2.2.2006

55 vastausta

• Matti Nikki 2.2.2006 klo 12.49
  

  Voin vain kuvitella että jos tästä joutuu maksamaan erillistä hintaa niin verkkokaupat joutuvat tulevaisuudessa maksamaan erikseen jokaisesta eri DRM-formaatista jota käyttävät, kun ne on kerran eri biisejä kun ne on erilailla enkoodattu…

  Hyvin voisi kuvitella että tällä ajettaisiin nimenomaan sitä että kuluttaja maksaa siitä että saa katsoa/kuunnella yhdellä laitteella, ja eri laitteista joutuu sitten maksamaan erikseen. Sama homma sitten toimii luonnollisesti levittäjän puolellakin.

  Tekijänoikeudessa ei ole enää kyse siitä että teoksesta tai sen käytöstä maksettaisiin, vaan siitä että maksetaan sen käytöstä tietyllä laitteella, tietyssä ympäristössä, tietyt oikeudet.

  Eli siis: levittäjän “moraalinen” oikeus määrätä millä laitteilla kuluttaja teoksia käyttää.

• markus 2.2.2006 klo 13.19
  

  Mahdoton ajatus. Se, millä lähetyksen vastaanottaa ei saisi olla mitään merkitystä. Jos teosto saisi oman kantansa läpi, niin voimme viimeistään silloin siirtyä samalla kivikauteen. Eipähän silloin ole mitään mistä kiistellä. Teostolta ja Gramexilta tämä on niin naurettavaa, että eiköhän olisi aika ruveta löysäämään jo sovittuja sopimuksiakin heidän kanssaan.

• J2 2.2.2006 klo 13.34
  

  Levittäjänoikeutta ajavien järjestöjen valtaa pitää ehdottomasti ryhtyä rajoittamaan. Muutoin ajaudumme totalitaariseen sisällönkontrolliin, jota voisi kyllä kutsua digiajan kivikaudeksi tai vaikka sisältötuotannon keskiajaksi; ajaksi ennen kirjapainon keksimistä.

  Jos (jotkut) ministeriöt eivät siihen pysty, pitää herättää henkiin vanha kunnon masinointiaate ja lähteä vyöryttämään asioita kaikilla mahdollisilla rintamilla ammattimedioista lastentarhoihin ja elektroniikkakauppiaista torikahviloihin.

  Pitäisi kaiketi säveltää taisteluhymni ja julkaista se cc-lisenssillä kaikkien avoimen digiajan airueitten huulille laulettavaksi. [Paatos osittain itseironista, idea itsessään ei ;-)]

• Ville Oksanen 2.2.2006 klo 13.43
  

  Ei tässä ole mitään uutta. Samaa keskustelua on käyty jo pitkään radioiden simulcastingin suhteen. Ko. kysymyksessä OPM ja tekijänoikeusjärjestöt onnituivat kävelemään suvereenisti radioiden ylitse, minkä seurauksena Suomi taantui webbiradioiden kehitysmaaksi.

• EHP 2.2.2006 klo 13.52
  

  J2,

  Hymnin nimi voisi olla “Digital Venceremos!”

  Sanat englanniksi, niin se voisi levitä kansainvälisestikin ;-)

• Timo Wallenius 2.2.2006 klo 13.54
  

  Hölmöltä tämä vaikuttaa, taas. Ja ahneudelta. Lopputulos on kaaos. Pitäisikö jokaiselta tv-ohjelmassa esiintyneeltä pyytää lupa levitykseen? Näinhän tulisi toimia, jos haluaisimme varmistaa sen, että tekijä saa ansaitsemansa korvauksen. Tilitä siinä sitten senttejä eteenpäin. Sopimusteknisesti, ja tekijänoikeudellisesti asian voisi ratkaista tavalla kertakorvaus vs. kertajulkaisuoikeus. Kertakorvaus tekijälle ja vastineeksi laajat levitysoikeudet. Kertajulkaisuoikeus antaa vastineeksi hyvin rajoitetun levityksen.

  Onko alkuperäinen kysymys lähetyksen alkuperäisyydestä se muuttumaton, vai pitäisikö keskustella teoksesta? Käsittääkseni lähetys ei ole teos. Perinteinen käsitys teoksesta, sen esittämisestä ja valmistuksesta(kopioista), johtaa ajatteluni siihen, että asia kirjataan sopimukseen kohtaan levitysoikeudet. Mikäli lähettäminen verrataan valmistukseen, niin sitten siitäkin normaali korvaus. Lopputulos on kuitenkin se, että sopiva hinta on semmoinen, johon ostaja ja myyjä ovat tyytyväisiä. Yhteenveto: kaikki uudet korvaukset ovat ahneutta. Toisaalta, jos niitä tuplakorvauksia maksellaan, täytyy pitää mielessä, että jos hinta nousee liian korkeaksi, niin leffat eivät tule jakeluun, biisit ei soi radiossa, eikä kirjoja saa kirjakaupasta.

  Tuosta ahneuden mallista voisi harkita siirtymistä toiseen ajatusmalliin tekijänoikeuskorvauksissa. Analogian voisi hakea arvolisäverosta. Tavaroiden pitkä ketju tuottajalta kuluttajalle, jossa kaikki maksaa sen veron, mutta saavat ALV-palautukset ostoistaan. Näin vero ei hinnassa kumuloidu, ja kuluttajakin maksaa vaan 22%:) Nyt kun verrataan noita korvauksia, niin se tavallaan kasvaa lumipallona, ja kärsijä on kuluttaja, toistaiseksi. Mutta kohta ei leffa näy, biisi ei soi, hyllyssä ei ole kirjoja.

• O-O 2.2.2006 klo 13.55
  

  Saako noita web radioita / televisioita muuten kuunnella ?

  http://www.download.com/sort/3120-2001_4-0-1-4.html?qt=radio+channels&ca=2001

• OttoA 2.2.2006 klo 13.55
  

  Keskustelussa pitäisi nyt erottaa samanaikaiset lähetykset eri medioissa ja täysin eri lähetykset toisistaan. Kyllä KAIKISTA esittämisistä pitää maksaa tekijöille korvausta. Se, että onko se maksun korottamista, johtuen uudesta levityskanavasta, vai täysin uudesta korvauksesta, niin se on neuvottelukysymys.

  Täytyy ihmetellä tavallisten ihmisten suurta intoa käydä taiteilijoiden työn palkan kimppuun. Ilman taiteilijoiden saamaa palkkaa ei olisi taidetta, eikä ilman taidetta olisi elämää. Eikä ne taiteilijoiden saamat korvaukset ole kovin suuria. Kannattaisi tekijänoikeusfundementalistien tutkia esim. Teoston jakamien summien suuruuksia per taiteilija, ennen kuin lahtaavat vapaan taiteen teon kokonaan.

• Aleksi 2.2.2006 klo 14.37
  

  OttoA, älä viitsi. Taidetta riittää vaikkei niiden tekijöille palkkaa maksettaisikaan.

• O-O 2.2.2006 klo 14.50
  

  Hei OttoA,

  Asia ei muuten minua vaivaa, mutta se häiritsee jo pahasti, että perusoikeuksiin puututaan. Esim. omaisuudensuoja ( ei saa tehdä omaisuudella mitä vain, esim. kopioda levyä mp3 soittimeen ), sananvapaus, henkilökohtainen vapaus ( vankilauhkaukset)

  Se ei vaivaisi yhtään, mikäli levy-yhtiöt vaatisivat kuluttajia allekirjoittamaan sopimuksen levyn ostaessaan, että lupaavat olla kopioimatta levyä mp3 -soittimelle uhkasakon uhalla, vaikka 2000 ? ja lupaisivat vaikka vapaaehtoisesti mennä Siperiaan 10 vuodeksi jos tekevät sen.

  Mutta lailla tuollaisista asioista säätäminen tuntuu kohtuuttomalta. Jos sopimuksissa kuluttajia vaadittaisiin tuollaisen allekirjoittamista, niin sellaista pidettäisiin helposti kohtuuttomalta.

  Mielestäni asian kohtuuttomuutta ei poista se, että Karpela säädätti asiasta lailla.

• Jarkko 2.2.2006 klo 15.08
  

  Valitettavasti tekijänoikeusjärjestöjen ahneus on mennyt liian pitkälle. Loistavasti ovat onnistuneet loppaamaan opetusministeriötä, joka täysin tekijänoikeusjäjestöjen talutusnuorassa. No en siis edelleenkään osta yhtään levyä, ja todellakin tuen Common Creative lisenssiä sekä toivon että se leviää musiikista videoihin ja leffoihin:)

• J2 2.2.2006 klo 15.20
  

  Kommentteja kommentteihin

  EHP: Kenties kannattaisi rustata sopiva teksti jollakin laajasti kansainvälisesti ymmärretyllä kielellä ja järjestää sävellyskilpailu. Tuotteet esille vaikkapa Mikseriin äänestystä varten. Idealla “tyylisuunta vapaa, mahdollisimman laajaa osallistumista toivotaan!”

  Timo Wallenius: Kas näinhän tekijänoikeusjärjestöt ovatkin tehneet itsensä tarpeellisiksi, sillä kukaan ei pysty pyytämään lupaa kaikilta osallisilta. Meidän ja ohjelmanvälitäjijien onneksi nämä järjestöt ovat lupautuneet hoitamaan tämän likaisen ja vaivalloisen työn.

  Ja OttoA: Kaikella kunnioituksella taiteilijoiden työtä ja palkkaa kohtaan totean, ettei työnantajani maksa minullekaan palkkaa eilen tekemästäni työstä.

  Sanonpa vielä, että työstä pitää maksaa - taiteilijoillekin - mutta että minä tavallinen tuntityöläinen velottaisin työnantajaani samasta työstä kahdesti - ei taatusti menisi läpi. Oikeudenmukaisuus ja kohtuus ovat unohtuneet.

  Tämän blogin alkuvaiheissa peräänkuulutin “reilun kaupan” levy-yhtiöitä, jotka makasaisivat artisteille kunnollisen korvauksen saamastaan materiaalista.

  Nykyinen korvausmenetelmähän sälyttää taloudellisen riskin lähes täysin artistin itsensä kontolle siiretyn, myyntilukemiin perustuvan korvauksen kautta. On korkea aika tuulettaa jämähtäneitä ansaintamalleja perusteellisesti. Artistille kunnon korvaus ja turhat välikädet minimiin. Yhteiskunta ei kaipaa siivelläeläjiä.

• Timo Wallenius 2.2.2006 klo 15.26
  

  Tilasin taiteilijalta taulun. Sovittiin, että saan pitää sitä esillä, mutten järjestää kyseiseen teokseen perustuvaa näyttelytoimintaa. Vain omaan käyttöön kotioloissa. Pidin sitä alkuun kotosalla, mutta koska tykkäsin siitä niin kovasti, vein sein toimistooni, kun vietin siellä pitkää päivää. Kesäksi siirsin sen kesämökille kolmeksi kuukaudeksi.

  Syksyllä taiteilija lähestyi minua korvausvaateen kera. Olin muka rikkonut sopimusta, pitämällä taulua eri seinillä eri rakennuksissa. Tämä “levitys” oli verrattavissa näyttelytoimintaan. Summa oli tuhansia, kymmeniä prosentteja alkuperäisestä korvauksesta.

  Huomaako kukaan analogiaa tässä fiktiivisessä taidepläjäyksessä?

• Martti Heikkilä 2.2.2006 klo 15.30
  

  Kysykääpä, mitä mieltä pienet tuotantoyhtiöt ovat. Mitä mieltä on SATU ry? Kyllä se niin vain on, että kilpailu vääristyy pahan kerran, jos tällainen esitys hyväksytään. Yleisradio sekä analogiset MTV3 ja Ruutunelonen saavat aivan kohtuuttoman kilpailuedun.

  Samalla logiikalla yksi Iskelmäradion ketjuun kuuluva paikallisradio voisi sopia tekijänoikeuskorvauksista radion kuuluvuusalueen mukaisen taksan perusteella ja kaikki muut ketjun radiot saisivat musiikin ilmaiseksi. Tällöin ketju kokonaisuudessaan saisi kohtuuttoman kilpailuedun valtakunnalliseen Radio Novaan verrattuna. Sitä mukaa kun maksu-tv yleistyy, tekijänoikeuskorvauksistakin ryhdytään todennäköisesti neuvottelemaan rojaltipohjalta. Hinnoittelun perustaksi voitaisiin ottaa myös todellisten katselijoiden ja kuuntelijoiden määrä, kun ne alkavat olla yhä tarkemmin mitattavissa.

  Ei kenenkään mobiili-tv-operaattorin ole pakko ryhtyä tv-ohjelmien lähettäjäksi. Jos ryhtyy, niin sitten neuvottelee oikeuksista.

  Ei tekijänoikeus tarkoita kohtuutonta laskutusoikeutta vaan sitä, että tekijöiden ja tuottajien kanssa täytyy neuvotella.

• Matti Nikki 2.2.2006 klo 15.42
  

  Nämä “taiteilijoiden” oikeuksia puolustavat puheet nostavat verenpaineen kattoon, kun tajuaa että tekijänoikeudessa on kyse vain kansan riistosta. Taiteilijan oikeus päättää teoksensa levityksestä menee metsään kun creative commons katsotaan pahaksi asiaksi jne.

  Korvausten määrä on kanssa asia joka hämmästyttää valtavasti. Jos kerran kyseessä on niin himputin tärkeä asia niin miksei niitä rahoja oteta suoraan verorahoista jaettavaksi taiteilijoille ja anneta radioiden soittaa mitä haluavat? Mutta eihän se olisi hyväksyttävää että verorahoista suoraan lähetetään ulkomaisille artisteille rahaa. Aijai.

  Tekijänoikeus on hirmuinen sotku. Minulta menee hermot tämän aiheen kanssa kun samaa roskaa toistetaan loputtomiin, kun kyseessä on vain teollisuuden yritys tehdä rahaa. Ei kellään ole oikeutta saada rahaa tyhjästä! Ja tyhjästä siinä juuri on kyse kun maksetaan monopolille rahaa jota ei voi kilpailuttaa muille tahoille.

  Tekijänoikeusjärjestöt ovat loisia jotka elävät muiden kustannuksella ja tekevät rahansa muiden tekemästä työstä. Hiton kiristystä se on, että radio joko maksaa mitä järjestö määrää tai sitten ei soita musiikkia.

• J2 2.2.2006 klo 15.50
  

  Itse asiassa tekijänoikeusjärjestöjen monopolista luominen edesauttaisi uuden busineksen nousua. Jos kuvitellaan, että artisti itse neuvottelisi korvaukset levittäjäkohtaisesti, kuten radiokanavittain, tarvittaisiin todennäköisesti pian tällaiseen toimintaan erikoistuneita yrityksiä.

  Nämä yritykset toimisivat normaalien yritystoiminnan lainalaisuuksien mukaisesti kilpaillen keskenään artisteista ja sopimuksista. Tämä olisi tervettä liiketoimintaa vastakohtana nykyiselle monopolistiselle oikeuksienhallinnalle, joka todellakaan ei hyödytä muita, kuin tyhjästä rahastajia. Tervetuloa, vapaa kilpailu.

• Jaakko Kuivalainen 2.2.2006 klo 16.06
  

  Martti Heikkilän pyynnöstä SATU ry:n lausunto ja kaksi muuta ihan muuten vain.

  Journalistiliiton lausunto (doc)
  SATU ry:n lausunto (doc)

  SATU ry ehdottaa, että työryhmän muistiosta, joka on kirjoitettu lakiesityksen ja sen perustelujen muotoon, poistetaan kohta samanaikaisen ja muuttamattoman välittämisoikeuden osalta. Kyse on uusista jakeluverkoista, joiden osalta on vielä liian monia asioita ratkaisematta.

  Nokian lausunto (doc)

  Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo laittavansa vielä tänään kaikki lausunnot sivuilleen.

• JuhaE 2.2.2006 klo 16.29
  

  Palstalla keskustellaan taiteilijoista ja heille maksettavasta palkasta. Eppäilen vaan vahvasti että tuskin tästä moninkertaisesta laskuttamisesta juuri taiteilijat hyötyvät.
  OttoA on idealisti.
  Pitkä arvoketju imee erilaisina katteina ne rahat ja lopuksi ne veloitetaan kuitenkin taideteoksen käyttäjiltä - tavalla tai toisella.
  Olen jo pitkään ihmetellyt tuota multi-tasking ihmisrotua, joka pystyy katselemaan isoa telkkaria olohuoneessa, nauhoittamaan saman ohjelman kovalevylle ja sieltä DVD:lle ja vielä katsomaan kolmannella silmällä kännykkä-tv:stä samanaikaisesti kyseistä taideteosta….
  Vielä kommentti taiteen maksamisesta. Jos kopioin sen omalla rahalla ostetun CD:n ja kuuntelen kopiota autossa, olen silti maksanut taideteoksesta kuten taulusta ikään. En siis varasta keneltäkään taiteilijalta. En myöskään totisesti missään tilanteessa osta toista samanlaista levyä, vaan siirrän sitten alkuperäisen autoon. Taas jää joku ilman rahaa.

• Kari Rung 2.2.2006 klo 16.33
  

  Opetusministeriö taitaa olla korruptoituneempi mitä kukaan olisi arvannut.

• Olli 2.2.2006 klo 16.37
  

  Martti Heikkilä, sanoit: “Samalla logiikalla yksi Iskelmäradion ketjuun kuuluva paikallisradio voisi sopia tekijänoikeuskorvauksista radion kuuluvuusalueen mukaisen taksan perusteella ja kaikki muut ketjun radiot saisivat musiikin ilmaiseksi.”

  Vertauksesi ontuu, sillä perusteluissa sanotaan: “Perusteluissa vahvistetaan, että ?säännös antaisi oikeuden lähettää saman ohjelmiston ilman erillistä tekijänoikeuskorvausta sekä maanpäällisessä digitaalisessa DVB-T-verkossa että DVB-H-verkossa? . Edelleen todetaan, että ?lähetysalue DVB-H-verkossa voisi siten olla enintään DVB-T-verkkoon myönnetyn toimilupa-alueen laajuinen, koska kyseessä on sekä toimiluvan että tekijänoikeuksien kannalta sama alkuperäinen lähetys.?”

  Siis sama alkuperäinen lähetys enintään alkuperäisen toimilupa-alueen laajuudella. Nytkin lähetetään analoginen ja digitaalinen lähetys yksillä tekijänoikeusmaksuilla. Mikä ihmeen ero tässä on? Kuluttajan vapaus lisääntyy vastaanottimen osalta, mutta ajan tai näkyvyys/kuuluvuusalueen osalta.

  Kilpailun vapauteen vetoaminen tuntuu suoraan sanoen tekopyhältä, kun yhtä aikaa DRM-järjestelmät koplataan laitteisiin, jolloin laitevalmistajien välinen kilpailu vähenee tai poistuu kokonaan. Vapaan kilpailun kannattaja haluaa irrottaa sisällön ja teknologian toisistaan niin, että molemmissa toteutuu erikseen vapaa kilpailu. Eikö mielestäsi Microsoft ole saanut kohtuutonta kilpailuetua DRM-järjestelmissä?

• OttoA 2.2.2006 klo 16.40
  

  Se, että “oikeassa” työssä olevat henkilöt valittavat sitä, että taiteilijat saavat “suuret” palkkansa jälkikäteen, on kyllä ilman aivoja ajateltua tyhjänpäiväisyyttä. Ilman Teoston ja Gramexin kaltaisia toimijoita ei olisi taiteilijoita. Käykää niiden oikeiten “roistojen” kimppuun - levy-yhtiöt ja kustantajat ne rahaa käärii.

  Kuka “oikeassa” työssä oleva suostuisi siihen, että teet työn, mutta palkan määrän ja ajankohdan saat tietää myöhemmin. Yleensä käy vielä niin, että palkkaa ei tule ollenkaan.

  Ja kyllä, OttoA on ja pysyy idealistina.

• Gonzales 2.2.2006 klo 16.49
  

  OttoA: “Ilman Teoston ja Gramexin kaltaisia toimijoita ei olisi taiteilijoita. Käykää niiden oikeiten ?roistojen? kimppuun - levy-yhtiöt ja kustantajat ne rahaa käärii.”

  Rautaa, Otto. Gramexrahoistahan vain puolet menee levy-yhtiöille (levyn taloudellisille tuottajille) ja Teostorahoista kolmannes kustannusyhtiöille.

  Miksikähän SAK ja Työnantajat eivät ole samassa järjestössä kun musapuolella homma hoituu noin näppärästi?

• O-O 2.2.2006 klo 17.33
  

  Itse olen aina ihmetellyt, että miksi esim. Teostossa on niin paljon porukkaa töissä. Suomessa taitaa olla 3 isompaa radioasemaa ja niiden toimintaa pitää kyllä valvoa. Senkin voisi järjestää niin, että radioasemat lähettäisivät listan soitetuista kappaleista ja sitä valvottaisiin vain tarkastusmaisilla pistokokeilla, että pitääkö listat paikkaansa.

  —-

  Teoston henkilöstön kokonaismäärä on 108.

  www.teosto.fi/teosto/webpages.nsf/0/8B7B2A39E68C7944C2256E1A00307EBF?opendocument&cat1=Yleist?&cat2=67357A29A7332176C2256E160047D695&cat3=8B7B2A39E68C7944C2256E1A00307EBF

• Harri 2.2.2006 klo 18.24
  

  Käsittämötöntä, olen jo vuosia seurannut asiaa ja tilannehan on hieman sama kuin muutkin rahankeräykset, on se sitten joku syöpäsäätiö tai lasten sairaala; kunniallisen ajatuksen taakse kätkeytyy täysin piittamaton rahastuskoneisto joka ymmärtää että aina on vain pyydettävä lisää jokaisessa mahdollisessa paikassa, muuten voi “uskottavuus” kärsii ja asian todellinen laita tulee esiin. Siis juuri niin, taiteilja ei saa nytkään paljoa, eli on aivan surkuhupaisaa kun taitelijat siirtyvät puolustamaan Teostoa, sehän on selvä osoitus siitä että he itse ei taida tuntea oman työnsä arvoa. Mitä tulee taiteilijan ns. jälkimaksuun niin kuinka se siis tehtäisiin; maksettaisiin etukäteen? Ja sitäpaitsi, monella työn saralla on erikoisuuksia, Otto, elä sen mukaan.

• pointreyes 2.2.2006 klo 18.28
  

  Miksi opetusministeriöltä pyydettiin lausuntoa varsinkin kun oli tiedossa että siitä tulee samansisältöinen Teoston lausunnon kanssa? Ihan turhaa on taas työllistetty opetusministeriön virkamiehiä. Kenen joukossa seisot, kenen lippua kannat…

• Harri 2.2.2006 klo 18.34
  

  Vielä lisään, eli kun luen näitä kommentteja, niin ylivoimaisesti ollaan sitä mieltä että tällainen farssi pitäisi voida estää jollain lailla, koska parempiakina malleja on, ja jokainen toisi varmasti enemmän taiteilijan osaksi. Luulenpa että kansan rivit ovat pitkälle samaa mieltä kuin blogin viestittäjät, ja ihmettelen vain että kuinka on mahdollista että asia voi jatkua, ja kuinka esim se vaan käy niin että Karpelan tapaiset populistit ratsastavat millä tahanasa keppihevosella saadakseen itselleen lisää julkisuutta. Miten on mahdollista että kukaan ei tee asiasta todellista numeroa?

• O-O 2.2.2006 klo 19.09
  

  Kuluttajaviranomaisten lausunto olisi kiva nähdä.

  Tosin epäilen, että sellaisesta ei kukaan ole sattunut kiinnostumaan eduskunnassa.

• tester 2.2.2006 klo 19.42
  

  On tässä asiassa se hyvä puoli, että ehkä useampi ihminen näkee viimein sen totuuden, että kyse on todellakin muustakin kuin mp3:sista. Alkaa nimittäin tuo ahneus paistamaan niin läpi.

• AlaO 2.2.2006 klo 19.51
  

  Kysykääpä, mitä mieltä pienet tuotantoyhtiöt ovat. Mitä mieltä on SATU ry? Kyllä se niin vain on, että kilpailu vääristyy pahan kerran, jos tällainen esitys hyväksytään. Yleisradio sekä analogiset MTV3 ja Ruutunelonen saavat aivan kohtuuttoman kilpailuedun.

  Samalla logiikalla yksi Iskelmäradion ketjuun kuuluva paikallisradio voisi sopia tekijänoikeuskorvauksista radion kuuluvuusalueen mukaisen taksan perusteella ja kaikki muut ketjun radiot saisivat musiikin ilmaiseksi.

  Niin siis, kuten täälläkin on jo mainittu, on kyse siitä, saavatko jo kerran ohjelmista tekijänoikeusmaksut maksaneet lähettää samanaikaisesti ohjelmaa analogisen ja digitaalisen lähetteen lisäksi myös kännykkään sopivana digitaalisena lähetteenä. Luonnollisesti pelkän kännykkätelevisiotoimiluvan hankkiva yritys, jolla ei siis ole ennestään ohjelmatoimintaa, eikä siten maksa tekijänoikeusmaksujakaan, joutuisi sellaisia joillakin ehdoilla kännykkätelevisiotoiminnastaan maksamaan. Kaikki siis maksavat, mutta kukaan ei maksa kahdesti samasta lähetteestä - eikö juuri tämä olisi oikeudenmukaista?

  OttoA, eihän tässä mitään jakoa “oikeiden” ja muiden töiden välille olla tekemässä, vaan kyse on siitä, missä menee kohtuuden raja. Tekijälle kuuluu ilman muuta korvaus tehdystä työstä, mutta vaatimalla lisäkorvauksia joka välistä tekijänoikeusjärjestöt ovat itse antaneet itsestään ahneen ja kohtuuttoman kuvan.

  Esimerkiksi tässä asiassahan kyse on kuluttajan kannalta käytännössä vain siitä, että hän voi katsoa lähetystä uudenlaisella laitteella. Katsottava lähetys on sama kuin kotitelevisiossa ja siitä on televisioyhtiö tekijänoikeusmaksut hoitanut. Kuluttajan näkökulmasta tilanne ei eroa siitä kuin jos hän kantaisi kotoaan matkatelevision vaikka autoon ja katselisi lähetystä siellä. Millä logiikalla tästä pitäisi maksaa jo kerran korvauksen saaneille tekijöille lisää - varsinkaan, kun jo nyt digi-tv-lähetykset ja analogiset voidaan hoitaa samaan hintaan? Mikä on se menetys, joka tekijöille tästä samanaikaisesta lähetteestä seuraisi?

  Mitä taiteilijoihin tulee, ei kuvataiteilijakaan saa kuin kertakorvauksen työstään. Hän ei saa yhtään enempää, vaikka teos päätyisi julkiseen tilaan tuhansien ihmisten nähtäville. Myöskään arkkitehti tai vaikkapa huonekalusuunnittelija ei saa jälkikäteen korvauksia sen mukaan, kuinka moni rakennusta tai esimerkiksi tuolia on käyttänyt.

  Esimerkit eivät tietenkään ole täysin verrannollisia, mutta käsittääkseni myös kuvataiteilijat, arkkitehdit ja muotoilijat tulevat toimeen. Olisiko aika miettiä uudelleen myös esittävien taiteilijoiden korvausjärjestelmää? Ellei pelkkä kertakorvaus ole mitenkään toteutettavissa, pitäisi vähintäänkin pyrkiä hyväksyttävämpiin esityskorvauksiin, jolloin esimerkiksi radio tai televisioyhtiö maksaisivat aineiston käytöstä, mutta jo kerran maksetusta aineistosta ei laskutettaisi uudelleen esimerkiksi kännykkätelevision tai vaikkapa nettiradion osalta - ainakaan niin kauan kuin kyse on samanaikaisesta lähettämisestä.

• tonberry1 2.2.2006 klo 21.31
  

  Ottoa: Ilman Teoston ja Gramexin kaltaisia toimijoita ei olisi taiteilijoita.

  Jotenkin olen saanut käsityksen, että taidetta oli myös ennen teknologiaa hidastavia tahoja.

  Mutta en halua siihen ottaa kantaa (tällä kertaa) tähän, vaan tällä kertaa ulkomaisesta musiikista.

  Mikäli DRM:t yleistyvät kuten monopolit haluavat, kohta kaikki maailman parhaat bändit myyvät musiikkinsa DRM:inä. Miksen voisi ostaa sitten näitä DRM:iä?

  Noh, oletteko koskaan kuulleet japanilaista musiikkia? Esimerkiksi “High and Mighty Color” tai “Orange range”. Molemmilla bändeillä lähes jokainen kappale on korkealaatuista kuunneltavaa - toisin kuin lännen kollegoillaan.

  Mutta sanokaapa hep jos kyseisiä bändejä olette kuulleet tai vieläpä tupla hep jos pystytte mainitsemaan yhdenkin Suomessa toimivan nettikaupan, joka möisi näiden bändien tuotoksia. Nämä eivät euroopassa kovin paljoa loista ja tulevaisuudessa todennäköisesti vielä vähemmän.

  Eivät ehkäpä loista vaikka DRM:stä luovuttaisiinkin, mutta mikäli ideoita ja teknologiaa tapetaan tätä tahtia, aika pieni mahdollisuus saada raikasta musiikkia tännepäin maailmaa (siitä en osaa sanoa, kulkeeko lännen musiikki aasiaan? Epäilen ettei.)

  Tosin tämähän taitaa paljastaa, että olen mennyt vähintäänkin muutaman kappaleen verran rikkomaan lakia, kun en suoraan tilannut levyjä todennäköisesti 40-50 euron kappalehintaan postikuluineen, vaan tutustuin artisteihin ennen ostopäätöstä.

• Ari Laitinen 2.2.2006 klo 22.08
  

  Analogisen ja digitaalisen TV:n yhteislähetystä ei voi suoraan verrata DVB-H lähetykseen. Syy on se, että ensin mainitut tulevat käytännössä samasta piuhasta kuluttajalle yhtä aikaa eli antennijohdosta. Eihän siitäkään ole maksettu, että sama lähetys näkyy mahdella eri virittimen kanavalle eri linkkimastoista.

  DVB-H lähetetään eri käyttäjäryhmälle kuin DVB-T. Parempi analogia löytyykin DVB-T ja DVB-S:n väliltä. Näissäkin on samanaikaiset lähetykset mutta ne tulevat täysin eri reittiä eri kaapelia pitkin (eri) kuluttajille. DVB-S on yritetty DRM tekniikoin rajata maantieteellisesti samalle alueelle kuin DVB-T, mutta käytännössä sitä erityisesti kaupitellaan asiakkaille, joilla DVB-T tai analoginen TV ei tällä hetkellä tai tulevaisuudessakaan näy. DVB-S lähettämisestä ei kuitenkaan maksettane tulevaisuudessakaan ylimääräisiä korvauksia.

  DVB-H kuitenkin lähetetään katsottavaksi aivan eri laitteilla kuin edelliset. Aivan eri paikoissa kuin edelliset ja tätä kautta myös täysin eri henkilöille kuin edelliset. Väkisinkin ohjelman levitys kasvaisi tasan sen määrän kuin katselijoita on. Kuka DVB-H:ta katselisi muka olohuoneessaan aiempien levitystapojen sijaan?

  Mielestäni asiassa oleellista ei ole levitystapojen teknologia vaan katsojamäärä. Jos katsonia on enemmän uuden tekniikan myötä, tulisi korvaukset olla tähän katsojamäärään suhteutettuja.

  Asiasta pitäisi säätää laki, joka samalla määrittelee myös nettilähetyksien korvaukset suhteutettaviksi koko katsojamäärään silloin kun lähetysyhtiöllä on olemassa luotettavat mittarit asiakasmäärän arviointia varten. Lopultahan tässä on kyse täsmälleen samasta ongelmasta, joka iski nettilähetyksiinkin tarpeettoman taantuman.

• Jaakko Kuivalainen 2.2.2006 klo 22.24
  

  Ari Laitisen esittämässä katsojamäärään pohjautuvassa - varmaankin koskee myös kuulijamäärää - korvauksen laskennassa ei liene ainakaan Ylen radiopuolelle ongelmaa, koska Ylen valtakunnallisten radiokanavien tekijänoikeusmaksujen laskennan perusteena käytetään viittä miljoonaa kuulijaa. Silloinhan nettiradiostakin pitäisi vain maksaa Suomen ulkopuolelta tapahtuvasta kuuntelusta. (Kansankielisestä nimestään huolimatta kännykkä-tv-verkossa olisi tarkoitus jaella myös radio-ohjelmia.)

  Tietääkö joku valtakunnallisten tv-kanavien tekijänoikeuskorvausten määräytymisperusteet?

• joni 2.2.2006 klo 23.11
  

  Pitisihän kuluttajankin maksaa jokaisesta eri formaatista nykyisin.

• cele 2.2.2006 klo 23.41
  

  tonberry1:
  Menee kyllä rankasti offtopicin puolelle, mutta en ymmärrä miten kommenttisi liittyy mihinkään.

  Japanilaista musiikkia voi tilata esimerkiksi yesasiasta, albumit maksavat overseas-versioina vajaa 15e ja yli 39 dollarin lähetykset tulevat ilman postikuluja. Orange Rangea näytti olevan yhdellä suomalaisellakin sivustolla kaupan (Suomessa on noin neljä japanilaista musiikkia myyvää nettikauppaa), kalliimmalla tosin kuin yesasiassa.

  Huvittavaa myös, että molemmat mainitsemasi yhtyeet ovat Sony “rootkit” BMG:n artisteja.

  Epäilisin että japanilainen musiikki ei ole suosittua länsimaissa (tai päinvastoin, joitain poikkeuksia lukuunottamatta) lähinnä kielisyistä. Samat ylikansalliset jätit bisnestä sielläkin pyörittää.

• EHP 3.2.2006 klo 01.46
  

  OttoA: “Käykää niiden oikeiten ?roistojen? kimppuun - levy-yhtiöt ja kustantajat ne rahaa käärii.”

  Joo, sitähän tässä yritetään. Valitettavasti vain niiden roistojen hyökkäyksessään käyttämänä tehokkaana keihäänkärkenä oli (ELVIS ry:n välityksellä) “köyhiä” muusikoita 600kpl, ja toisessa vetoomuksessa oli levypomojen lisäksi mm. eräs “köyhä” muusikko nimeltään Anssi Kela.

  Nyt jotkut muusikot sanovat vastustavansa mm. DRM:ää ja jopa toivovansa, että tulevaisuudessa musiikin levitys on mahdollisimman kuluttajaystävällistä ja vapaata rajoituksista.

  OttoA, voisitko masinoida kampanjan, jossa nyt ainakin ne samat 600 muusikkoa:
  1) Lähettävät eduskunnalle uuden vetoomuksen, jossa vaaditaan haitallisia käyttörajoitteita poistettaviksi CD-levyistä. (Piratismiinhan ne rajoitteet eivät vaikuta)
  2. Muusikot voivat näyttävästi ja julkisesti painostaa omia levy-yhtiöitään, ja vaatia myös sitä kautta käyttörajoitteiden poistamista CD-levyistä, DRM-vapaata nettikauppaa ja avoimia tiedostoformaatteja
  3. Ne muusikot, jotka kannattavat kopiosuojauksiksi kutsuttuja käyttörajoitteita, sitoutuvat julkisesti osallistumaan kyseisten kalliiden (ja turhien) DRM-tekniikoiden T&K-kustannuksiin tinkimällä omista palkkioistaan, eikä sälyttämällä niitäkin kuluttajien maksettaviksi.

  Tämän jälkeen olisi helpompaa keskustella taas niistä TekijänOikeuksista.

• J-P Laine 3.2.2006 klo 01.47
  

  Jos Yle:ltä Hallintojohtajan tasoinen taho sanoo tekijänoikeusjärjestöjen menneen liian pitkälle ahneudessaan, niin aletaan olla oikealla tiellä - Ahneellahan on, kuten tiedätte, ……nen loppu.

• Harri 3.2.2006 klo 09.03
  

  Varsin mainioita vastaksia, ja selvästi osoittaa että ns “maalaisjärki” on paikallaan. Kun seuraan tuon ahneuden jalanjälkiä, niin ei voi muuta kuin ihmetellä että ihmiset ylipäätänsä suostuvat ottamaan tuon leiman otsaansa pelkästään rahasta, taas muistuttaa siitä kuinka raadollisia, mutta niin ennakoitavia ovat tietyt ihmisryhmät. On kuitenkin äärimnmäisen tärkeää ottaa kantaa ja tehdä kaikkensa näissä tilanteissa koska juuri se mahdollistaa sen että esim. lexKarpelan tapaiset “työtapaturmat” eivät pääse tapahtumaan. Siinä kyllä tehtiin jo kohtullisesti työtä mutta uskon että se oli vain liian myöhään, osaksi myös siksi että moni ei varmasti uskonut että joku aivan oikeasti uskoisi Karpelan mielipiteitä-siinä opetus ja muistutus. Yritän kantaa oman korteni kekoon niin hyvin kuin voin, nimittäin tällä menolla ei voi kohta enää edes keskustella ellei varaudu maksamaan tekijänoikeus maksuja!

• Martti Heikkilä 3.2.2006 klo 09.22
  

  Mielenkiintoista keskustelua. Taas kerran tässä menevät ihan selvästi sekaisin tekijänoikeus ja tekijänoikeusjärjestöt. Se, että taiteilijalla on teokseensa tekijänoikeus ei automaattisesti tarkoita, että sen käytöstä täytyy maksaa. Sen sijaan taiteilijalta täytyy saada käyttöön lupa. Ja keskimäärin taiteilijat ovat aika hanakoita antamaan näitä lupia, että saavat teoksensa esille.

  Onko siis niin, että itse asiassa moni keskustelija ei vastustakaan tekijöiden oikeuksia vaan määräävässä markkina-asemassa olevia tekijänoikeusjärjestöjä ja niiden hinnoitteluperiaatteita? Oletteko tietoisia siitä, mitä tekijänoikeusjärjestöjen kentässä on tapahtumassa ja mitä muutoksia odotettavissa kun esimerkiksi musiikin kulutus siirtyy kiihtyvällä vauhdilla online-maailmaan, joka puolestaan ei tunne kansallisia rajoja. Ensimmäisen avauksen ovat tehneet EMI, GEMA ja PRS, jotka julkistivat aiesopimuksensa Midemin musiikkimessuilla.

  Olemme siis yhtä mieltä siitä, että jos joku lähettää ihan uutta ohjelmaa mobiili-tv:ssä, sitä ei voida säätää tekijänoikeudesta vapaaksi. Tässä se kilpailu juuri vääristyy, jos toisella lähettäjällä lähetystoiminta muuttuu samasta pisteestä vapaaksi. Tällainen järjestely heikentäisi esim. maksu-tv:n kilpailukykyä suhteessa perinteisiin tv-yhtiöihin.

  Eikö lähtökohta näissä mobiiliverkoissa ole se, että operattoori laskuttaa asiakkailta kuukausimaksun, johon tulee sisältymään tietty määrä sisältöä. Eivätkö markkinat vääristy, jos jokin osa sisältöä on lailla säädetty ilmaiseksi. Mitä sanoo kilpailuvirasto?

  Kuvataiteilijat saavat korvauksia senkin jälkeen kun ovat taulun ensimmäisen kerran myyneet. Heillähän on jälleenmyyntikorvaus, siitähän oli ihan oma EU-direktiivinsäkin. Lisäksi valtio maksaa näyttökorvauksia siitä hyvästä, että kuvataidetta on julkisesti esillä. Ja päälle päätteeksi on vielä Kuvasto, joka myöntää lupia ja kerää korvauksia ihan samoilla periaatteilla kuin muutkin tekijänoikeusjärjestöt.

• Jaakko Kuivalainen 3.2.2006 klo 09.35
  

  Martti Heikkilä sanoi: “Oletteko tietoisia siitä, mitä tekijänoikeusjärjestöjen kentässä on tapahtumassa ja mitä muutoksia odotettavissa kun esimerkiksi musiikin kulutus siirtyy kiihtyvällä vauhdilla online-maailmaan, joka puolestaan ei tunne kansallisia rajoja.”

  Saattaapa käydä jopa niin, että joku artisteja edustava ulkomainen järjestö haastaa Gramexin oikeuteen Suomessa tilittämättömistä korvauksista, joita Esekin tilillä on useampi euromiljoona.

  “Mitä sanoo kilpailuvirasto?”

  Kilpailuvirasto ei ainakaan (lyhyessä) lausunnossaan kiinnittänyt huomiota tekijänoikeuskorvauksiin liittyviin kohtiin. Viranomaissääntelyn keventyminen sai kiitosta. Alalletulon esteistä puhuttiin viimeisessä kappaleessa, mutta sääntelyyn liittyen siinäkin:

  Kilpailuvirasto pitää erittäin myönteisenä työryhmän työnsä luovutuskirjeessään tekemää ehdotusta asettaa jatkossa uusi työryhmä pohtimaan digitaalisten joukkoviestintäverkostojen sääntelyn tarpeellisuutta. Kilpailuviraston mielestä uuden työryhmän tuleekin toimialan sääntelytarvetta arvioidessaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei jatkossa tarpeettomasti estetä tai vaikeuteta uusien yritysten alalle tuloa.

  Lisäys: Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteenveto:

  Kauppa- ja teollisuusministeriö voi yhtyä työryhmän esitykseen. Esitys on peruslinjoiltaan oikea: 1) Se ei muodosta estettä markkinoiden toiminnalle ja 2) se kannustaa uuden teknologian soveltamiseen televisio- ja radiotoiminnassa.

• Vili 3.2.2006 klo 09.52
  

  Eivätkö markkinat vääristy, jos jokin osa sisältöä on lailla säädetty ilmaiseksi. Mitä sanoo kilpailuvirasto?

  Periaatteessa kyse on tavallisesta “economies of scale/scope”-ilmiöstä. Tuotannon yksikköä kohden lasketut kustannukset usein laskevat, kun toiminnan koko/laajuus kasvaa. Suuremmilla firmoilla on useilla (useimmilla?) markkinoilla tästä johtuva kilpailuetu. Kilpailuetu ei kuitenkaan sinänsä ole laiton asia.

  Pienten firmojen kilpailuetu suuria vastaan on puolestaan usein ketteryys ja innovatiivisuus. Tässä tapauksessa se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että siinä missä Yle lähettää mobiili-tv:ssä samaa ohjelmaa kuin perinteisillä kanavillaan (ja hyödyntää näin scope-etuaan), ketterämpi firma voisi lähettää erityisesti mobiiliin räätälöityjä sisältöjä (ja maksaa niistä erilliset rojaltit).

• Jaakko Kuivalainen 3.2.2006 klo 10.27
  

  Pro Radion lausunnosta (pdf):

  Radioasema Uusi KISS käyttää jo nyt muutamaa jakelutietä, käyttäisi useampaa elleivät tekijänoikeusjärjestöt vaatisi uutta maksua jokaisesta jakelutiestä.
  Uusi KISS, jakelutiet vuonna 2005:
  FM
  DVB-T, -S, -C
  DVB-H
  Teostolle maksetaan eri korvaus jokaisesta jakelutiestä.Mahdollisia muita teknisesti kelpoja jakeluteitä olisivat myös:
  DAB
  Mobiiliverkot kuten 3G
  Internet
  Kyseessä on pääsääntöisesti saman sisällön lähettäminen samalla yleisölle. Kun vielä otetaan huomioon, että kaupallisten radioyhtiöiden korvaus Teostolle on prosenttia liikevaihdosta, on uuden jakelutien mukanaan tuoma korvaus täysin perusteeton.
  Suomalaiset radiokanavat eivät käytä internetverkkoa radio-ohjelmistojensa välittämiseen juuri kohtuuttomaksi käyvien tekijänoikeusmaksujen vuoksi.

• Olli 3.2.2006 klo 10.27
  

  Martti Heikkilä, minäkään en kannata että lailla säädetään mobiili-tv säädetään tekijänoikeuksista vapaaksi, mutta vastustan kaksinkertaisia tekijänoikeusmaksuja.

  On mielenkiintoinen ajatus, että vapaa kilpailu halutaan varmistaa tekijänoikeusmaksuilla. Todellista uhrimieltä tekijänoikeusjärjestöiltä!

  Liikenne- ja viestintäministeriö on nimenomaan kunnostautunut vapaan kilpailun edistäjänä. Tähän saakka he ovat halunneet siirtää kilpailusta aiheutuvan hyödyn kuluttajille. Tämä on onnistunut hyvin mm. matkapuhelin- ja laajakaistapalveluissa. Määräävässä markkina-asemassa olevat teleoperaattorit eivät ole olleet mielissään, mutta ovat joutuneet taipumaan. Eiköhän LVM tässäkin tapauksessa pidä huolta kilpailusta, joten tekijänoikeusjärjestöt voivat keskittyä edunvalvontaan.

• Olli 3.2.2006 klo 10.45
  

  Laajennan hieman perspektiiviä. LVM ja OPM näyttävät siiloutuneen sen verran pahasti, että Vanhasen hallitus voisi ottaa kantaa asiaan. Pari esimerkkiä:

  1. Tämä mobiili-tv -asia

  2. Digi-TV, jossa LVM ajaa digiboksia joka kotiin ja OPM samaan aikaan laittaa tallentavat boksit verolle.

  Näyttää siltä, että vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee. Toinen yrittää edistää uusia viestintäteknologioita ja liiketoimintamalleja. Toinen jarruttaa parhaansa mukaan tekijänoikeusmaksuilla.

  En vastusta kohtuullisia tekijänoikeusmaksuja, mutta kannattaisiko kakku ensin leipoa ja jakaa vasta sitten?

• J2 3.2.2006 klo 11.31
  

  Näyttää siltä, että OPM ei kykene tekijänoikeusjärjestösidonnaisuutensa vuoksi kriittiseen ja objektiiviseen ajatteluun, vaan jatkaa sitkeästi tekijänoikeuslain käsittelyssä aloittamaansa järjestöjen edunvalvontaa. Kenenhän arvovalta tällä kertaa on pelissä? Kuka pelkää menettävänsä kasvonsa?

  Uusi tekniikka avaa uusia mahdollisuuksia. Valitettavasti ensimmäisenä heräävät ne, jotka näkevät pelkät taloudelliset mahdollisuudet. Näille tekniikka on vain keino kasvattaa kassavirtoja. Koko Intellectual Property ajatuksena alkaa muistuttaa kirosanaa ja suurelta osin siksi, että sen hedelmiä myydään ja ostetaan kuin banaaneja lähikaupasta. Lähikaupassammekin on tosin edes silloin tällöin saatavana reilun kaupan banaaneja.

• Gonzales 3.2.2006 klo 12.24
  

  Analogisen ja digitaalisen TV:n yhteislähetystä ei voi suoraan verrata DVB-H lähetykseen. Syy on se, että ensin mainitut tulevat käytännössä samasta piuhasta kuluttajalle yhtä aikaa eli antennijohdosta.

  Oletko kuullut puhuttavan matka-TV:stä?

• tonberry1 3.2.2006 klo 12.35
  

  cele:

  Jep, myönnän, tuo meni kyllä offtopiciksi ja lähetettyäni tajusin, että olin jättänyt lähes koko pointtini pois lyhennellessäni alkuperäistä.

  Mutta ehkä en sitä ala selventämään, vaan sanon vain, että unohtakaa mitä kirjoitin, menee sekavaksi muuten.

  Ja kiitänpä tuosta sivustosta. Olen etsinyt aasialaista musiikkia, mutta aika heikoin tuloksin tähän mennessä (missä postimukasut siis eivät olisi olleet mahdottomia).

• Martti Heikkilä 3.2.2006 klo 15.46
  

  Jaakko Kuivalainen sanoi:
  ?Saattaapa käydä jopa niin, että joku artisteja edustava ulkomainen järjestö haastaa Gramexin oikeuteen Suomessa tilittämättömistä korvauksista, joita Esekin tilillä on useampi euromiljoona.”

  Ei ole mitään syytä haastaa oikeuteen, sillä Gramexilla on sopimus jo hyvin monen ulkomaisen Gramexin kanssa siitä, että rahat tilitetään vastavuoroisesti eri maiden välillä. Myös se, että Gramex on saanut käyttää ulkomaisten rahaa Suomessa Esekin hyväksi, on perustunut sopimuksiin. Mutta nyt ollaan hyvää vauhtia menossa samaan kuin Teostossakin eli että ulkomaisten rahat tilitetään ulkomaille ja päinvastoin. Tähän ollaan entistä enemmän menossa myös hyvitysmaksuissa. Teosto tilittää tekijöiden ja kustantajien hyvitysmaksut jo useihin ulkomaisiin seuroihin ja vastaavasti suomalaiset tekijät ja kustantajat saavat niistä maista, joissa heidän musiikkiaan on esitetty. Englannin PRS:ään Teosto lähettää hyvitysmaksut jopa siitä huolimatta, että siellä ei hyvitysmaksua vielä ole, joten ei ole suomalaisilla mitään saatavaakaan.

• Martti Heikkilä 3.2.2006 klo 16.04
  

  Lukekaa nyt kaikki tuo SATU ry:n lausunto. Sen takana eivät ole tekijänoikeusjärjestöt eikä opetusministeriö. Se kertoo hyvin selvästi pienten ja riippumattomien kotimaisten tuotantoyhtiöiden huolen, että uusien liiketoimintamallien syntyminen sisällöntuottajille hidastuu ja vaikeutuu, jos laissa säädetään isoille tv-yhtiöille tällainen etuoikeus.

  Ei SATU ry:n edusta mitään “ahnetta järjestöä” eikä isoja ÄKT-yhtiöitä. Eikä edes rahanahneita taiteilijoita.

  Moni asia menee ihan uusiksi sisältöjen jakelussa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lainsäädännössä hyvä ohjenuora on se, että annetaan sisällöntuottajille omat perusoikeutensa ja seurataan sitten, miten ja kenen ehdoilla markkinat lähtevät toimimaan.

• Jaakko Kuivalainen 3.2.2006 klo 19.51
  

  Martti Heikkilä sanoi:”Ei ole mitään syytä haastaa oikeuteen…”
  Lyödäänkös vetoa?

• Olli 3.2.2006 klo 20.22
  

  Martti Heikkilä, tulkitsemme SATU ry:n lausuntoa näköjään eri tavalla. He eivät näyttäisi olevan huolissaan liiketoimintamallista, vaan ovat valmiita odottamaan kunnes jotain jaettavaa syntyy. He näyttävät siis halukkailta osallistumaan markkinan synnyttämiseen.
  Tämä onkin jo rakentavampi asenne kuin “riski muille - rahat meille” -asenne, joka muilla oikeudenomistajilla näyttää olevan.

  Heidän varsinainen huolensa näyttää liittyvän siihen, että samanaikainen ja muuttamaton lähetys ei sitä olisikaan. He siis spekuloivat sillä, ettei teknisesti olisi mahdollista toteuttaa tuota muuttamatonta lähetystä. Tähän tilanteeseen he haluavat varata sopimusoikeuden.

  Lisäksi he haluavat varmistaa, ettei televisioyhtiö saisi myydä oikeuksia edelleen kolmannelle osapuolelle sopimatta tuottajan kanssa. Tämä onkin kohtuullinen vaatimus.

  Tulkitsen siis, että SATU ry ei ole ollenkaan niin jyrkkä kuin monet muut.

• Jaakko Kuivalainen 3.2.2006 klo 23.05
  

  Ehkä vedonlöynti Martin kanssa olisi ollut epäreilua. Ainakin jos lauantain Taloussanomiin on uskominen.
  http://www.digitoday.fi/tekijanoikeus/?p=208

• Jaakko Kuivalainen 4.2.2006 klo 09.09
  

  Palaan vielä lauantain Taloussanomiin, koska siellä on myös juttua siitä, mitä Satu sanoo. Kannattaa siis lukea myös tämä pätkä.

  Miksi vastustatte lakiehdotusta, SATU ry:n toiminnanjohtaja Marit Hohtokari?
  Kannatamme kaikkia uusia bisnesmahdollisuuksia. Tässä on vielä monta asiaa ratkaisematta, jotta oikeuksia koskeva kohta voitaisiin lyödä lukkoon. Emme usko, että tavallista tv-ohjelmaa ja kännykkä-tv:n lähetystä voidaan lähettää samanaikaisena ja täysin muuttamattomana, niitä joudutaan muuntelemaan ainakin teknisesti.
  Pitäisikö televisioyhtiön sitten maksaa samasta ohjelmasta tekijänoikeusmaksu kahteen kertaan?
  Todennäköisesti ei, jos kyse on todella samanaikaisesta ja muuttamattomasta lähetyksestä, eikä välissä ole muita tahoja, joiden kesken toteutetaan taloudellista toimintaa. Lakiehdotuksen mukaan joku kolmas osapuoli voisi rahastaa, eikä ohjelman tekijä saisi mitään. Uusien markkinoiden syntyminen on elintärkeää myös tuottajille, joten asioista on voitava sopia. SATU ry aloitti jo syksyllä kaikkien televisiokanavien kanssa keskustelut, joissa toiveenamme on luoda pelisäännöt tuottojen oikeudenmukaiseen jakamiseen sitten, kun uudet jakelukanavat, myös kännykkä-tv, alkavat olla todellista bisnestä.

• Janne 4.2.2006 klo 12.07
  

  Tekijänoikeusjärjestöjen lausunnot ovat sinänsä huolellisesti laadittuja, mutta osin harhaanjohtavia , ehkäpä tarkoituksella. Eniten ihmetyttää heidän huolensa uusista yrityksistä, joiden pääsyä DVB-H markkinoille estettäisiin annetulla esityksellä ja siihen sisältyvällä tekijänoikeussääntelyllä. Esim. Gramex toteaa, että tästä tekijänoikeussääntelystä kärsivät ne pienemmät yritykset, jotka voisivat kilpailla DVB-T toimiluvan haltijoiden kanssa DVB-H puolella. Tässä johdetaan tietoisesti harhaan. Mielestäni on tärkeää huomata seuraavat seikat.

  1. Sääntelyssä on kysymys ainoastaan siitä, että ne joilla on DVB-T toimilupa voivat lähettää tämän toimiluvan perusteella samaa materiaalia myös DVB-H -verkossa eli teknisesti eri tavalla ilman eri korvausta.

  2. Esitys ei siis johda siihen, etteivätkö DVB-H -lähetysten sisällöntuottajat (tekijät) saisi lainkaan korvausta tekemästään sisällöstä DVB-H puolelle. Jos sovitaan, että materiaalia lähetetään ainoastaan DVB-H -verkossa, myös nämä “isot” yritykset ovat velvollisia maksamaan tästä tekijänoikeuskorvauksen. Ei esityksellä tätä poisteta! Tällöin mitään kilpailunvääristymää ei ole ja sääntely on sama kaikille. Vastaavasti sopimusvapaus säilyy edelleen.

  Sisällöntuotanto DVB-H -puolelle on siis tämänkin esityksen jälkeen edelleen tekijänoikeuskorvauksen piirissä. Uudenlaisen, erityisesti DVB-H -järjestelmään sopivan sisällön luomiselle on siten sama kannustus kuin ennenkin. Näkisinkin, että sääntelyssä on lähinnä kyse olemassa olevan (DVB-T)materiaalin lähetysmahdollisuudesta uudella tavalla.

• Timo 4.2.2006 klo 17.34
  

  Äärimmäisen tarkkaan kaikkia kommentteja lukematta haluaisin kommentoida käytyä keskustelua seuraavasti.

  Ymmärrän molempien osapuolien näkemyksiä osittain, en kuitenkaan ihan täysin. Esimerkiksi ymmärrän, että nykyiset tekijänoikeuskorvauksia maksavat tahot saisivat kilpailuetua (en ota kantaa siihen onko se epäreilua vai tavallaan suuruuden tuomaa etua) koska ovat jo maksaneet tekijänoikeuksista ja uusien tulokkaiden pitäisi näin ollen maksaa tavallaan enemmän alalla toimiakseen.

  Ymmärrän myös sen, etteivät alalle tulijat haluaisi maksaa ollenkaan tekijänoikeuskorvauksia josseivät muutkaan maksa. Mutta. Miksei hommaa voisi jotenkin soveltaa näin:

  Tekijänoikeuskorvaukset Suomessa vuonna X -> Y MEeuroa
  Tekijänoikeuskorvaukset Suomessa vuonna X + 10 (uutta tekniikkaa otettu käyttöön) -> Y+10 vuoden inflaatiokorjaus.

  Eli tarkoitan siis sitä, että miksei tässä lähdettäisi liikkeelle siitä, mitä kuulijat kuuntelevat, tai miten monta kuulijaa ohjelmilla on. Jos nyt esim. tänä vuonna myydään 1000 puhelinta, joilla voi katsoa mobiili TV lähetyksiä , ja joiden laskutustiedoista käy ilmi, että vain 500 ihmistä on katsonut näitä lähetyksiä noin 30 minuuttia kuukaudessa, on täysin kohtuutonta vaatia korvauksia ohjelmista, joita kukaan ei katso. Täysin sama tilanne jos museo, johon kukaan ei pääse (eli yksityinena asunto) maksaisi taiteiljalle tekijänoikeuskorvauksia teoksen julkisesta esittämisestä.

  Nykytekniikalla kaikki tieto siitä kuka katsoo mitä ja millä medialla on mahdollista selvittää. Kyse on vain siitä halutaanko näin tehdä, vai halutaanko väittää, että mp3 soittimet jne. tarkoittavat samaa, kuin Suomen asukasmäärän moninkertaistuminen. Lähtökohtana tekijänoikeuksiin tulee olla käyttäjä, ei teknologia kuten keskutelussa on jo käynyt ilmi.

  Lisäksi tulee myös huomioida, että henkilö, joka tekee musiikkia esim. TV-sarjaan ei saa palkkiotaan pelkästään tekijänoikeuskorvausten muodossa vaan myös palkan muodossa. Eli taiteilija toimii näin ollen palkkatyöläisenä. Tästä päästään sitten vielä monimutkaisempaan kysymykseen, mikä on taidetta ja mikä ei (esim. jos tilaan muotokuvan itsestäni ja käskytän taitelijaa työn tekemisessä, niin mikä erottaa taiteilijan SonyEricssonin linjatyöläisestä, joka on kasannut ohjeiden mukaan tietyn puhelimen, joka myöhemmin myydään Brad Pittin luurina eBayllä 10 kertaisesta hinnasta).

  Näissä pitäisi käyttää maalaisjärkeä. Taiteilija ei kuole, jos hänen teoksiaan esitetään myös mobiiliTV muodossa.

  Lopputulemana, mobiiliTV myös tekijänoikeuksien alaiseksi, mutta siinä mittasuhteessa, jossa se voidaan sovittaa kuulija/katselija kuntaan. Mitään ei tule laskuttaa tuplana.

  - Timo

• Martti Heikkilä 9.2.2006 klo 09.53
  

  Puhut Timo monella tavalla asiaa. Mutta en ymmärrä, miksi taiteilijalle ja tuottajalle ei voi antaa lähtökohtaisesti omia perusoikeuksiaan ja luottaa sen jälkeen markkinoiden toimimiseen. Onko ongelma siinä, että Teosto ja Gramex ovat määräävässä markkina-asemassa omilla toiminta-alueillaan? Nekään eivät kuitenkaan voi yksipuolisesti päättää hinnoittelustaan.

  Lähtökohtaisestihan tekijänoikeus ei tarkoita että jostakin täytyy maksaa, vaan että tekijä pättää, täytyykö maksaa ja mitä. Sitten neuvotellaan. Ja periaatteessa tuntuu ihan loogiselta, että mitä enemmän yleisöä ja bisnestä, sitä suurempi maksu ja päinvastoin. Näinhän markkinatalous toimii. Mutta nämä hinnoittelurakenteet tulee päättää markkinoilla eikä tekijänoikeuslaissa. Ihan samalla tavalla kuin kysymys kopiosuojauksista kuuluu luontevammin kuluttajansuojan alueelle. Annetaan tekijöille oikeudet ja ratkotaan muut pulmat muualla.

Kirjoita vastaus