ITviikko kertoo neljä vuotta kestäneen tietoyhteiskuntaohjelman päätöstunnelmista:
Pääministeri Matti Vanhanen oli luonnollisesti tyytyväinen suojelemansa [tietoyhteiskunta]ohjelman tuloksiin. Mutta yhteen epäonnistumiseen hänkin kiinnitti huomiota: tekijänoikeusasiat jäivät kesken.
- Nykyjärjestelmä ei ota huomioon monikanavaista jakelua. Vetoan voimakkaasti siihen, että tekijänoikeuksien haltijat ottaisivat huomioon kokonaisedun. Suomi on hyvin pieni maa, ja tänne olisi mahdollista luoda laboratorio-olosuhde, jossa voitasiin saada jotain aikaiseksikin.
Jobsin Steven mukaan Apple luopuisi ilomielin iTunesin käyttöestoista, jos isot levy-yhtiöt sallisivat sen. Jobs myös ohimennen tokaisee, etteivät mitkään drm:t estä piratismia. Uskottavan tekstin hän on on saanut aikaiseksi.
Siitä käy myös ilmi, että Applella on sopimuksiensa mukaan vain kovin vähän aikaa tilkitä FairPlay-drm, jos ja kun joku sen aina silloin tällöin murtaa. Muuten pitäisi kuulemma vetää musiikki pois myynnistä. Jobs vetoaa siihen selittäessään, miksei FairPlayn avaaminen kilpailijoille käy oikein laatuunsa.
Kun ei itse ehdi kirjoittamaan, voi aina “siteerata” muita. Tässä huomisen ITviikon juttu kännykkä-tv:n tekijänoikeuksista.
Asiaan perehtyi toimittaja Maija-Liisa Ihanus. Huomion arvoisin asia on minusta se, että Liedes & Co selvittelee nyt asiaa, joka mutkistui osittain juuri opetusministeriön lausuntojen vuoksi.
Mobiili-tv:n tekijänoikeusneuvottelut jumissa
Mobiilitelevisiolähetysten alku Suomessa lykkäytyy vähintään loppukevääseen. Ylen ja tekijänoikeusjärjestöjen neuvottelut ovat ajautuneet pattitilanteeseen, jossa kukaan ei aio perääntyä.
Mobiili-tv:n tekijänoikeuksista ei käydä tällä hetkellä alan kattavia neuvotteluja. Viime syksynä alan järjestöt Gramex, Kopiosto, Satu, SEK, Teosto ja Tuotos vielä kävivät alan toimijoiden pyöreän pöydän keskusteluja, mutta nyt kukin järjestö neuvottelee kanavien kanssa kahdenvälisesti.
- Koko alan kattavat neuvottelut ovat seis. Alalla on nyt poteroiduttu eikä ymmärretä, että maailma on muuttunut, audiovisuaalisen alan tuottajien Satu ry:n toiminnanjohtaja Satu Harkke huokaa.
Satu ry halusi toimia sillanrakentajana, jotta koko alan kattavaan sopimukseen olisi päästy.
- Mutta valitettavasti tekijänoikeusjärjestöt katsovat asiaa historiasta käsin ja koettavat pysytellä vanhassa. Tausta on toki turvattava, mutta samalla on tajuttava, että maailma on pysyvästi muuttunut, Harkke huomauttaa.
Ylen hallintojohtaja Jussi Tunturi vahvistaa, että järjestöjen kanssa ollaan kyllä yhteydessä, mutta ei tässä asiassa. Pattitilanne on syntynyt, kun kaikki osapuolet ovat pysyneet kannoissaan.
- Järjestöjen kanta ei tunnu yhtään kypsyneen, Tunturi valittaa.
Ydinkysymys mobiili-tv:n tekijänoikeuksien kohdalla on se, voidaanko nykyisiä valtakunnallisia tv- ja radiokanavia jaella samanaikaisesti dvb-h-kännykkä-tv-verkossa ilman eri korvauksia.
- Me emme tule samanaikaisesta lähettämisestä maksamaan erillisiä tekijänoikeuskorvauksia. Tässä on kyse lain tarkoittamasta samalle yleisölle samalla alueella jakelusta eikä korvaukseen oikeuttavasta toiminnasta.
Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan Yle ja kaupalliset kanavat eivät tarvitse erillisiä lupia mobiili-tv:tä varten, jos ohjelmisto lähetetään eri kanaviin samanaikaisesti ja samansisältöisenä.
Selvitys siirtää lähetyksiä
Tilanne ajautui niin hankalaksi, että eduskunta edellytti opetusministeriöltä selvitystä lakimuutoksesta, joka koskee Yleä ja Ylen mahdollisuuksia lähettää omia kanaviaan myös dvb-h-verkossa. Selvityksessä käydään läpi dvb-h-lähetysten saman- tai eriaikaisuus, matkapuhelimen erilaiset käyttötavat sekä matkapuhelinverkkojen, laajakaistayhteyksien ja webcastingin käyttäminen.
- Eduskunta edellytti, että tämä selvitys tehdään ilman viivytystä. Olemme aloittaneet keskustelut aiheesta sekä työsuunnitelman teon, johtaja Jukka Liedes opetusministeriöstä sanoo.
Tarkkaa aikaa selvityksen valmistumiselle Liedes ei uskalla antaa, mutta “ilman viivytystä” viitannee tähän kevääseen.
- Seuraavassa tekijänoikeusselvitysten vaiheessa otetaan sitten esille tämä mobiili-tv:n tekijänoikeusasiakin. Tällä hetkellä nämä ovat erillisiä asioita.
Yle ei aloita mobiili-tv-lähetyksiä ennen selvityksen valmistumista. Ylen Tunturi arvelee, että asiassa edetään vasta maaliskuun loppupuolella.
Nokia taas ei tuo kauppoihin N92-mobiili-tv-kännykkäänsä ennen kuin lähetykset alkavat.
Uusi tekniikka nostattaa keskustelun aina uudelleen
Hallitussihteerinä opetusministeriössä työskentelevä Mikko Huuskonen on perehtynyt mobiili-tv:n tekijänoikeuksiin väitöskirjan verran. Oikeustieteen alaan kuuluvan väitöksen mukaan uusi tekniikka nostattaa aina uuden tekijänoikeuskeskustelun, kun toimintaa suunnitteleva osapuoli pitää tekijänoikeusvaateita ylimitoitettuina.
- Keskustelun alkaminen aina uudelleen on luonnollista. Vaikka kuinka pyritään teknologianeutraaliuteen säätelyssä ja pyritään ottamaan huomioon tulevat muutokset, siihen on vaikea päästä, Huuskonen sanoo.
Huuskosen tämänhetkinen käsitys on, ettei samojen ohjelmien lähettäminen mobiiliverkossa synnytä uusia oikeuksia. Lisämaksua ei tekijänoikeuksien haltijoille tässä tapauksessa rapisisi.
Tekijänoikeuskeskustelussa pitäisi erottaa alkuvaihe menestysvaiheesta. Alkuvaiheessa ei ole kyse suurista rahoista, mutta keskustelu tahtookin keskittyä tilanteeseen, jossa rahat jo liikkuvat.
- On luonnollista lähteä siitä, että tämä tulee olemaan jonkinmoinen menestys. Toinen mahdollisuus on pitää alkua jonkinmoista riskinottoa edellyttävänä ja tarkastella ensin vain alkuvaihetta. Tällaistakin on historiassa tapahtunut. Mutta nämä eivät ole enää lainsäädäntö- vaan neuvottelutaktisia kysymyksiä, Huuskonen huomauttaa.
Sitäkin on esitetty, että mobiili-tv:n pitäisi saada lähteä liikkeelle kevennetyllä mallilla, jotta kaupallisella onnistumisella olisi paremmat mahdollisuudet. Esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi on ollut kannalla, että mobiili-tv-lähetykset olisi pitänyt jo saada käyntiin ilman erillisiä tekijänoikeusmaksuja, sillä katsojien määräkään ei uuden kanavan myötä lisäänny. Kasvin eduskunnassa pitämän puheen mukaan ajan myötä olisi syntynyt pelkästään mobiilitelevisiolle tarkoitettuja lähetyksiä, joista tekijänoikeuskorvauksia olisi maksettu.
Tietoyhteiskuntapuolue kerää yhä kannattajakortteja päästäkseen puoluerekisteriin, mutta jo kevään eduskuntavaaleissa yhdistys on mukana kolmen ehdokkaan voimin. Tämän mahdollistaa yhteisesiintyminen liberaalien kanssa.
Kertoo Digitoday TYP:n tiedotetta mukaillen.
Ketkäs kolme ovat ehdolla. Tommi Korhonen. Ketä muita?
Nuo Turren mainiot lakimiehet ovat tehneet kirjan, joka minun pitäisi jo työnkin - ja tämän blogiharrastukseni - puolesta lukea. En ole ehtinyt. Hyvä se varmaan on. Nimi on ainakin niin tätä päivää: Community Created Content - Law, Business and Policy.
Kirja antaa yleiskuvan yhteisöpohjaisen sisällöntuotannon monimutkaisesta maailmasta kolmesta eri näkökulmasta – oikeudellisesta, liiketaloudellisesta ja yhteiskuntapolittisesta. Kirja tuotettiin osana Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion Parteco-tutkimushanketta.
Kirjan ensimmäisessä osassa käsitellään tiiviisti lainsäädäntöä, joka on keskeisessä roolissa yhteisöpohjaisen sisällöntuotannon kannalta. Painopiste tässä osiossa on erityisesti tekijänoikeuslaissa, jonka lisäksi myös rikoslain ja sananvapauslain sisältöä käsitellään lähinnä verkkojulkaisemisen näkökulmasta. Asiaa on myös alasottoilmoituksia koskevista säännöksistä. Osiossa käsitellään lisäksi perusteellisesti avoimet sisältölisenssit, joista Creative Commons saa suosituimpana lisenssityyppinä tarkimman huomion.
[Toim. huom. Kakkososa ohitettu, koska se ei niinkään kiinnosta. Lukekaa kirjasta tai turren blogista lisää.]
Kirjan kolmannessa osassa käsitellään yhteisöpohjaiseen sisällöntuotantoon liittyviä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Näistä ensimmäinen on tekijänoikeuslain optimoiminen muuttuneeseen digitaaliseen ympäristöön. Keskeisenä tavoitteena tulisi olla oikeudellisten riskien vähentäminen. Koska tekijänoikeuslainsäädäntöä ei kuitenkaan olla aivan lähiaikana uudistamassa, väliaikaisia ratkaisuja tulisi etsiä muualta kuten esimerkiksi luomalla alalle itsesääntelyä, jolla voidaan määritellä tarkemmin hyväksyttävän ja moitittavan toiminnan rajat. Osiossa käsitellään myös tekijänoikeusjärjestöjen roolin muuttumista sekä avoimen lähdekoodin yhteisöjen suhdetta Creative Commons -hankkeeseen. Kummassakin nykytila todetaan epätyydyttäväksi. Paras ratkaisukeino saattaa olla kommunikaation parantaminen tunnistettavien yhteisten etujen ajamiseksi.
Kari Haakanan blogissa on ollut muutamakin kirjoitus ja keskustelu sananvapauslain suhtautumisesta keskustelupalstoihin. Villeimmän tulkinnan mukaan vastaava toimittaja vastaa esi- ja jälkimoderoidusta keskustelupalstasta mutta ei lainkaan moderoimattomasta. Siinä ensimmäinen asia, johon toivon löytäväni vastauksen - kunhan ehdin lukea opusta. Ei liity harrastukseen, mutta työhön kylläkin.
Suomen kuluttaja-asiamies vaatii muutoksia itunesin käyttöehtoihin, kertovat lukuisat uutisvälineet. Syyt ovat samat kuin muissa Pohjoismaissa: ei saa lukita kappaleita yhteen mp3-soittimeen, ei saa muuttaa käyttöehtoja ihan mielivaltaisesti, eikä saa yrittää väittää että palvelua sitoisi lähinnä Ison-Britannian laki.
(8logaan kännykällä, joten arvostaisin uutiseen liittyvien linkkien postaamista kommenttia. =))
Edit klo 21.09: Norja sai suomalaiset kuluttajaviranomaiset ylipuhuttua. Kesällä kun soitin Kuluttajavirastoon tästä Norjan hankkeesta kysyäkseni, ei siellä oikein oltu kärryillä. Hyvä että tilanteen seuraaminen ei jäänyt pelkäksi tilanteen seuraamiseksi.
Norwegian Consumer Ombudsman Bjoern Erik Thon said French consumer lobby UFC-Que Choisir and its German counterpart, Ferbraucherzentralen, joined the effort late last year, and other European countries are considering it. Finland’s Kuluttajavirasto consumer group is also part of the effort.
“This is important because Germany and France are European giants,” Thon said. “Germany, in particular, is a big market for digital music.”
The Nordic regulators have met Apple officials at least twice on the complaints.
In a written statement after one such meeting in Oslo in September, Apple said it “is working to address the concerns we’ve heard from several agencies in Europe, and we hope to resolve these issues as quickly as possible.”
Homma alkaa olla selvä. Kukaan ei ole tyytyväinen nykyiseen tekijänoikeusjärjestelmään. Ehkä muutama virkamies vielä hykertelee tyytyväisenä lakimuutoksen jäljiltä, mutta Taloussanomien mukaan jopa muusikot vaativat vaativat remonttia tekijänoikeuksiin.
En tosin saa jutusta selvää, minkälaisesta tekijänoikeusremontista tarkalleen olisi kyse, mutta sitaateissa puhutaan yrittämisestä, veroalennuksista ja työolojen parantamisesta.
Tekijänoikeusjärjestelmä on rukattava uuteen uskoon, jotta Suomi hyötyy luovan teollisuuden kasvavista tulovirroista, vaativat musiikkialan asiantuntijat. Uhkana on muusikoiden ja heidän tulojensa joukkopako Suomesta urheilijoiden tapaan, sanoo muusikko Eicca Toppinen.
Ministeri Saarela on totutusti sitä mieltä, että luovan talouden toimijoiden on voitava harjoittaa ammattiaan. (Muistattehan luovalla työllä pitää voida elää -argumentin.)
Suomi ei pärjää ainoastaan paperilla ja kännyköillä. Luova talous on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämmässä asemassa. Luovan talouden toimijoiden, kuten muusikoiden, on voitava harjoittaa ammattiaan, kulttuuriministeri Tanja Saarela sanoi Music Export Finlandin “Populaarimusiikista luovan taloutemme hitti” -seminaarissa.
Himasen puheenjohtama paneeli oli yksimielinen, että tekijänoikeusverotuksen nykyaikaistaminen luo perusedellytykset luovan talouden kukoistamiselle Suomessa. Nykyisen tekijänoikeusverotusjärjestelmä ei mahdollista yrittäjille tulonhankintavähennyksiä eikä näitä huippukauden tuloja voi tulouttaa yritykselle tai rahastoida, kuten suomalaiset urheilijat voivat. Nykyinen järjestelmä myös kuitenkin vähentää tekijänoikeuksista tulonsa saavien työttömyys- ja sosiaaliturvaa. Suomen kansantalous pääsisi muutoksen myötä hyötymään muissa Euroopan maissa jo havaituista luovan teollisuuden kasvavista tulovirroista.
Edit2: Ilta=Sanomien otsikko “Saarela: taiteilijat kärsivät verotuksesta” on kyllä työnantajani otsikointia parempi.
Saarelan mielestä ei ole kohtuullista, että taitelijat maksavat yhtenä vuonna verot esimerkiksi hittikappaleensa tekijänoikeustuloista.
- Tulot on voitava säätiöidä siten, että rahat voi maksaa itselleen useamman vuoden aikana, hän sanoi.
Kari A. Hintikan blogissa on mielenkiintoinen, jo tovi sitten julkaistu kooste verkkovoimankäytöstä vuonna 2006. Sinänsä kiinnostavampaa ovat tietenkin digitodayn saamat “propsit”.
Digitoday.fi oli vuoden paras ei-ruotsinkielinen lähde Ruotsin juonenkäänteiden seuraamiseen. Propsit sinne ja erityisesti Mika Lahdensivulle ja Marko Mannilalle.
Hintikan englanninkielinen kirjoitelma Ruotsin piraattien tarinasta myös menettelee (piraatit politiikassa -pdf). Ei vaan, hyvä sekin on.
Mikan ja Markon juttuja Ruotsin piraateista löytyy klikkaamalla tästä
EK, mediayhtiöt, Nokia ja kumppanit eivät pidä siitä, että tekijänoikeusasiat ovat opetusministeriön hallinnonalaa. KTM olisi parempi, * nämä totesivat jo marraskuussa eduskuntapuolueille lähettämässään esityksessä.
“Tekijänoikeus sekä esimerkiksi patentti- ja tavaramerkkioikeudet liittyvät läheisesti toisiinsa”, sanoo johtava asiantuntija Tytti Peltonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. “Nämä eri suojamuodot esiintyvät usein päällekkäisinä siten, että samaa tuotetta suojataan useammalla oikeudella. Jotta aineettomia oikeuksia voidaan kehittää ja hallinnoida tehokkaasti, niiden on syytä kuulua yhden ministeriön toimivaltaan.”
Taitelijat, heidän *järjestönsä ja Suomen IFPI (ÄKT) taasen pitävät opetuministeriöstä. Siksi he, taiteilijat, ovat allekirjoittaneet sankoin joukoin adressin tekijänoikeusasioiden pitämiseksi opetusministeriössä, kertoo mm. HS.fi.
Adressin kirjoittajat epäilevät mediayhtiöiden ja elinkeinoelämän järjestöjen motiiviksi sitä, että kauppa- ja teollisuusministeriössä niiden sana painaisi enemmän kuin taiteilijoiden ja pienten kulttuuriyritysten. “Ne uskovat hyötyvänsä siitä taloudellisesti, ts. saavansa toisten työn ja yrittämisen tuloksia käyttöönsä entistä helpommin ja halvemmalla”, liikkeen internetisivuilla todetaan.
HS.fi ei sen sijaan kerro, että kulttuuriväki aikoo myös lähettää sähköpostia kansanedustajille. Siis kyseessä on ihan aito ja oikea masinoitu kampanja, vieläpä avoin masinoitu kampanja, joka on suljetun tai salatun - mbnettimäisen - masinoidun kampanjan vastakohta.
Masinointia? Ehkä - mutta avointa sellaista.
Meilikampanjoita ovat tähän asti tehneet muut kuin kulttuuriväki. Niitä on myös tehty joskus sammutetuin lyhdyin, jolloin päättäjät luulivat meilejä spontaaneiksi kansalaisreaktioiksi. Mielestämme kulttuurin ystävien on aika tehdä oma kampanjansa hyvän asian puolesta. Tahdomme olla täysin avoimia. Kampanjalla on julkinen nettisisvu ja pyydämme, että meileissä näkyy viittaus yhteiseen adressiin ja nettisivuun. Emme odota jättimäistä meilitulvaa, mutta jokainen meili on tärkeä. Tee hyvä liike. Lähetä meiliä myös ystävillesi, jotta hekin toimivat.
A-lehdet Oy, Alma Media Oyj, Aikakauslehtien Liitto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Elisa Oyj, Finnet-liitto ry, Graafinen Teollisuus ry, Keskisuomalainen Oyj, Kesko Oyj, Keskuskauppakamari, Kustannusosakeyhtiö Otava, Mainostajien Liitto ry, Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto ry, MTV Oy, Nokia Oyj, Sanomalehtien Liitto ry, SanomaWSOY Oyj, SBS Finland Oy, Suomen Audiovisuaalisen Alan, Tuottajat ry, Suomen Hiusyrittäjät ry, Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry, Suomen Kaapelitelevisioliitto ry, Suomen Kustannusyhdistys ry, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Suomen Radioiden Liitto ry, Suomen Televisioiden Liitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta, Teknologiateollisuus ry, TeliaSonera Finland Oyj, Tietoalojen Liitto ry, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Viestinnän Keskusliitto ry, Yhtyneet Kuvalehdet Oy.
* Järjestöt ovat:
Finlands svenska författareförening, Finlands svenska skådespelarförbund rf, Kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiila ry, Sarjakuvantekijät ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Suomen arvostelijain liitto ry, Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijäin Liitto SET ry, Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry, Suomen elokuvatuottajien keskusliitto ry, Suomen Journalistiliitto ry, Suomen kirjailijaliitto ry, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry, Suomen Lausujain liitto ry, Suomen Lavastustaiteilijain Liitto ry, Suomen Muusikkojen Liitto ry, Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ry, Suomen Näyttelijäliitto ry, Suomen Säveltäjät ry, Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, Suomen Taiteilijaseura ry, Suomen Tanssitaiteilijan Liitto ry, Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry, Suomen Työväen Musiikkiliitto, Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry, Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry, Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden Liitto ry, Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TEME.
- BoingBoingista - kuten tavallista - löytyy myös asiaa aiheesta, Digitodayn tekijänoikeuslakiblogin isäntä, Taloussanomien kehityspäällikkö Jaakko Kuivalainen sanoo.
Piratebayn ratsia on niin ikään ollut esillä blogissa.
- Ruotsin lehdistö jatkaa esimerkillisesti Pirate Bay -ratsian taustojen kaivelemista. Expressen vaatii eilisessä pääkirjoituksessaan maan oikeusministeriön ja MPAA:n lobbareiden välisen laajan kirjeenvaihdon julkistamista, epäillen oikeusministeriötä korruptiosta tapauksen yhteydessä, kirjoittaa “Virallinen Valvoja” -nimimerkkiä käyttävä henkilö blogin kommenteissa.
- Ruotsin edellinen hallitus ehti julistamaan kyseisen kirjeenvaihdon salaiseksi. Silloinen oikeusministeri Bodström on omalta osaltaan edelleen perustuslakikomitean tutkimusten kohteena asian tiimoilta, Valvoja jatkaa.
Nimerkki Nadel kommentoi jo aiemmin samaa uutista blogissa. Hänen mielestänsä päätös saattaa helpottaa panttivankitilanteita, koska koko rakennus voidaan räjäyttää näin ilman riskejä.
- Jännä maa tuo Hurrilandia, Nadel toteaa.
Kuivalainen jatkaa vielä kotoisista aiheista. Hän uskoo, että kotimaisista piraateista kiinnostuneet saattavat pitää mielenkiintoisena turre.comin blogin merkintää “Finreactorin valituskirjelmät”.