etusivu
kaikki uutiset
data
finanssi
media
tele
työ & ura
tietoturva
it-myynti
tuotteet ja palvelut
kolumnit
pörssit
blogit
videot
fakta
shop
12.9.2006
OPM: Kirjastoista kirjavuokraamoja
- Kai Puolamäki
Opetusministeriön eduskunnalle 12.9.2006 antamassa hallituksen esityksessä 126/2006 vp ehdotetaan, että tekijänoikeuskorvauksien pitäisi koskea myös kirjastotoimintaa.
Tekijänoikeuksia ehdotetaan laajennettavaksi siten, että oikeudenhaltijat saisivat veronmaksajien rahoista korvauksen teostensa kirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta. Toisin sanoen, lainaamisen sijasta kirjasto vuokraisi ostamiaan kirjoja ja äänitteitä.
Tekijänoikeusmaksut koskisivat kuntien yleisistä kirjastoista tapahtuvaa lainaamista, mutta ei tutkimusta tai opetustoimintaa palvelevia kirjastoja eikä lukusalitoimintaa.
Helsingin kaupunginkirjaston ja Suomen kirjastoseuran lisäksi opetusministeriö pyysi lausuntoja vain oikeudenhaltijajärjestöiltä. Oikeudenhaltijat kannattivat tekijänoikeusmaksujen laajentamista. Järjestöt olisivat halunneet laajentaa korvaukset myös tutkimus- ja opetuskirjastoihin sekä lukusalikäyttöön.
Valtioneuvosto on budjetoimassa korvauksiin kaksi miljoona euroa, miljoonan vähemmän kuin opetusministeriö esitti.
Korvaukset jaettaisiin oikeudenhaltijajärjestöjen kautta. Tekijänoikeuskorvausten hallinnointia ja
tilitystä varten pitäisi suunnitella uusi järjestelmä.
Tekijänoikeusjärjestöt pidättävät tyypillisesti noin 10 % kerätyistä tekijänoikeusmaksuista kulujensa kattamiseen, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi joitakin satoja tuhansia euroja
valtiontukea tekijänoikeusjärjestölle.
On myös epäselvää, pystyttäisiinkö korvaukset oikeasti jakamaan lainausten määrän mukaan vai päätyisikö suuri osa näistäkin rahoista järjestötueksi oikeudenhaltijoiden yhteisiin tarkoituksiin.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan syynä lakiesitykselle on Euroopan komission uusi tulkinta vuokraus- ja lainausdirektiivistä 92/100/ETY. Itse direktiivi ei ole muuttunut, mutta komission uuden tulkinnan mukaan kaikkia julkisia kirjastoja ei saisikaan vapauttaa korvauksista, kuten Suomessa on tähän asti tehty.
Viitteitä:
Hallitus haluaa ulottaa tekijänoikeuskorvaukset kirjastolainoihin.
Helsingin Sanomat 12.9.2006.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135221581828
Kirjastolainoista aletaan maksaa tekijöille korvauksia.
Helsingin Sanomat 12.9.2006.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135221587255
HE 126/2006 vp.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utaveps.scr?%7BKEY%7D=HE+126%2F2006
Kirjoittaja työskentelee opettavana tutkijana teknillisen korkeakoulun informaatiotekniikan laboratoriossa ja on TKVK:n perustaja.
46 vastausta
Kirjoita vastaus
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy
En ole asiantuntija kirjastojen ja tekijänoikeuskorvausten suhteesta nykyisen lainsäädännön mukaan, mutta mihin tämän jälkeen vedetään raja, että mitä kirjasto antaa lainattaviksi ja mitä ei ja ehkäpä elektronisesti? Eikös kirjasto voisi lainata, vaikkapa musiikkia elektronisesti mp3-muodossa, jos tekijänoikeuskorvaukset kerran menevät oikeille tileille. Onko tämä to-mafian mieleen? Minkälaisista summista tuossa puhutaan? Eikö ole ristiriitaista, jos kirjasto yrittää palvella kansalaista mahdollisimman hyvin kulttuurin saatavuuden suhteen ja samalla joutuu tilittämään tekijänoikeuskorvauksia. Mahdollisimman hyvä kulttuurin saatavuus tarkoittaa tänä päivänä elektronista lainaamista, mikä taas johtaa siihen, että ei kai kovin moni enää osta kaupasta vaikkapa musiikkia ja elokuvia, jos ne saa kirjastosta elektronisesti lainaan. Eikö tämä aseta jonkinlaisen esteen kirjaston kehittymisen elektronisen lainaamisen suuntaan, eli kirjaston ei kannata ajatellakaan elektronista lainaamista, jos pitää tilittää korvaukset tekijöille, koska suosio ja sitä mukaa korvaukset olisivat varmaankin valtavia.
Voisiko, joku muokata tästä uuden merkinnän blogiin? Tässä olisi siis oiva paikka kokeilla yhteistä merkinnän muokkaamista, vaikka blogi sitä ei vielä teknisesti tuekkaan. Eli Kai Puolamäki ja kumppanit, jotka asiantuntijoita to-lainsäädännössä, iskekää kiinni.
Vielä: opetusministeriö perustelee lakiehdotustaan komission esittämällä arvostelulla (miten tämä kuulostaakaan tutulta tekijänoikeuslain valmistelun ajoilta?). Ministeriö viittaa mm. komission kertomukseen lainausoikeudesta (KOM(2002) 502 lopullinen).
Hallituksen esityksen mukaan “komission antoi Suomelle 22 päivänä joulukuuta 2004 virallisen huomautuksen [tekijänoikeus]direktiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta koskien kirjastolainauksesta tekijöille maksettavaa korvausta”.
Mainitusta komission vuoden 2002 kertomuksesta:
Komission direktiivitulkinnan mukaan lainausoikeudesta pitää pääsääntönä maksaa hyvitystä oikeudenhaltijoilla jäsenvaltiossa erikseen päätetyllä tavalla. Rajoitetut poikkeukset tekijänoikeusmaksuihin (esim. opetus- ja tutkimuskirjastot) ovat kuitenkin sallittuja.
Komissio jatkaa: “Komissiolla ei ole ainakaan ta?lla? hetkella? selva?a? na?ytto?a? siita?, etta? lainausoikeuden suhteellisen va?ha?isella? yhdenmukaistamisella olisi ollut huomattavaa kielteista? vaikutusta joko oikeudenhaltijoiden taloudellisiin etuihin tai sisa?markkinoiden toimintaan.”
Suomeksi: siitä, että kirjastojen ei ole tarvinnut maksaa lainauksista tekijänoikeusmaksuja, ei ole ollut mitään haittaa.
Komissio päättää kertomuksensa visiointiin kirjastojen kohtalosta, kun tulevaisuudessa yhä useampi kirja toimitetaan sähköisessä käyttöestetyssä muodossa.
Lopuksi, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n Kotilaista
parodioiden voi vain todeta:
“Meidän arviomme mukaan kirjastopiratismiongelma on edelleen paha. Aktiivisia kirjastojen käyttäjiä on Suomessa noin pari miljoonaa.” Mutta eiköhän tämäkin ongelma saada korjattua valtiovallan ja oikeudenhaltijoiden määrätietoisten toimien avulla!
Ethän nyt vain väheksy kulttuurimissi… eiku ministerimme korvaamatonta panosta vuosikymmenien ja -satojen aikana rakennetun kulttuuriperimämme alasajossa.
No, ainakin Ministeri Saarela taitaa voittaa EFFIn Big Brother-palkinnon tänäkin vuonna… 1984:ssä sentään seurattiin vain kotielämää eikä esim hakukoneita tai kulutustottumuksiasi…
Kytkös Saarela - Liedes - “Sanasto” alkaa nyt näkyä ihan uudessa valossa, ja tämä uutinen selittääkin aika hyvin miksi koko Sanasto-hirvitystä lähdettiin tehtailemaan ja niillä esitetyillä jäsenehdoilla.
Tämä on pöyristyttävää. Nykyisessäkin Lex Karpelassa on poikkeus kirjastojen käyttöön!
Tosiaan, unohdinkin jo koko Sanaston.
Valtioneuvosto on budjetoimassa kirjastojen tekijänoikeusmaksuihin
kaksi miljoonaa euroa. Oikeudenhaltijajärjestöt ja opetusministeriö olivat toivoneen kolmea miljoonaa.
Korvauksia keräävä tekijänoikeusjärjestö pidättää Suomessa tyypillisesti noin 10 % korvauksista keräyskuluina.
Tässä tapauksessa puhutaan siis parista sadasta tuhannesta eurosta veronmaksajien rahoja, joilla varmaan hyvinkin pyörittää Sanaston perusbyrokratian, tekijänoikeuslobbauksen ja maksaa parin juristin palkan.
Korvausten lisäksi on otettava huomioon, että kaikkia rahoja ei kuitenkaan saada tilitettyä oikeudenhaltijoille muun muassa puuttuvien asiakassopimusten vuoksi (vrt. RAL vs. Gramex -oikeudenkäynti). Nämä rahat voidaan jakaa järjestöjen kesken erilaisina tukina.
Epäilen siis, että aika suuri osa valtion korvauksiin budjetoimista rahoista tulisi päätymään muualle kuin oli tarkoitus…
Toinen juttu mikä vielä tuli mieleen, että vaikka ehkä tämä koskee käytännössä ensisijassa kirjoja, niin myös mm. musiikkiäänitteiden lainauksesta alettaisiin maksaa korvausta.
Eli siis lypsetaan verorahoja, joilla yllapidetaan suojatyopaikkoja. Voiko olla totta anno Domini 2006?
Tämä on siis suora valtion maksama lisätuki kirjailijoille, mutta tämän monimutkaisemmin sitä tuskin olisi voinut implementoida.
Pienistä puroista tietenkin koostuu iso virta, mutta pystyykö kukaan laskemaan mitä kaikkien näiden pienten rahapurojen ylläpitäminen maksaa ja miten tehokkaasti varat päätyvät sinne minne niiden piti päätyä?
Periaatteessa tämä myös tarkoittaa sitä, että osa hankintamäärärahoista siirretään suosituimpien kirjailijoiden taskuihin. Tuntemattomampien kirjailijoiden raapustukset jäävät homehtumaan kun niihin ei kannata vähiä hankintamäärärahoja tuhlata.
Kyllä se kulttuuri taas tällä lähtee nousuun!
Kommentteja siirretty edellisestä merkinnästä, jossa myös merkinnän teksti vilahti ensi kertaa. (edit: 22.05)
Ei sillä, että melko aktiivisena kirjallisuuden kuluttajana tästä pitäisin, mutta täytyy sanoa tämän olevan varsin loogista.
En nimittäin ole ymmärtänyt, että minkä takia se on merirosvousta, jos lataan kirjastossa olevan kirjan netistä, mutta se ei olisi merirosvousta, jos lainaan kirjan kirjastosta. Kummassakaan tapauksessa en maksa mitään.
Jos siis kirjastosta ruvetaan vuokraamaan kirjoja, lienee selvempää mikä on merirosvousta ja mikä ei - se on, mistä et maksa.
Milloinkohan Bookmooch julistetaan laittomaksi?
Jos asiaa miettii tarpeeksi kauan, tajuaa ison kuvion; jos ja kun tämä järjestelmä tulee, sillä on vain yksi tarkoitus: vallan keskittäminen to-järjestöille.
Jos Kotilaiselta kysytään, periaatteessa olet rikollinen vaikka ostaisit kaupasta paperisen versionkin, koska voit käyttää valtaa teosta kohtaan ilman käyttöpolitiikkaa sääteleviä välikäsiä. Tämä valta on pelottava asia ja sinulla ei “täydellisessä maailmassa” todellakaan saisi olla sitä.
Kirjastojen kohdalla suhteellinen maksu tulisi nousemaan säännöllisesti. Jos kaikki pysyisi nykymallillaan, järjestelmässä ei olisi mitään järkeä. TO-järjestöille on aina parempi, (1) mitä isommat tuotot ja mitä vähempi “tuotteen” käyttöä ja siten tilitettävää eteenpäin - sinänsä normaalia business-toimintaa. Ehdotettu järjestelmä pyrkii myös “tasapainotilaan”, jossa (2) asiakas haluaa ehdottomasti enemmän kuin mihin määrärahat riittävät. Tämä riippuvuustila tulee eteen kirjastoille täysin luonnollisesti. Tässä tapauksessa yksityispuolen drm-vuokraukseen verrattuna on vielä sekin etu, että pysyvän kulttuurituen lisäksi rahaa saadaan siitä, että (3) julkisilta palveluilta pois karkoitetut ihmiset tulevat samalla potentiaalisiksi asiakkaiksi.
Minusta kohdat 1, 2, ja 3 selittävät täydellisesti halun näille uusille vuokrasysteemeille julkisissa palveluissa.
Ei, koska kohdan 3. mukaan julkisen palvelun tulee olla vähemmän houkuttelevaa kuin yksityisen ostamisen. Joko valikoimasta täytyy tinkiä tai käyttöestojen oltava kovempia. Kohdan 2 riippuvuutta ei synny, mikäli kaikki annetaan valmiiksi - siispä esim. mp3-tiedostoissa voitaisiin aloittaa maltillisesta 64kbps-laadusta ja mennä maksua vastaan ylöspäin. Tämä tukee automaattisesti myös kohtaa 1 mm. käyttökerta- ja käyttöjärjestelmärajauksillaan.
Kohdat 1, 2 ja 3 selittävät nämäkin.
Ja nämä.
Muista: mitä vähemmän asiakas nauttii kulttuurista ja mitä enemmän maksaa, sitä parempi, kulttuurin “edistämis”järjestöjen ohjenuora numero 1.
Euroopan komission lausumassa KOM(2002) 502 lopullinen todetaan asiasta seuraavasti (s. 4):
Myöhemmin lausuman päätelmissä todetaan jo aikaisemmin lainattu (s. 11):
Toisin sanoen, komission ja komissiota lobanneiden oikeudenhaltijoiden mielestä kirjastotoiminta kilpailee kaupallisen vuokrauksen kanssa. Tästä syystä kirjastot on saatava kuriin.
Tämä siitä huolimatta, että komissiolla ei ole mitään näyttöä siitä, että kirjastoista olisi ollut mitään haittaa vuokraustoiminnalle.
Ajatushan on näin pohjoismaisesta näkökulmasta katsottuna täysin absurdi.
Argumentti “artisti näkee nälkää” kun teinit lataavat musiikkitiedostoja netistä voi vielä mennä läpi, koska tilanne Internetin kanssa on uusi ja varsinkin vanhemmalle polvelle outo.
Sen sijaan kirjastoja käytti viime vuonna
2.332.604 lainaajaa - siis puolet kansasta. Ihmiset ymmärtävät kirjastojen merkityksen. Ehkä jokin yksityinen kirjaostos jää kirjaston takia tekemättä, mutta toisaalta kirjastojen ansiosta kirjoja ylipäätään luetaan ja siten myös ostetaan enemmän.
Ihmiset myös ymmärtävät kirjastojen kansansivistyksellisen merkityksen ja sen, että tässä ei ole pelkästään kyse myyntiluvuista.
Kirjastojärjestelmää ollaan nyt siis hitaasti romuttamassa sillä ääneen lausutulla perusteella, koska kirjastot voivat joskus hypoteettisessa tekijänoikeustulevaisuudessa “kilpailla” kaupallisen vuokraustoiminnan kanssa… :(
Varsinainen isku on luultavasti tulossa, kun sähköisessä muodossa olevat käyttöestetyt kirjat yleistyvät oikein kunnolla.
(Ääneen lausumaton peruste luultavasti on, että näin saadaan valtion varoista turvattua perusrahoitus taas yhdelle tekijänoikeuskorvauksia hallinnoivalle tekijänoikeusjärjestölle.)
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135221587255
Jep, eli nyt vain lisää rahaa tekijänoikeusjärjestöille.
Voin jo kuvitella tulevaisuuden kirjaston netti-FAQ-sivun:
“Hyllyssä” 100 miljoonaa elektronista nidettä, joista creative commons lisenssillä 100 000 kpl. Lainattavissa 100 001 kpl.
Q: Miksen voi lainata kuin yhden ei-cc-lisensoidun niteen?
A: Hyvä kirjaston käyttäjä - valtiolta myönnettyjen määrärahojen puitteissa emme kykenemme tyydyttämään kaikkien lainaajien tarpeita, sillä tekijänoikeusmaksujen noustua teosten hinnoittelu on muuttunut kirjastotoiminnan kannalta hankalaksi.
–
Sama to-järjestön sivulta:
Q: Miksen voi lainata kuin yhden ei-cc-lisensoidun niteen?
A: Hyvä kirjaston käyttäjä - vaaralliset kirjapiratisti-anarkisti-terroristi-prekariaatit varastavat kroonisesti köyhääkin köyhemmiltä tekijöiltä sen leivänkin, jonka päälle voita pitäisi levittää…ainiin, muista lapsoseni, että myös cc on kommunismia, joten vältä sitä..
—
Mutta oikeasti - tässä päästään tilanteeseen, jossa kirjastoilla ei ole varaa lainata enää ns. rikkaiden kirjoja, jolloin köyhälle voidaan vain tarjota hömppää. Tämä lienee to-järjestöjen tarkoitus, sillä tyhmänä pysyvä yleisö on helpommin johdateltavissa..
Kirjastopiratismi onkin ollut vakava ongelma Suomessa. Jokainen lainattu teos kirjastosta on myymättä jäänyt teos joka on aiheuttanut useiden satojen miljoonien eurojen menetykset tekijänoikeuksien omistajille vuosittain.
Hyvä, että olemme saaneet tämän vakavan piratismi ongelman nyt kuriin. Yli 2 miljoonaa Suomalaista piraattia lainaa teoksia ilmaiseksi kirjastoista maksamatta mitään. Kaikista teoksista ja tuotteista täytyy maksaa tekijänoikeuskorvauksia.
Kuluttajilla ei ole mitään oikeuksia ainoastaan pakko ostaa sitä musiikkia ja elokuvia yms. mitä tarjotaan kopiosuojauksilla. DRM ja muut kopiosuojaukset eivät tule koskaan poistumaan. Hinnat eivät tule myöskään koskaan laskemaan musiikissa tai DVD elokuvissa yms.
On erittäin harmillista, että Suomalaiset netti musiikki kaupat myyvät toistaiseksi liian halvalla DRM suojattua musiikkia netissä. 1.19 euroa 1 musiikki kappale on aivan liian vähän. 5-10 euroa kappale olisi sopiva hinta DRM suojatuille musiikille.
Tekijänoikeuksien ajaminen lobbaamalla kansanedustajia, lakeja ja opetusministeriötä on tehokkain ja nopein tapa maksimoida tuotot. Valtio ja kansa tulevat joutumaan maksamaan enemmän ja enemmän tekijänoikeuskorvauksia joka vuosi. Tekijänoikeuskorvaukset tulevat myös laajenemaan kaikkeen mahdolliseen ja se onkin tehokkain tapa maksimoida tuotot.
Musiikki ja elokuva cd/dvd- levyjen hinnat ovat myös valitettavasti aivan liian alhaisella tasolla toistaiseksi. Noin 20 euroa per levy on aivan liian vähän. Sopiva hinta olisi 40- 100 euroa per levy. Toivottavasti näihin asioihin saadaan pian korjaus.
Tekijänoikeuksien Valvonta Virasto
Jukka V.
Seuraavaksi kahvilat, parturit/kampaajat, hotellit jne. joutunevat maksamaan to-maksuja asiakkaille tarjottujen lehtien luvusta.
Puhumattakaan kierrätysterroristeista jotka myyvät, lainaavat tai hui lahjoittavat kirjoja eteenpäin.
KylIä antikvariaateiIta ainakin pitäisi saada korvaukset kirjailijoille kun tekevät bisnestä niilIä kirjoiIIa. Bookcrossaajahipit voisi pistää vaiks vankilaan.
Hyvä. että PL ja zache ovat ymmärtäneet miten tekijänoikeus järjestelmä tulee toimimaan lähiaikoina. Yksinkertaistettuna kaikesta pitää maksaa tekijänoikeuskorvauksia mahdollisimman paljon.
Tekijänoikeuksien Valvonta Virasto
Jukka V.
Ja miten käy joskus niin kauniiden ja taiteellisten exlibristen.
To-järjestöt laatinevat oman exlibriksen painettavaksi jokaisen kirjan kansilehteen, kirjan omistaa teosto. Muunlaiset säädetään laittomiksi.
Vanhakin ansainta tapa on vielä käytössä:
Edonkey-vertaisverkko kiinni ja jättikorvauksiin
Kohta alkaa vertaisverkot loppumaan, joten piti aloittaa ajoissa kirjatojen höykkyytys.
Voiko kirjailija julkaista kirjansa jotenkin niin, että kirjastot saavat lainata kirjaa, eivät vain vuokrata?
Nämä TO -jutut vain paranevat, mutta voisiko kirjaston haastaa oikeuteen piratismista ja laittomasta TO -materiaalin jakamisesta. Siinä voisi tulla hyvät korvaukset, joilla voitaisiin rahoittaa uusien Rahastuslakien lobbausta TO-eduskunnassa.
Montakohan lukukertaa sisältyisi vuokraan ja mikä olisi maksu lisälukijalta vai olisiko materiaalissa silmien liikkeen rekisteröivä kamera joka veloittaisi automaaattisesti per kirjain tiliä, hmmm tästä tulee hyvä pisnis, ;-P .
Tyhmempi sietää enemmän. Olikohan se jo Ahon hallitus aikoinaan joka aloitti Suomen kansan Assivistämisen (vai mikä on sivistämisen käänteismuoto?). Kirjastojärjestelmähän on to-järjestöjen kannalta kammottava ja anarkistinen asia. Sehän levittää kulttuuria!
On täysin uskomatonta, että näin tehdään. Ja ennenkaikkea surullista. Ihmettelen vain miten nämä päättäjät voivat olla näin a) ahneita b) välinpitämättömiä c) johdateltavissa d) yksinkertaisesti tymiä (tarkoituksella kirjoitettu väärin) e) kaikkia edellä mainittuja.
Rakas Kulttuuriministeri Saarela. Oletko nyt ylpeä ja tunnetko sisälläsi riemua kun possesi (to-järjestöt ja niiden lobbarit ja muut hännystelijät) ovat jälleen ajaneet rakkaan kulttuurisi asiaa? (nähdäkseni tämä asia on nimenomaan kulttuuriministeriön asia…?)
(ehkä epäasiallinen teksti, mutta en enää osaa pukea itseäni sanoiksi näiden asioiden keskellä)
Tästä aiheestahan oli se englanninkielinen novelli, jonka osoitetta en enää muista, missä se kaveri lainasi tulevalle vaimolleen luvatta kirjanlukuoikeuttaan, jotta hänkin pystyisi opiskelemaan…
Muistaako joku osoitetta. Sopisi hyvin tähän threadiin…
Vielä pengoin näitä vähän:
Asiaan liittyy kaksi äskettäistä
EY-tuomioistuimen päätöstä C-53/05 ja C-61/05, joissa vastakkain olivat Euroopan yhteisöjen komissio vs. Portugalin valtio.
Vuokraus- ja lainausdirektiivin 92/100/ETA mukaan lainauksesta on pääsääntöisesti järjestettävä oikeudenhaltijoille jonkinlainen hyvitys. Direktiivi sallii kuitenkin, että “tietyt laitoksen ryhmät” voidaan vapauttaa tekijänoikeusmaksuista. Portugalissa oli vapautettu korvausvelvollisuudessa melkein kaikki laitosten ryhmät.
Portugalin mukaan direktiivi on hyvin vaikeselkoinen, eikä lainaustoiminnalla ollut vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan (minkä komissiokin
edellä mainitussa lausumassaan myönsi) ja siten asia ei kuuluisi EU:n toimivallan piiriin. Tuomioistuin oli kuitenkin toista mieltä ja määräsi Portugalin parantamaan tapansa.
Ilmeisesti komissio tulkitsee direktiiviä EY-tuomioistuimenkin päätöstäkin tiukemmin. Jos halutaan olla varmoja että direktiiviä ei vahingossakaan rikota, niin peritään sitten tekijänoikeusmaksuja kaikesta mahdollisesta. Komission mielestä Suomikin toimii väärin, kun oikeudenhaltijakohtaiset lainausmäärien mukaan lasketut tekijänoikeusmaksut eivät (toistaiseksi) koske yhtäkään julkista kirjastoa.
Edellä linkattu IPR-infon juttu päättyy seuraavaan loppukevennykseen: “Julkisasiamies käsitteli molemmat tapaukset samassa ratkaisuehdotuksessa, jonka lopuksi hän vielä huomautti komissiota asiattomasta kielenkäytöstä ja ivallisesta ja sarkastisesta sävystä kummassakin asiassa.”
:I
Nämäkin taitavat olla sitten jo rikollisia…
Huh…
The Right to Read
v2010 TO-järjestöltä kirje eräälle kirjaston käyttäjälle: Olette lukeneet liikaa. rekisterimme mukaan olettet lainaanneet “liisa ihmemaassa ” nimistä teosta jo 3 kertaa. Täten katsomme että olette saaneet toiminastanne taloudellista hyötyä. §19/TO-lisäyksen mukaan teidät on velvoitettu korvamaan aiheutetut vahingot TO-jär…kirjailijalle 15?. [laskun voi suorittaa alla olevalle TO:n tilille]
oikeus lukea
Kehityksen suunta on aika huolestuttava nyt kun 1984, Fahrenheit 451, Uljas uusi maailma ja Stallmanin kirjoitelmat alkavat armottomasti toteuttaa itseään. Minulla on teoria: meidän “viisasten” teot eivät enää vaikuta - ihmiskunnan kollektiivinen tyhmyys on saavuttanut jo sen kriittisen massan, joka tulee ajamaan kaiken kehityksen täyteen tuhoon. Asia voidaan korjata ainoastaan aloittamalla kehitys aivan alusta, kivikautisista oivalluksista.
Foliohatut päähän, e-kirjat piiloon (palomiehet eivät tainneet osata hakea niitä, jos tekee usbitikusta vaikkapa tekohampaan), korvatulpat valmiiksi yöllisiä suggestionauhoja varten ja joditabletit lääkekaappiin - ydinsota on lähempänä kuin arvaattekaan.
Tähän asti valtio on kuitannut korvaukset kirjastoapurahoilla. Vuosittain näitä harkinnanvaraisia apurahoja on jaettu vajaan kolmen miljoonan euron edestä.
Ilmeisesti uuden systeemin on tarkoitus korvata nämä kirjastoapurahat. Jos kuvitellaan sanaston olevan yhtä tehokas kuin Kopiosto, 40 %:a fyrkasta palaa byrokratian pyörittämiseen.
Puolet jäljelle jäävistä rahoista valuu ulkomaille harrypottereille, koska uusi järjestelmä perustuu lainausmääriin. Siitä 30 %:sta mikä vielä on jakamatta, napataan puolet Södikalle, Tammelle ja muille kustantajille. 15 pinnaa tipahtaa kirjailijoille tyyliin Arto Paasilinna.
Valtion budjetin kannalta on idioottimaista tuhlata verorahoja ylimääräiseen tehottomaan byrokratiaan ja rahojen vapaaehtoiseen jakamiseen ulkomaalaisille kustantamoille. Suomalaisen kulttuurin kannalta nykyisen apurahakäytännön romuttaminen on totaalinen fiasko: nykysysteemi rahoittaa juuri niiden nousevia kulttuurityöntekijöitä ja projekteja, jotka sitä rahaa kaipaavat.
On _todella_ mielenkiintoista, että Sanastoa on ollut vääntämässä nimenomaan Kirjailijaliitto johtajanaan Päivi Liedes. Kas kummaa kun tämän järjestön on varmasti helppo saada pakkolisenssilafkan status OPM:ltä, missä näitä lupia koordinoi Liedeksen perheen pulskempi osapuoli. Ja hop: taas on lakimieskavereille pedattu mukavat suojatyöpaikat. Sanakirjaan voitaisiin kohtaan “korruptio” napata kuva Liedeksen perheestä.
No, selvisipä lopulta mikä tämän Sanasto-keissin takana oikein oli. Omaan lähipiiriini kuuluu muutama Kirjaililiiton jäsen, jotka ovat ihmetelleet koko pirun sopimusta, koska siinä ei tähän asti ole ollut mitään järkeä: huonosti myyville kirjailijoille Sanaston tuomat rojaltit on yhtä tyhjän kanssa, bestsellerit eivät taas tarvitse mitään Sanastoa huolehtimaan oikeuksistaan (koska hoitavat sopimukset itse tai managerin avustuksella, eivätkä näin ollen joudu jakamaan rojalteja minkään TO-lafkan kanssa).
Nythän peli muuttuu, kun isoille kirjailijoille heitetään luu lattialle kirjastorojaltien muodossa. Hyvin myyvien kirjailijoiden on pakko kirjoittaa Sanasto-sopimus, että saavat kirjastoapurahojen sijaan uudet jaettavat kirjastorojaltit. Kirjailijat saavat luun (15 %) ja valtaosa fyrkasta jaetaan muiden pelaajien kesken. Operaatio on röyhkeydessään jopa absurdi.
Siis eikö näille ahnehtijoille riitä mikään? Pitääkö kaikesta maksaa? Niille ihmisille jotka tällaisia lakeja edes suunnittelevat pitäisi takoa järkeä kalloon. Lekalla. Niin kauan että kallo halkeaa lisätiedon määrästä.
Mikäli se teitä lukutaidottomia merirosvoja (arr, arr) kiinnostaa, niin lavennan hieman edellistä postaustani.
Suomessa on 10-20 kirjailijaa, jotka ansaitsevat itse elantonsa omilla hengentuotteillaan. Tämä johtuu Suomen markkina-alueen toivottomasta pienuudesta. Tällaisen menestyneen kirjailijan sukunimi on suurella todennäköisyydellä Paasilinna tai Remes.
Kaikki loput kirjailijat pidetään leivän syrjässä kiinni suomalaisella apurahajärjestelmällä. Voin vakuuttaa kateellisia, että suomalainen kirjailija on todella, todella persaukinen.
Suurin osa apurahoista hoidetaan yksityisten kulttuurisäätiöiden kautta. Veronmaksajien kustantamista apurahoista tärkeimpiä on em. kirjastoapurahat, vajaat 3 miljoonaa euroa vuosittain.
Uudessa lainausmääriin perustuvassa rojaltijärjestelmässä voittajia ovat luovan työn puolelta ne noin 10 kirjailijaa, jotka eivät ole aiemmin tarvinneet apurahoja (pl. uransa alku).
Häviäjiä ovat loput noin tuhat (1000) suomalaista kirjailijaa, koska heidän toimeentulonsa taanneesta apurahapotista katoaa kirjastoapurahojen verran fyrkkaa!
Eiköhän lopeteta kirjastot? Päästään eroon fiksusta kansasta ja koko ongelma lakkaa olemasta.
Tuo Stallmanin “oikeus lukea” käy aina vain ajankohtaisemmaksi.
%$£@#&%* vain niiden ylläpitoa - siitä on melkein vuosi kun tein (sovittuani k.o. tyyppien kanssa asiasta) käännöksen ja lähetin sen sinne. Ei ilmaannu näkyviin, eivätkä vastaa kirjeisiin…
Valitettavasti en voi ilman lupaa panna sitä itsekään näkyville.
Myös Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi kirjoittaa aiheesta otsikolla
“Keillä, on, heille annetaan” (13.9.2006).
Kirjailija Leena Lehtolainen kommentoi asiaa seuraavasti:
On ironista, että Leena Lehtolaisenkin etuja valvoo Suomen Kirjailijaliitto ry, jonka toiminnanjohtaja Päivi Liedes on lakiesityksen valmistelusta vastanneen opetusministeriön virkamiehen Jukka Liedeksen vaimo.
Kuten sanottua, Päivi Liedeksellä on myös kytkös tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry:hyn, joka höytyisi kirjastojen tekijänoikeuskorvauksista merkittävästi - ainakin jos opetusministeriö antaisi uudet tekijänoikeusmaksut järjestön hallinnoitavaksi.
Kirjailijat voivat siis pettyä, ainakin jos odottavat liittonsa tekevän yhtään mitään, mikä voisi vaarantaa lakiesityksen läpimenon… :(
Nämä sankarit ovat saaneet aikaisemminkin aikaan yhdessä:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/sivm_6_2005.htm
Ihmeellistä vatvomista. Senkun vain perustaisivat Tekijänoikeusveron, joka olisi noin puolet kansalaisen tuloista. Tämän jälkeen jokainen voisi piratisoida/warettaa/maantierosvota niin paljon kuin sielu sietäisi. Jos rahat näyttää loppuvan voidaan julistaa Levittäjänoikeusvero, joka olisi noin puolet kansalaisen tuloista. Tämän jälkeen kaikki revittävä raha olisi TO-järjestöjen käsissä(Toki he itse saisivat päättää, että miten rahat jakaisivat), eikä tarvitsisi enää kansalaisia kiusata omalla ahneudellaan.
Vakavasti puhuen, koen kyllä tekijänkorvaukset ihan aiheellisiksi, mutta kovasti nuo rahamäärät ja niiden suuntautuminen oikeisiin kohteisiin epäilyttävät.
Eduskunta päätti 15.9.2006 lähettää hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyä varten sivistysvaliokuntaan.
Eduskunnan lähetekeskustelu oli huolestuttava.
Asiasta käytettiin eduskunnan täyhsistunnossa viisi puheenvuoroa. Äänessä olivat edustajat Heidi Hautala (vihr), Jyrki Kasvi (vihr), Kimmo Sasi (kok) ja Antero Kekkonen (sd). Puheenvuorot ovat istuntopöytäkirjassa
PTK 85/2006 vp (valitse vasemmasta laidasta HE 126/2006 ja kyseisen asian kohdalta linkki “Keskustelu”).
Edustajat Hautala ja Kasvi ilmaisivat tukensa lakiesitykselle. Lisäksi he ehdottivat tekijänoikeusmaksujen laajentamista myös tiede- ja opetuskirjastoihin.
Hautala ihmetteli, miten opetusministeriö on tähän asti voinut ymmärtää EU:n vuokraus- ja lainausdirektiivin väärin. Hautalan mukaan ehdotettu kaksi miljoonaa euroa uusiin tekijänoikeuskorvauksiin on aivan liian pieni summa. Hänen mukaansa kirjavuokriin voitaisiin hyvin polttaa seitsämän miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Lisäksi Hautalan mukaan myös opetus- ja tutkimuskirjastojen pitäisi maksaa uusia tekijänoikeusmaksuja.
Hautala sanoi uskovansa naivisti, että Rowling ei varmaankaan tulisi hakemaan korvauksia Suomesta, vaan hänenkin rahansa voitaisiin käyttää kotimaassa järjestötukena “yhteisiin tarkoituksiin”.
Kasvin mukaan taas nykyinen harkinnanvarainen kirjastoapurahajärjestelmä toimii hyvin. Hänen mukaansa korvauksia menisi uudessa järjestelmässä ulkomaille kotimaisten kirjailijoiden kustannuksella. Kasvi myös epäilee, että kirjastoapurahajärjestelmää tullaan supistamaan, koska pitkällä tähtäimellä tuskin pidetään yllä kahta rinnakkaista tukijärjestelmää.
Kasvi kannatti tekijänoikeusmaksujen ulottamista myös tiede- ja opetuskirjastoihin.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasi toivoi, että sivistysvaliokunta pyytää tarvittaessa perustuslakivaliokunnalta lausuntoa.
Kekkonen pelkäsi, että ehdotettu järjestelmä tulee suosimaan bestsellereitä esimerkiksi kotimaisen lyriikan kustannuksella.
Lopuksi Hautala vielä painotti, että myös kirjastoapurahat on pidettävät elinvoimaisina ja uusiin tekijänoikeusmaksuihin on käytettävä enemmän veronmaksajien rahoja. Hautala toistaa väitteensä, että sen riski, että “maailmanmenestyskirjailijat ryntäisivät tätä lainauskorvausta lunastamaan”, on liioiteltu.
Jos edellä referoituja puheenvuoroja on uskominen, niin hallituksen esitys on menossa läpi esitettyä pahempana - aivan kuten viime syksyn tekijänoikeuslakiuudistuskin, johon lakivaliokunta puheenjohtajajansa Tuija Braxin (vihr) johdolla lisäsi viime metreillä lisää teletietojen saantioikeuksia viihdeteollisuudelle.
Erityisesti minua ihmetyttää Hautalan lapsenomainen usko siihen, että ulkomaalaiset kirjailijat eivät tule rahojaan Suomesta hakemaan, vaan heidän rahansa voidaan jakaa järjestötukina kotimaassa. Ehkä Hautalalle olisi syytä kertoa
RAL v. Gramex -sotkusta, jossa kyse on nimenomaan siitä, että ulkomaiset muusikot ja tuottajat haluavat heille kuuluvat haastehakemuksen mukaan Gramexin laittomasti panttaamat tekijänoikeuskorvaukset.
Missä ihmeen mielikuvitusmaailmassa nämä arvoisat edustajamme oikein elävät? Liisoja Liedeksen ihmemaassa miltei koko päätön päättäjälauma. On aika vaihtaa koko porukka uusiksi - vaalit ovat ovella.
Masinointi käyntiin. RIAA:n ja MPAA:n (ja mitä niitä vielä onkaan) sekä suurten viihdeyhtiöiden vasallit, erityisesti kulttuurimissi kumppaneineen pitäkööt näppinsä erossa suomalaisesta kulttuurielämästä.
Kuluttajien kannattaisi liittoutua laitevalmistajien kanssa, jotta saisimme käyttökelpoisia, asiakasystävällisiä ja vielä tulevaisuudessakin toimivia laiteita. Sisältö pitää pakottaa laitealustalle, ei toisin päin.
No huh huh, kai nuo Hautalan kommentit olivat edes sarkasmia?! Ja miten Kasvikin nyt tällaista yhtäkkiä kannattaa. Kummallista.
Helkkari - Kasvikin ihan hukassa. Tällaista ei pitäisi järki-ihmisen millään perustelulla haluta hyväksyä. Vaikka Kasvi nyt ei omassa piirissäni olekaan, niin sopii kysyä: siis ketä enää uskaltaa äänestää ensi vaaleissa?!
Meinasin kanssa aanestaa Kasvia ensi vaaleissa…en todellakaan aanesta tuon jalkeen.
Seuraavaksi varmaan digitodayn Jaakko alkaa puhumaan, etta Saarela ja Liedes on kivoja ja nykyinen tekijanoikeuslaki on tosi jees.
Lukekaas muuten itse puheenvuorot kans tuon tiivistelmän lisäksi, niin siitä saa vähän paremmin kuvaa mitä tyypit on sanonu.
Raivostuttaa tuo ikuinen hokema noista potentiaalisista tappioista. Mikä ihmeen itseisarvo se tekijänoikeuksien haltijoiden myyntivoittojen maksimointi oikein on, ettei sille vaan saa mikään tehdä hallaa? Eikö negatiivinen kritiikki muka aiheuta mahdollisesti myyntitappioita? Pitäisikö kriitikon siis korvata haukkumansa teoksen mahdolliset tappiot? Paskan marjat. Kun teos on myyty, saa sen lainata tai haukkua aiheutui siitä hypoteettisia tappioita eli ei eikä tästä pidä kenekään joutua mitään maksamaan.
Kansanedustajien kommenteista voi muuten arvailla kuka heihin on ollut yhteydessä
(PTK 85/2006 vp, valitse vasemmasta laidasta HE 126/2006 ja kyseisen asian kohdalta linkki ?Keskustelu?).
Hautala on ehkä saanut postia tietokirjailijoilta, koska hän on erityisen huolestunut siitä, että kaunokirjallisuutta suositaan tietokirjailijoiden kustannuksella. Hautala myös esittää yksityiskohtaista tilastotietoa tietokirjailijoiden ahdingosta.
Kasvi taas sanoi: “[K]uten meidän kansanedustajien suomalaisilta kirjailijoilta saamasta palautteesta on käynyt ilmi, tämä esitys ei kuitenkaan välttämättä palvele suomalaisten kirjailijoiden etuja.”
Kirjailijaliitto tukee muun muassa opetusministeriölle antamassaan lausunnossa lakiesitystä, mutta Kasvin mukaan suomalaiset kirjailijat vastustavat sitä. Hyvässä jamassa tuntuu kirjailijoiden edunvalvonta olevan. :I
Hautala kannattaa esitystä estoitta ja Kasvin asenne tuntuu olevan, että kun direktiivi on säädetty, niin noudatetaan sitten sitä. Kumpikin haluavaa laajentaa tekijänoikeuskorvaukset koskemaan yleisten kirjastojen lisäksi myös tiede- ja opetuskirjastoja.
Minuakin ihmetyttää Kasvin(kin) kanta, jonka mukaan peruste korvauksille nimenomaan olisivat menetetyt myyntitulot (”- - lainoista ei maksettaisi korvausta lainkaan, vaikka - - tietokirjat jäävät usein ostamatta. - -”).
Asenne tuntuu olevan, että kirjan kaiken käytön pitäisi olla yksinoikeuden alaista ja kaikesta käytöstä pitäisi maksaa korvauksia joidenkin hypoteettisten myyntimenetysten takia. Ilman maksua kirjaa saisi lukea vain kotona peiton alla, ellei sitäkin ole käyttöestolla estetty (kuten hyvin voi olla sähköisen kirjan tapauksessa).
Minullakin on työhuoneeni hyllyssä TKK:n kirjastojärjestelmään työhuonekappaleeksi luetteloituja kirjoja. Pitäisiköhän minunkin alkaa pitää kirjaa siitä, kuinka paljon työkaverit näitä kirjoja lainaavat?
Seuraavan kerran kun kollega tulee pyytämään kirjaa lainaksi, niin pitää varmaan sanoa, että senkin piraatti, ei käy, Sanasto ry kieltää, osta oma kirja ettei tietokirjailijalle tule myyntimenestystä.
Tulee ja vie korvaukset myös niiltäkin kirjailijoilta jotka vähääkin mainitsevat taikuudesta.
Tanya Grotter 1
Tanya Grotter 2
Mitä jos pidettäis kirjasot ihan nykyisillään.
Lainaajat, kirjastot ja kirjailijat olisivat tyytyväisiä.
Uudella pykälällä saadaan ainostaan lainaajat, kirjastot ja kirjailijat(poislukien Rowling) tyytymättömiksi.
No onhan toi sen verran ylevä päämärä ,että siitä vaan.