etusivu
kaikki uutiset
data
finanssi
media
tele
työ & ura
tietoturva
it-myynti
tuotteet ja palvelut
kolumnit
pörssit
blogit
videot
fakta
shop
30.1.2006
Norja ja 50a
- Jaakko Kuivalainen
50a viittaa tässä yhteydessä Suomen tekijänoikeuslain pykälään, joka kieltää käyttörajoitteiden kiertämisen. Norja taas on naapurimaa, jonka kuluttajaviranomaiset tuntuvat olevan astetta valppaampia ja kiinnostuneempia kuluttajien e-oikeuksista kuin suomalaiset kollegansa.
Kirjoitin aamupäivällä The Registerin uutista siteeraavaan uutisen. Lyhyt yhteenveto: Norjan Kuluttajaneuvosto pyytää kuluttaja-asiamiestä puuttumaan paikallisen iTunes Music Storen ja muutaman muun musiikkikaupan palvelu- ja myyntiehtoihin. (Alkuperäinen lähdekin löytyi myöhemmin). Yksi asia Kuluttajaneuvoston puheissa herättää kummastusta.
Consumers who wants to play their music on a non-iPod player must first remove the copy protection, this removal for legitimate private use is however stopped buy iTunes DRM technology and Terms of Use. iTunes stopping this removal for legitimate private use like playing the music on a non-iPod mp3 player is obviously in violation of the Copyright Act
Kuluttajaneuvosto eli Forbrukerrådet väittää, että iTunes ei saisi estää sopimuksella kopiosuojauksen kiertämistä yksityistä käyttöä varten. Neuvosto vetoaa nimenomaan maan tekijänoikeuslakiin. Norja on ETA-maa ja sen tekijänoikeuslaki on uusittu EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin mukaiseksi - ja siitä kummastus nyt johtuukin.
Norjan tekijänoikeuslaissa on Suomesta tuttu säännös, jonka mukaan käyttörajoitteen saa kiertää, jos se estää teoksen kuuntelun tai katselun. Norjan versiossa on myös selvästi sanottu, ettei tämä poikkeus koske pyynnöstä tapahtuvaa (on-demand) välittämistä verkossa. Tietoyhteiskuntadirektiivi velvoittaa jäsenmaita yksiselitteisesti lisäämään “sähköisen kaupankäynnin turvalausekkeen” pykäliin, joissa sallitaan tietyissä tapauksissa käyttörajoitteiden kiertäminen.
Verkkokauppa on minun ymmärtääkseni juuri pyynnöstä tapahtuvaa välittämistä. (Suomalainen muotoilu samasta asiasta on hieman pidempi: “teos, joka on välitetty yleisölle sovituilla ehdoilla siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.” Sitaatti on Lex Karpelan pykälästä 50c, joka ei suoraan koske kuluttajia. Varsinaisessa kiertokieltopykälässä eli 50a:ssa lauseketta ei ole, mutta perustelujen mukaan “poikkeus ei koske tietoverkoissa välitettyä aineistoa”.)
Norjan Kuluttajaneuvosto valittaa iTunesin DRM:stä ja siihen liittyvistä ehdoista huolimatta tekijänoikeuslain turvalausekkeesta. Vaikea ymmärtää miksi, jos kerran verkkokaupan DRM:ää ei saa koskaan kiertää. Eikö silloin pitäisi valittaa vain kohtuuttomista sopimuksista, eikä tekijänoikeuslakiin liittyvistä asioista?
Norjassa lain esitöissä kerrotaan, että lain suojaama tekninen toimenpide suojaa teosta tekijän yksinoikeuden piiriin kuuluvilta teoilta. Tällaisiksi mainitaan kappeleen valmistaminen ja saattaminen yleisön saataville. Sähköisen kaupan turvalausekekaan ei koske toimenpiteitä, jotka estävät ainoastaan käytön, johon ei tarvita tekijän lupaa. Tällaisessa melko kuvitteellisessa tapauksessa asia palautuisi pelkästään sopimusoikeudelliseksi, ellei sitten kyse olisi sähköisten oikeuksien hallinnointitiedoista, joita ei ainakaan Suomen tekijänoikeuslain 50d:n mukaan saa poistaa. (Lisäys: Fyysisellä puolella on esimerkki samasta asiasta. DVD-levyn aluekoodi ei ole tehokas tekninen toimenpide, koska se ei estä fyysistä levittämistä vaan DVD:n katselun tietyillä laitteilla; sellaista oikeutta tekijänoikeuslaki ei tunne.)
Käytön rajoittaminen vain yhteen soittimeen, kuten iPodiin ITMS:n tapauksessa, ei ole tekijänoikeuslain tarkoittama yksinoikeus. Applen DRM taitaa kuitenkin saada lainsuojan joka tapauksessa, koska DRM estää myös kopioinnin - ainakin jossain mielessä. (Suojatun tiedoston monistamista tai levittämistähän se ei estä.)
On vaikea arvioida, millä perusteella Kuluttajaneuvosto on päätynyt vetoamaan yksityiseen käytön poikkeuksiin, ja miten tarkkaanottean kyseiset kohdat on Norjan laissa muotoiltu. Odotan mielenkiinnolla, miten asia Norjassa etenee.
BTW: Tänään selvisi, että Norjassa onnistuttiin tulkitsemaan tietoyhteiskuntadirektiiviä kuluttajan oikeuksien kannalta hivenen järkevämmin kuin Suomessa. Norjassa lain perustelujen mukaan käyttörajoitteen saa kiertää esimerkiksi silloin, kun cd ei toimi cd-soittimessa tai cd:n sisältö pitää siirtää mp3-soittimeen. Suomessa vastaava poikkeus on erittäin rajoitettu, koska Lex Karpelan mukaan kappaletta ei näissäkään tilanteissa saa valmistaa, mikä useimmissa tapauksissa vesittää koko poikkeuksen.
Lähteet Norjan lain osalta: Norwegian implementation of the EUCD Article 6 ja What Norwegian politicians should know about DRM.
16 vastausta
Kirjoita vastaus
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy
Ministeriltä/Liedekseltä odotetaan kommenttia …
Missäköhän Suomen kuluttaja-asiamies piilottelee. Ja miksi ?
Kukkuluuruu
J-P, Audionauttien blogi on lähteenä kaikissa jutuissa, jotka olen tuosta lukenut.
Norjan Kuluttajaneuvoston vastine Suomessa on KTM:n kuluttaja-asioiden neuvottelukunta. Näin ainakin eräässä EU-paperissa kerrottiin.
Norjassa ilmeisesti joku sen kuluttajaneuvoston tyyppi on nähnyt joskus tietokoneen…
Kaikki kunnia norjalaisten kaupunkilaisjärkiselle lainsäädännölle mutta asiayhteydessä olisi artikkelia kirjoitettaessa ehken syytä tuoda ilmi se pieni eroavaisuus Norjan tapauksesta että Norjalaisilla lienee ylipäätään hieman väljemmät puitteet lakiensa määrittelyssä direktiivien suhteen sillä Norja ei edelleenkään ole EU-maa ja periaatteellisella tasolla yksikään direktiivi ei suoranaisesti määrää Norjan lainsäädäntöä mihinkään suuntaan…
Jyri, Norja on ETA-maana juuri periaatteellisella tasolla sitoutunut sisämarkkinoita koskevien direktiivien omaksumiseen. Käytännöstä en tiedä. Eikä tässä Norja edes nähdäkseni ole Suomea enempää lipsunut direktiivin linjasta.
Norja - virallinen sivusto
Norjaan ei liity millään tavoin mutta moderoinnin vuoksi ja hädän hetkellä tämä on nopein tapa vihjata tukea ristiretkellemme, eli lainausta tämän illan Iltalehden artikkelista UK:n listaykkösestä, Arctic Monkeystä:
“…yhtye on kieltäytynyt lähes kaikista tv-esiintymisistä ja haastatteluista. Maine on kiiriniyt lähinnä internetin ja viidakkorummun avulla…
…Vuonna 2004 nelikko päätti laittaa demonauhoituksensa internetiin kaikkien halukkaiden kuultavaksi ja kopioitavaksi. Kiihko yhtyeen ympärillä on sen jälkeen noussut niin hurjaksi…
…Pulp-yhtyeen keulahahmo Jarvis Cocker pitää Arctic Monkeysin sensaatiomatista menestystä hyvänä oppituntina levy-yhtiöille.
- Ainut syy sille on, että ihmiset ovat kuulleet musiikkia ja pitäneet siitä. Menestys on aitoa, eikä musiikkiteollisuus voi kopioida sitä, koska se on tapahtunut yrittämättä ja luonnollisesti, Cocker ihasteli.”
Hyödyntäkää ihmeessä kyseisen artikkelin media-arvo!!
Taitavat olla vanhat hyvät ajat tulossa takaisin musiikkiin ja siitähän eräät tahot eivät ollenkaan pitäisi …
Käykääpäs mitä itse Warner puuhailee!
Viimeistään nyt taitavat joutua erään Kotilon puheet vertaisverkkojen laittomuudesta hieman outoon valoon ;-)
Linkki juttuun -> http://sektori.com/
iMesh signs MusicNet for legal P2P downloads
http://www.theregister.co.uk/2006/01/23/imesh_p2p_signs_musicnet/
Nareos launches legal mobile p2p download service
http://www.globes.co.il/serveen/globes/DocView.asp?did=1000053596&fid=1725
Lähinnä huvittaa puheet siitä että p2p-verkon käyttäjällä olisi joku velvollisuus selvittää, onko teos joka on netissä luvan kanssa vai ilman lupaa pistetty verkkoon. Päinvastoinhan se on, lataaja on syytön kunnes toisin todistetaan, syyttäjän tehtävä on näyttää, että lataaja tiesi, että aineisto on pistetty verkkoon luvatta. Varmaan aika mahdoton syyttäjän selvitellä mitä lataaja tiesi.
p2p-verkkoon jokainen voi pistää helposti vaikka omat kotitekoiset pornoleffansa ( siirtää vaan leffat share kansioon ). Ei lataajien tarvitse sitä alkaa selvitellä onko teillä lupa pistää ne sinne.
Ehkä taustalla on ajatus, että kotitekoiset pornoleffat syövät jonkun tahon tuloja…ja sille taholle olisi parempi, että p2p verkkoja ei olisi olemassa, vaan jokainen kiltisti menisi kauppaan ostamaan leffansa.
Siis käykääpäs katsomassa mitä …
Hmm. Mitenkähän tuossa nuo bittien värit menee, kun ilmeisesti kyseessä on torrent-verkko (haetaan usealta eri koneelta, jopa käyttäjien koneilta). Jos osalla sattuu olemaan sama leffa laittomasti jaossa ja osalla laillisesti, onko lataamani ja maksamani leffa silloin laiton?
Tuo Warnerin idea on hyvä, mutta miksi sitten maksan kasettimaksun jos haettu tiedosto on “täysin laillinen”.
Hinnastoa ei vielä ollut näkyvillä.
Vähän taas nuotin vierestä, mutta vilkaiskaapa huviksenne millaisia madonlukuja Berkeleyn perspektiivi lukee tekijänoikeusjärjestöille.
Kyllä se siitä, jahka komissio pääsee vauhtiin ;-)
Esim. Kazaa suodattaa laittomia tiedostoja pois.
http://www.slyck.com/news.php?story=1074
Outoa, jos laittomat tiedostot suodatetaan pois, niin silti väitetään, että oletus on, että imuroitavat teokset ovat laittomia.