppisten palveluiden puolesta, mutta olen erimieltä epäkaupallisuuden vaatimuuksesta.
Jotain konkreettista välillä. Kukahan tekisi eduskunta.fi-palveluun uuden käyttöliittymän tämän ikkunoita poksauttelevan epäselvän kehyshässäkän tilalle?
Kai:
Saataapi olla, että on jo vetänyt…
Todettakoon vielä, että minusta Google News ja aggregaatit noin yleensäkin ovat hyvä juttu, myös mediatalojen kannalta.
[…] Aiheesta keskustellaan muualla päivitys 30.8: Kookos.fi:n tapa lainata ja linkittää tiedotusvälineiden netissä julkaisemia uutisia herättää keskustelua tavan laillisuudesta (Tuija Aalto, Yle) - samaan tapaan toimivaa Google Newsiä pidetään sanomalehtialalla varastetun tavaran tarjoamisena (Lasitalon emäntä, HS) - Saksassa korkeimman oikeuden päätöksen mukaan tällaisen verkkouutisten kokoaja-linkitys-koneen toiminta on laillista eikä riko tiedotusvälineiden tekijänoikeuksia (Digitodayn Tekijänoikeuslaki-blogi) - koska Saksan tekijänoikeuslainsäädäntö muistuttaa Suomea, korkeimman oikeiden päätös voisi myös Suomessa olla samankaltainen (Digitodayn Tekijänoikeuslaki-blogi) […]
Laillisuuteen en ota kantaa, moraaliin ehkä hiukan - ja jälleen kerran :-)
Kookas.fi käyttöehdot kohta 2:
“Palvelun ja sitä kautta saatavilla olevan materiaalin tekijänoikeudet kuuluvat KOOKAS.fi:lle tai jollekin kolmannelle osapuolelle.
Kaikenlainen tämän palvelun tai sitä kautta saatavilla olevan materiaalin osittainenkin kopiointi, käyttäminen, jäljentäminen, lainaaminen, muunlainen edelleenvälittäminen sekä muu kaupallinen hyödyntäminen missä muodossa tahansa ilman KOOKAS.fi:n kirjallista suostumusta on kielletty.
Tekijänoikeuden loukkaus voi johtaa rangaistusseuraamukseen sekä vahingonkorvausvastuuseen KOOKAS.fi:tä tai jotain kolmatta kohtaan. Kuitenkin voi vapaasti linkittää KOOKAS.fi:n verkkopalvelun materiaalia muille www-sivuille, kunhan linkitys ei ole kunnianvastaista tai arvotonta.
Lainattaessa KOOKAS.fi:n materiaalia muutoin kuin linkittämällä, tulee aina ilmoittaa lähteeksi KOOKAS.fi.”
http://www.kookas.fi/info/terms
Ensiksi: ovatkohan ehdot täysin linjassa Kookas-palvelun omien toimintaperiaatteiden ja -tapojen kanssa?
Ja toiseksi: voiko Kookas kieltää käyttämästä vaikkapa Digitodayn materiaalia sillä perusteella, että sama materiaali on saatavilla myös Kookas.fi -palvelun kautta? (Toinen kappale, kappalejako allekirjoittaneen suorittama.)
Pitääkö siis ennen Digitodayn uutisen käyttämistä tarkistaa, onko kyseinen artikkeli saatavissa Kookkaan kautta ja pyytää myös siltä lupa Digitodayn lisäksi? Sarjassamme käyttöehtoja h*lvetistä - vai yritys omia kolmannen osapuolen tekijänoikeudet itselle??
Sinänsä mielenkiintoinen palvelu, joskin yhteystietojen puoleen hieman salamyhkäinen - ahas, rekisteriseloste löytyikin yksityisyyden suojan alta… sisältää minimaalisesti infoa.
YTJ paljastaa hieman lisätietoja, mutta tunnen jonkinasteista vastenmielisyyttä palveluita kohtaan, joiden yhteystiedoista ei löydy yhtäkään ihmistä. Nooh, lopetanpa saivarteluni tällä kertaa tähän.
J2:
Hyvä huomio. Lievää tekopyhyyttä havaittavissa: Kookas.fi muun muassa lainaa ja kaupallisesti hyödyntää muiden tekemä materiaalia, mutta samaan aikaan kieltää muita tekemästä näin palvelun omalle materiaalille. :I
Mutta kuten sanottua, Kookas.fi:n kotiinpäin vetävillä käyttöehdoilla ei tietenkään ole vaikutusta Kookas.fi:n tai yleisemmällä tasolla Google News -tyyppisten hakukoneiden laillisuuteen.
Siteeraan Lasitalon emännän keskustelua.
HS.fi:n kehityspäällikkö Pekka Pekkala:
Pekkala on samalla kannalla eri sanoin jm:n kanssa:
Kookas.fi toimii täysin laillisesti. Uutistekstin ja kuvien lainaaminen on aivan ok. Asiastahan on tuore Saksan korkeimman oikeuden ratkaisu Paperboy. Sama tulkinta myös Suomessa, joten YLE voi unohtaa kuvien pois vaatimisen. Tämä on nykyaikaa.
Ilmaisin asian vähän huonosti. Tarkoitin, että eikö laissa ole kohtaa, jota voidaan järkiperäisesti soveltaa näihin tapauksiin. Nyt myöhempiä merkintöjä luettuani totean itselleni, että perinteistä “teosta” koskeva lainsäädäntö on sovellettavissa melko hyvin jo sellaisenaan näille palveluille.
Toivoisin kyllä tarkennusta lakiin / ennakkotapauksia, koska on melko väärin, että esim. YLE (jonka pääasiallinen tehtävä on kulttuurin tuottaminen ja jakaminen kansalle) alkaa nillittämään jostain IPR-varkauksista silloin kun kansa auttaa heitä päätehtävänsä suorittamisessa.
Muutenkin ottaa päähän, että jotkut uutisia tuottavat sivut luulevat olevansa nerokkaita tarjotessaan rss-virtaa, jossa uutisten sisältöä ei näytetä. Tällöin asiakas muka saadaan paremmin avaamaan koko sivu, jolloin mainostajat pääsevät paremmin kiinni yleisöön. Ei mene kauaa, että rss-lukijoihin tulee ominaisuus, jolla näissä tapauksissa saa koko sivun auki adblokattuna, jolloin käytäntö lopulta vain haittaa palvelua. Ainakin kde:n akregator osaa tämän tempun jo. Läpi pääsevät ainoastaan googlen mainokset, jotka sinänsä ovat erittäin siedettäviä verrattuna monimegaisiin flasheihin, jotka syövät tuplaydinkoneestakin parin gigan muistilla 90% cpu-tehoa. Edelleen siis korostan 3. osapuolen uutishakupalvelujen teknisen osaamisen ylivoimaisuutta ;) Tervettä kilpailua sellainen.
Mä olen kyllä sitä mieltä ettei joku tuollainen kookas.fi tms ole mitään reilua kilpailua eikä noita pitäisi myöskään sallia. Eihän kävijät tule sivuille jonkun yksittäisen jutun takia vaan sen kokonaisuuden. Ei noiden uutisten tuottaminen ole suinkaan ilmaista puuhaa vaan maksaa tietysti rahaa ja vaivaa. Ei se ole mitenkään reilua kilpailua, että alan muut toimijat tuottavat kaiken sisällön ja yksi sitten esittää nämä kaikkien muiden tuotokset omilla sivuillaan. Kävijäthän saattavat helposti suosia tuota sivustoa, jolla on kaikki samassa sen sijaan, että kävisivät yksitellen näiden muiden sivustoilla lukemassa heidän omia juttuja. Tollanen sivuhan ei ulkonäöltään tai toiminnoiltaa eroa mitenkään näistä muista.
Tuosta linkityksestähän voi antaa vielä toisenkin esimerkin. Jos joku muistaa vielä muutaman vuoden takaa sivuston nimeltään metromarket.fi. Tuollahan oli maksettuja ilmoituksia otettuna lähinnä muilta sivuilta. Tossa voi jokainen miettiä miten tuollaisen kanssa voi kilpailla. Teidän omien sivujenne ilmoitukset olisivat tuolla osana paljon laajempaa kokonaisuutta. Sen sijaan että kävijät menisivät 10 eri sivustolle katsomaan vaikkapa autoilmoituksia, ne menevät tuonne missä ne ovat kaikki yhdessä paikkaa. Eihän nuo kävijät ole silloin teidän asiakkaita vaan tuon metromarketin. He vaan piipahtavat lukasemassa yhden teidän ilmoituksistanne.
Nyt olen !:n kanssa vahvasti eri linjoilla. Ensinnäkin kookas.fi tuskin kilpailee suurten mediatalojen kanssa. Ihmiset menevät lukemaan uutiset samalla tavalla lehtiin. Toiseksi on syytä huomat Google Newsin ja tuhansien muiden vastaavien sivujen toiminta. Se on täsmälleen samanlaista. Minusta on lähinnä huvittaa kuinka pieni kookas.fi on otettu YLE:n hampaisiin. Sehän on kuin David ja Goljat ja kumpi siinä voittaa. Tuollaisen kookas.fi-tyylisen saitin olemassaolosta ei ole mitään muuta kuin hyötyä olemassaoleville kuvatoimistoilla ja mediataloille. Uutiskuvien lainaaminen on myös laillista, miksi siis parjata kookas-sivustoa? Minusta meidän olisi tärkeämpää asettua puolustamaan näitä uusia, pienempiä ja innovatiisempia toimijoita. Tulevaisuudessa juuri kookaksen kaltaiset yritykset tuovat Suomeen uusia työpaikkoja.
Suomi on ihmeellinen maa, kun täällä valtion omistama Yleisradio asettuu vastustamaan näin pientä asiaa. Suomi muistuttaa pian enemmän Venäjää tai oikeammin Kiinaa. Voitaisiin kysyä, mitä haittaa kookas.fin kuvista on, nehän ovat jopa minimaalisen pieniä. Ei niitä voi katsella kookas.fi sivulta. Jos tämä asia menee käräjille, nii YLE tulee häviämään jutun.
!, voihan YLEkin lisätä sivuilleen samoilla oikeuksilla linkkilistan muille uutissivuille. Mikään ei estä kilpailemasta teknisellä osaamisella ja samoilla ehdoilla.
! on siinä mielessä oikeassa, että moni varmasti ottaa sivuston käyttöönsä, mutta se ei vähennä lähdepalveluidenkävijämääriä, päinvastoin, itseasiassa tällaiset palvelut nostavat myös suorien sivuston etusivulle tulevien kävijöiden määriä, kun palvelu tulee tutuksi kävijöille agregaattorin myötä myös sellaisille käyttäjille, jotka eivät sivustolla muuten vieraile.
Itse olen huomannut, että kun kookasta on käyttänyt, niin tulee katsottua myös muita uutisia lähdepalveluiden uutisista ja edelleen tulee myös vierailtua eri uutispalveluissa suoraan, niiden etusivuilla.
Eli kookaksesta voi hyvinkin kasvaa Suomen suurin verkkopalvelu, mutta muiden kilpailijoiden tulovirrat sen myötä vain kasvavat. Kookas muodostaa siis aivan uutta tulovirtaa koko alalle.
Jotkut kommentit täällä kuulostavat siltä kuin olisivat kirjoitettu jonkun toimesta jolla on siteitä Kookas-palveluun. Toivoisin että ihmiset jotka kommentoivat kookas.fi:stä kertoisivat siteistään palveluun näin tehdessään. Esimerkiksi tuo “kookaskäyttäjä” ja “IPR juristi” tuntuvat hämmentäviltä henkilöhahmoilta.
Pakostakin pistää miettimään josko nuo kommentit ovat tekaistua PR-roinaa kookkaan taholta. Voisi kuvitella että joku kookkaan työntekijä on ottanut herneen nenään ja haluaa puolustaa firmaansa, ymmärtämättä ettei työntekijänä edusta puljuaan. Tai pahemmassa scenaariossa firma tarkoituksella yrittää tekaista “riippumatonta” positiivista kommentointia itsestään. Molemmat ovat hyvin vahingollisia taktiikoita ja osoittaisivat moraalin puutetta.
Enpä sitten tiedä onko näin, mutta minua ainakin jäi häiritsemään mahdolliset motiivit noiden kirjoitusten takana.
Uskoisin, että Matti on oikeilla jäljillä. Minun saamieni tietojen mukaan kookaskäyttäjä ja ipr/iprjuristi ovat yksi ja sama henkilö. Ja kieltämättä mielessä on käynyt, että tällä henkilöllä on hyvinkin vahva kytkös kookas-palveluun.
Siis kysehän ei ole hyötymisestä vaan pelkästään omistusoikeudesta. Omistanko mä omat tuotokseni vai voiko ne sosialisoida heti kun silmä välttää? Ei tuota pohtiessa pitäisi olla mitään eroa minkä kokoinen tekijä ottaa mun aineistoni käyttöön. Kookas ei varmaan ole mikään ylen kilpailija ja he saattavat jopa hyötyä tuosta linkityksestä, mutta nuo ovat täysin yhdentekeviä asioita. Mulla on oikeus olla hölmö ja jättää hyödyntämättä oma omaisuuteni niin halutessani. Jos mä omistan asunnon, niin vaikka se olisi tyhjilläänkin, niin ei sitäkään kuka tahansa voi mennä vuokraamaan eteen päin vaikka antaisikin tuottot mulle.
Tuon lisäksi mulla on kyllä täysi oikeus myös valita yhteistyökumppanini. Mun sivut voi olla Googlessa, mutta ei välttämättä jonkun muun sivuilla.
Toi mitä te nyt sanotte on täydellistä sosialismia!
Kuka omistaa uutisen?
Uutisella ei ole omistajaa. Uutiseen sinänsä ei ole olemassa tekijänoikeutta. Uutisen muotoon (vaikkapa uutisteksti) voi olla, mikäli se ylittää teoskynnyksen. Käsittääkseni lyhyt uutisjuttu ei sitä tee. Artikkeli yleensä tekee.
Niin, mikäs sen kauheampaa olisikaan.
Mitäs IPR juristi eli kookaskäyttäjä sanoo kookas.fi:n käyttöehtoihin? Lähinnä viitaten J2:n ja Kai Puolamäen kommentteihin ehdoista.
Uutistuotannossa on katsottava enemmän sitä kokonaisuutta kuin vain yhtä yksitäistä juttua. Ei ne ilmaiseksi kenenkään ruudulle ilmesty vaan kyllä siihen kuluu isot rahat, että niitä tulee jatkuvana virtana. Eipä noita ole kovinkaan järkevää enää tuottaa, jos ne voi vaan ottaa toisilta ilmatteeksi. Toisaalta, jos kaikki tekisi noin, niin ei ole enää mistä ottaa.
Mutta jos tuo muiden sisällön avulla oman sivuston rakentaminen on laillista, niin miksi sitten metromarket.fi ei enää ole toiminnassa eikä muita vastaavia ole ilmaantunut?
Hyvä !. Se, että jokin toiminta on laillista, ei tee siitä välttämättä kannattavaa. Kuvauksesi perusteella ainakaan metromarket.fi:n liiketoimintakonsepti ei kovin fiksulta kuulostanut.
Varsinkin nimimerkki “!”:n kommenteissa näkyy vanha kuvio, jossa on samankaltaisuuksia mm. musiikkiteollisuuden lobbaukseen:
Lehdet ovat alkaneet julkaista uutisartikkeleja avoimilla verkkosivuilla. Lehtien ansaintalogiikka ovat mainostulot: ihmiset näkevät ja klikkaavat uutisten yhteydessä olevia mainoksia.
Julkisiin uutisartikkeleihin voi linkata, niitä saa siteerata ja hakukone voi ne löytää.
Hakukoneet (uutis- ja tavalliset) ovat erittäin hyödyllisiä yhteiskunnalle. Internetillä on valtava arvo sen sisältämän informaation vuoksi. Ilman hakukoneita tämä tieto ei olisi tehokkaasti
hyödynnettävissä ja netin (taloudellinenkin) arvo yhteiskunnalle olisi paljon pienempi.
Hakukoneet ovat kuitenkin näennäisesti lehden ansaintalogiikan kanssa ristiriidassa, koska lehden “etu” on saada ihmiset harhailemaan sivuillaan mahdollisimman pitkään sen sijaan, että he heti löytävät kiinnostavat uutiset. Näin mainoksia voitaisiin näyttää enemmän.
Voi arvata mitä seuraavaksi tapahtuu - tai siis tapahtui: joku alkaa valittaa, että uutishakukoneet pitäisi kieltää, koska ne sotkevat lehtien huolella mietityn ansaintalogiikan. Vaaditaan kilpailun rajoittamista ja valtiovaltaa (lainsäädäntö) apuun.
Toisen tekemän sisältöön viittaamista pitäisi rajoittaa, jotta ihmiset eivät löytäisi uutisartikkeleja liian tehokkaasti, vaan he näkisivät enemmän mainoksia niitä etsiessään. Tätä rajoitusta ei tietenkään voisi tehdä liian spesifisti, vaan käytännössä puhuttaisiin hakukoneiden toimintaa yleisemmin haittaavasta lainsäädännöstä.
Lopputuloksena (jos vaatijat saavat tahtonsa läpi) hakukoneet toimisivat tehottomammin ja tiedon löytäminen vaikeutuisi. Tämä koskisi periaatteessa kaikkia netin käyttäjiä, joten yhteenlaskettu menetys koko yhteiskunnalle on mitä todennäköisemmin paljon suurempi kuin näennäinen hyöty lehdille.
Jos edellä kuvattu todella on jonkun lehtitalon mielestä ongelma, niin miksi ne julkaisevat uutisiaan täysin avoimilla verkkosivuilla? Eikö paljon järkevämpää kaikkien kannalta olisi, että lehtitalo suojaisi artikkelinsa esimerkiksi salasanalla, jos edellä kuvattu on lehtitalon mielestä ongelma? Tämä onnistuu vaatimalla (maksullinen tai maksuton) rekisteröityminen, ennen kuin artikkeleja voi lukea - kuten monet lehdet tekevätkin.
Siitä, että artikkeleja on yhä enenevissä määrin avoimilla verkkosivuilla, voisi päätellä että Google Newsin kaltaiset palvelut eivät olekaan sellainen uhka lehdille kuin joku antaa ymmärtää…
(Kaiken huipuksi uskon, että tässä tapauksessa toimivat hakukoneet ovat loppujen lopuksi kaikkien osapuolten etu, koska niiden avulla ihmiset voivat lukea uutisensa tehokkaasti ja toisaalta myös lehdet saavat enemmän lukijoita vaikka yksittäinen lukija ei saitilla niin
pitkään viettisikään.)
No, kaippa se omistusoikeus on sitten joku vanha kuvio. Mutta kyllä mä lähden siitä, että jos mä omistan jotain, niin mä myös päätän mitä sillä muut voivat tehdä ja millä ehdoilla.
Metrosta vielä, että sehän toimi vain ehkä kuukauden tai pari. Ei tossa vaiheessa vielä pillejä laiteta pussiin kannattamattomuuden vuoksi. Tossa vaiheessa tosin näiden muiden sivustojen juristit otti yhteyttä heihin ja ilmeisesti Metron omatkin juristit oli sitten tuon jälkeen sitä mieltä ettei se välttämättä ole ihan laillista täällä.
Niin muuten minäkin haluan päättää, missä ja milloin kuuntelen joko tiedostoina tai levyinä ostamaani musiikkia. Se ei vain tunnu oikein sopivan levy-yhtiöille, vaan ne haluavat vaikeuttaa kaikin keinoin tuotteiden käytettävyyttä. Tosin enpä ole ostanut (enkä warettanut) mitään sitten joulukuun…
!:
Nytpä kyse onkin siitä, mitä sinä omistat ja mitä sinä et omista. Autoanalogiat epäonnistuvat aina, mutta jos autoni hajoaa nelostielle, saa muut raportoida siitä että auto hajosi nelostielle vaikka minä omistan sen auton. Sen sijaan minä en omista sitä _tietoa_ että autoni on hajonnut tielle.
Uutisissa YLE:llä voi olla omistusoikeus siihen palvelimeen, mutta heillä ei ole omistusoikeutta siihen tietoon että se on heidän palvelimellaan eikä heillä ole oikeutta kieltää sitaatteja. Maailma ilman näitä oikeuksia olisi sangen mielenkiintoinen, mutta ei lainkaan viihdyttävä.
!, pakko todeta tässä vaiheessa (vaikka tämä blogi ei suoranaisesti mitään TO-päätöksentekoa edistäkään), että toisten mielipiteisiin vaikuttaminen FUD-tekniikalla tuntuu hieman niljakkaalta toiminnalta.
Monta kertaa jo on otettu esille, että voimassa olevan TO-lain mukaan sitaattien käyttäminen ja linkitys ovat täysin laillisia. Näissä kohdin uutishakupalvelut toimivat täysin lain mukaan. Moraalisiin seikkoihin laki ei ota kantaa, joten niistä on turha lässyttää. Toki rakentava keskustelu on ok, mutta asioiden hämärtäminen (katso alla) IMO ei.
Myös siitä on useaan otteeseen mainittu, että vaikka mielestäsi olisikin tosi kivaa, että saisit päättää omistamistasi asioista, uutiset ja niiden lainaukset eivät ole sitä “omaisuutta”, joka mediayhtiöillä on uutisiinsa liittyen voimassa olevan TO-lain mukaan. Koitat hämärtää juttua toteamalla “kaippa se omistusoikeus on sitten joku vanha kuvio”, vaikka kukaan ei ole kyseenalaistanut omistusoikeutta. Lisäksi koitat perustella kookkaan toiminnan lainvastaisuutta vihjailemalla arvailuja metromarket.fi:n toiminnasta, vaikka kyseinen sivusto käytti liiketoimintamallia, joka ei mielestäni ole kyllä vertailukelpoinen ensin mainitun sivuston vastaavan kanssa.
Tähänhän on aivan naurettavan helppo ratkaisu olemassa YLEn toimesta, joka menisi näin:
Muutetaan omien palvelujen layouttia sun muuta niin että kookas ei saa tietoja ulos, senjälkeen lisätään HTML-lähdekoodiin pätkä javascriptiä joka tarkistaa että sivun location on se mikä pitääkin eli YLEn palvelin. Uutisen yhteyteen kutsu tähän javascript-funktioon, joka on nyt siis tehokas tekninen toimenpide jonka tarkoituksena on hallita uutisen kopiointia.
Jos kookas tämän jälkeen kopioi uutisen ja jättää javascriptin kopioimatta, kyseessä on tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertotoimi. Teko voitaisiin katsoa olevan myös oikeuksien sähköisten hallintatietojen poistaminen mikäli kyseinen javascript olisi muotoiltu sopivasti.
Näin uusi tekijänoikeuslaki mahdollistaa julkaisijalle lain uudelleenkirjoittamisen ja muiden tahojen oikeuksien poistamisen pakolla. Ehdottakaas joku YLElle tätä, pitäisi mennä vain päivä tai pari tämän toteuttamiseen ja testaamiseen. Samalla saataisiin myös ensimmäinen kunnon testitapaus tehokkaista teknisistä toimenpiteistä. :)
Voihan … mikä keskustelu … Kumpihan voittaa - Tehokkaat tekniset toimenpiteet vai vanha kunnon sananvapaus sitaattioikeuksineen …
http://matin.maapallo.org/site.pl/sarjis/
Mites tämän kaltaiset palvelut sitten, niitähän on ollut jo niin kauan kuin jaksan muistaa?
Tämä asia on herättänyt vilkasta keskustelua myös täällä: http://www.optimointi.com/foorumi/viewtopic.php?p=1934
Kookas on poistanut sivuiltaan teksti- ja kuvasitaatit johtuen ilmeisesti Yleisradion oikeustoimien uhalla tehostamasta vaatimuksesta.
YLE:n radion uusien palvelujen kehityspäällikkö Tuija Aalto
vahvisti YLE:n esittämän vaatimuksen blogissaan.
Sitä, että olisiko
Google News tai tekstisitaatteja hakutulosten yhteydessä näyttävät hakukoneet (esim. Google, Yahoo Search, MSN Search) lattomia Suomessa hän ei halunnut kommentoida: “En lähde nyt arvailemaan mainitsemiesi hakukoneiden laittomuudesta, katsotaan tilanne sitten kun se aktualisoituu.”
Tosiasiassa tilanne on jo “aktualisoitunut”. Jos kirjoittaa site:yle.fi http://images.google.com hakukenttään niin käy ilmi että Google on tallettanut palvelimilleen noin 122,000 pikkukuvaa YLE:n sivuilta.
YLE halutessaan voi estää Googlea tallettamasta kuviaan lisäämällä nykyiseen http://www.yle.fi/robots.txt tiedostoon seuraavat kaksi riviä
User-agent: Googlebot-Image
Disallow: /
sivun http://www.google.com/support/webmasters/bin/answer.py?answer=35308 ohjeiden mukaan. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan tekeekö YLE näin.
Suomalaista sananvapautta YLE:n toimesta: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=28039&tyyppi=1