hautala: en usko Harry Potterin kirjoittajan, rouva Rowlingin, hakevan Suomesta näitä korvauksia.

Tulee ja vie korvaukset myös niiltäkin kirjailijoilta jotka vähääkin mainitsevat taikuudesta.
Tanya Grotter 1
Tanya Grotter 2

Mitä jos pidettäis kirjasot ihan nykyisillään.
Lainaajat, kirjastot ja kirjailijat olisivat tyytyväisiä.
Uudella pykälällä saadaan ainostaan lainaajat, kirjastot ja kirjailijat(poislukien Rowling) tyytymättömiksi.
No onhan toi sen verran ylevä päämärä ,että siitä vaan.

Hautala on ehkä saanut postia tietokirjailijoilta, koska hän on erityisen huolestunut siitä, että kaunokirjallisuutta suositaan tietokirjailijoiden kustannuksella. Hautala myös esittää yksityiskohtaista tilastotietoa tietokirjailijoiden ahdingosta.

Kasvi taas sanoi: “[K]uten meidän kansanedustajien suomalaisilta kirjailijoilta saamasta palautteesta on käynyt ilmi, tämä esitys ei kuitenkaan välttämättä palvele suomalaisten kirjailijoiden etuja.”

Kirjailijaliitto tukee muun muassa opetusministeriölle antamassaan lausunnossa lakiesitystä, mutta Kasvin mukaan suomalaiset kirjailijat vastustavat sitä. Hyvässä jamassa tuntuu kirjailijoiden edunvalvonta olevan. :I

Hautala kannattaa esitystä estoitta ja Kasvin asenne tuntuu olevan, että kun direktiivi on säädetty, niin noudatetaan sitten sitä. Kumpikin haluavaa laajentaa tekijänoikeuskorvaukset koskemaan yleisten kirjastojen lisäksi myös tiede- ja opetuskirjastoja.

Minuakin ihmetyttää Kasvin(kin) kanta, jonka mukaan peruste korvauksille nimenomaan olisivat menetetyt myyntitulot (”- - lainoista ei maksettaisi korvausta lainkaan, vaikka - - tietokirjat jäävät usein ostamatta. - -”).

Asenne tuntuu olevan, että kirjan kaiken käytön pitäisi olla yksinoikeuden alaista ja kaikesta käytöstä pitäisi maksaa korvauksia joidenkin hypoteettisten myyntimenetysten takia. Ilman maksua kirjaa saisi lukea vain kotona peiton alla, ellei sitäkin ole käyttöestolla estetty (kuten hyvin voi olla sähköisen kirjan tapauksessa).

Minullakin on työhuoneeni hyllyssä TKK:n kirjastojärjestelmään työhuonekappaleeksi luetteloituja kirjoja. Pitäisiköhän minunkin alkaa pitää kirjaa siitä, kuinka paljon työkaverit näitä kirjoja lainaavat?

Seuraavan kerran kun kollega tulee pyytämään kirjaa lainaksi, niin pitää varmaan sanoa, että senkin piraatti, ei käy, Sanasto ry kieltää, osta oma kirja ettei tietokirjailijalle tule myyntimenestystä.

Seuraavaksi varmaan digitodayn Jaakko alkaa puhumaan, etta Saarela ja Liedes on kivoja ja nykyinen tekijanoikeuslaki on tosi jees.

Masinointi käyntiin. RIAA:n ja MPAA:n (ja mitä niitä vielä onkaan) sekä suurten viihdeyhtiöiden vasallit, erityisesti kulttuurimissi kumppaneineen pitäkööt näppinsä erossa suomalaisesta kulttuurielämästä.

Kuluttajien kannattaisi liittoutua laitevalmistajien kanssa, jotta saisimme käyttökelpoisia, asiakasystävällisiä ja vielä tulevaisuudessakin toimivia laiteita. Sisältö pitää pakottaa laitealustalle, ei toisin päin.

Eduskunnan lähetekeskustelu oli huolestuttava.

Asiasta käytettiin eduskunnan täyhsistunnossa viisi puheenvuoroa. Äänessä olivat edustajat Heidi Hautala (vihr), Jyrki Kasvi (vihr), Kimmo Sasi (kok) ja Antero Kekkonen (sd). Puheenvuorot ovat istuntopöytäkirjassa
PTK 85/2006 vp (valitse vasemmasta laidasta HE 126/2006 ja kyseisen asian kohdalta linkki “Keskustelu”).

Edustajat Hautala ja Kasvi ilmaisivat tukensa lakiesitykselle. Lisäksi he ehdottivat tekijänoikeusmaksujen laajentamista myös tiede- ja opetuskirjastoihin.

Hautala ihmetteli, miten opetusministeriö on tähän asti voinut ymmärtää EU:n vuokraus- ja lainausdirektiivin väärin. Hautalan mukaan ehdotettu kaksi miljoonaa euroa uusiin tekijänoikeuskorvauksiin on aivan liian pieni summa. Hänen mukaansa kirjavuokriin voitaisiin hyvin polttaa seitsämän miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Lisäksi Hautalan mukaan myös opetus- ja tutkimuskirjastojen pitäisi maksaa uusia tekijänoikeusmaksuja.

Hautala sanoi uskovansa naivisti, että Rowling ei varmaankaan tulisi hakemaan korvauksia Suomesta, vaan hänenkin rahansa voitaisiin käyttää kotimaassa järjestötukena “yhteisiin tarkoituksiin”.

Kasvin mukaan taas nykyinen harkinnanvarainen kirjastoapurahajärjestelmä toimii hyvin. Hänen mukaansa korvauksia menisi uudessa järjestelmässä ulkomaille kotimaisten kirjailijoiden kustannuksella. Kasvi myös epäilee, että kirjastoapurahajärjestelmää tullaan supistamaan, koska pitkällä tähtäimellä tuskin pidetään yllä kahta rinnakkaista tukijärjestelmää.

Kasvi kannatti tekijänoikeusmaksujen ulottamista myös tiede- ja opetuskirjastoihin.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasi toivoi, että sivistysvaliokunta pyytää tarvittaessa perustuslakivaliokunnalta lausuntoa.

Kekkonen pelkäsi, että ehdotettu järjestelmä tulee suosimaan bestsellereitä esimerkiksi kotimaisen lyriikan kustannuksella.

Lopuksi Hautala vielä painotti, että myös kirjastoapurahat on pidettävät elinvoimaisina ja uusiin tekijänoikeusmaksuihin on käytettävä enemmän veronmaksajien rahoja. Hautala toistaa väitteensä, että sen riski, että “maailmanmenestyskirjailijat ryntäisivät tätä lainauskorvausta lunastamaan”, on liioiteltu.

Jos edellä referoituja puheenvuoroja on uskominen, niin hallituksen esitys on menossa läpi esitettyä pahempana - aivan kuten viime syksyn tekijänoikeuslakiuudistuskin, johon lakivaliokunta puheenjohtajajansa Tuija Braxin (vihr) johdolla lisäsi viime metreillä lisää teletietojen saantioikeuksia viihdeteollisuudelle.

Erityisesti minua ihmetyttää Hautalan lapsenomainen usko siihen, että ulkomaalaiset kirjailijat eivät tule rahojaan Suomesta hakemaan, vaan heidän rahansa voidaan jakaa järjestötukina kotimaassa. Ehkä Hautalalle olisi syytä kertoa
RAL v. Gramex -sotkusta, jossa kyse on nimenomaan siitä, että ulkomaiset muusikot ja tuottajat haluavat heille kuuluvat haastehakemuksen mukaan Gramexin laittomasti panttaamat tekijänoikeuskorvaukset.

Vakavasti puhuen, koen kyllä tekijänkorvaukset ihan aiheellisiksi, mutta kovasti nuo rahamäärät ja niiden suuntautuminen oikeisiin kohteisiin epäilyttävät.