11.5.2006

24 vastausta

• Huima 11.5.2006 klo 09.38
  

  Tässäkin toiset taitavat puhua aidasta ja toiset aidan seipäistä. Tekijänoikeuspuoli on toisaalta siilipuolustuksessa, ja toisaalta hyökkää kuin vihainen karhu.

  No, kielikuvat sikseen. Eikös kysymys ole siitä, että jos tekijänoikeuskorvaus lähetyksestä on kertaalleen maksettu, sitä ei pidä toistamiseen maksaa. Oli(vat) lähetysteknologia(t) mitä tahansa. Jos puolestaan korvausta ei ole vielä maksettu, pitää se maksaa, oli lähetysteknologia mikä tahansa. Mikä tässä on vaikeaa?

  Tuossa tekijänoikeusjärjestöjen kanssa sopimisessa on kyllä se vaara, että vaikka hinnaksi sovitaan nyt nolla euroa, mutta yllä kuvaamani periaate jätetään sopimatta, voi edessä olla hinnan korotus.

• Martti Heikkilä 11.5.2006 klo 09.59
  

  Verrataanpa tilannetta siihen, että Tampere-talossa järjestetään konsertti. Konsertin järjestäjä sopii Teoston kanssa musiikin käyttöehdoista ja niiden mukaisesta korvauksesta. Lasku on viitisen prosenttia lipputuloista.

  Sen jälkeen järjestäjä myy Ylelle konsertin televisiointioikeudet. Samalla järjestäjä ilmoittaa, että tekijänoikeusmaksuja Teostolle ei Ylen enää tarvitse maksaa, kun järjestäjä on ne jo kertaalleen maksanut.

  Sellainen periaate, että vain ensimmäisen lähettäjän on sovittava tekijän kanssa ja kaikki jatkolähettäjät voivat sitten tekijöiden henkistä omaisuutta vapaasti hyödyttää olisi ihan kestamätön ja johtaisi monenlaisiin kikkailuihin. Ensimmäinen lähettäjä olisi pääsääntöisesti sellainen, jolla olisi mahdollisimman pieni yleisö ja vähän liikevaihtoa.

• Huima 11.5.2006 klo 10.10
  

  Aivan, mutta kun lähetys tapahtuu samanaikaisesti eli on sama lähetys ja tekijänoikeus-maksu on maksettu jo koko yleisöstä. Tietenkin, jos yleisömäärä kasvaa, maksukin kasvaa. Mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä lähetysteknologian kanssa.

  Tuossa Tampere-talovertauksessa en oikein pidä konsertin seuraamista paikan päällä lähetyksenä.

• SPK 11.5.2006 klo 10.54
  

  Tekijäpuolen näkemys lähetyksistä ja vastaanottavasta yleisöstä on vähintäänkin “mielenkiintoinen”.

  Jos Teosto ja kumppanit saavat tahtonsa läpi tässä(kin) asiassa, niin ehdotan, että kyseisten tahojen “neuvottelijat” pitäisi määrätä pakkotyöhön maailmanrauhan hyväksi. Sellainen voitelutaito… jos tuollaiset tyypit eivät saisi (pakko)rauhaa esimerkiksi Lähi-itään, niin sitä ei saa aikaiseksi kukaan.

• Jaakko Kuivalainen 11.5.2006 klo 11.11
  

  Martti Heikkilä: “Ensimmäinen lähettäjä olisi pääsääntöisesti sellainen, jolla olisi mahdollisimman pieni yleisö ja vähän liikevaihtoa.”

  Ehkäpä siksi liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä rajaa vapaan lähettämisen (eli määrittää lähetyksen alkuperäiseksi lähetykseksi) toimiluvassa mainittuun alueeseen ja alkuperäiseen lähetysalueeseen ja Ylen tapauksessa laissa mainittuihin asioihin. Lisäksi oikeus yhdenaikaiseen lähettämiseen on vain DVB-T-ohjelmatoimiluvan haltijalla. (Digita ei ole ohjelmien lähettäjä, vaikka yhtiö rakentaakin DVB-H-verkon ja operoi sitä (verkkotoimilupa). Täsmälleen sama tilanne on maanpäällisen digi-tv:n puolella.)

  Oikeus televisio- ja radiotoiminnan harjoittamiseen toimiluvan mukaisella tai muulla alkuperäisellä lähetysalueella myös 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa DVB-H-standardille varatussa verkossa. Tällöin kyseessä on DVB-T-standardilla lähetettävän ohjelmiston kanssa sama alkuperäinen lähetys.

  Ja vielä perusteluista:

  Lähetysalue DVB-H-verkossa voisi siten olla enintään DVB-T-verkkoon myönnetyn toimilupa-alueen laajuinen, koska kyseessä on sekä toimiluvan että tekijänoikeuksien kannalta sama alkuperäinen lähetys. Jos ohjelmiston lähetysalue maanpäällisessä digitaalisessa DVB-T-verkossa olisi suppeampi kuin toimilupa-alue, ohjelmistoa ei voisi tämän momentin nojalla lähettää alkuperäistä lähetysaluetta laajemmalle. Säännöksen nojalla ei siten voitaisi laajentaa lähetysaluetta siitä, mikä se on maanpäällisessä digitaalisessa DVB-T-verkossa.

• Tommi Korhonen 11.5.2006 klo 11.53
  

  Minä näen että tekijänoikeuspuoli haluaa tämän sovittavaksi nyt, siten että siitä ei tule lakia johon he eivät ole päässeet lobbaamaan väliin.

  Sinänsä ymmärrettävää, ja juurikin uuden yleisön ja uuden rahastuksen jakamisen osalta olen Martin näkökulman kannalla. Tästä lienemme aika samaa mieltä. Jos yleisön määrä lisäntyy, tai lähetyksestä saatava rahamäärä merkittävästi lisääntyy, niin siinä on tekijänoikeuksien omistajilla oikeus olla mukana.

  Kuitenkin minusta tuossa pitää olla varpaillaan myös siitä syystä että nyt myös halutaan tehdä ennakkotapaus jossa levittäjillä on nimenomaan se päätäntävalta, eikä vain sananvaltaa. Lisäksi halutaan pitää tekijänoikeuskysymykset kulttuuriministeriön hallussa syistä X, Y ja Z, pysyköön muut ministeriöt poissa. Onneksi tämä nykyinen ehdotus tuntuu järkevältä, ja niin pitääkin olla: saa vain nähdä milloin ennustettu hinnakorotus sitten astuu väliin.

  Tosiasiahan tässä kuitenkin on että kuluttaja tässä häviää. On jo parikymmentä vuotta ollut mahdollista hankkia pieniä taskutelevisioita, minusta kännykkätelevisiossa ei sinänsä ole mitään uutta. Siitä vain joutunee maksamaan enemmän: operaattorit ja lähettäjät toivovat saavansa SMS:n tai GSM:n tasoisen rahasammon (jotka molemmat lisäsivät kuluttajien kuluja aivan uuteen mittaan, eivät vain uudelleenjärjestelleet kulurakennetta. Olisittteko kuvitelleet maksavanne 30-100? kuukausimaksuja lankapuhelimen aikana?). Aiemmin muualla tässä blogissa esitetty WAP on hyvä esimerkki. SMS:stä ei arvattu tuota, ja se toimi hyvin ja toteutui hyvin, mutta WAP:ista odotettiin samaa ja siksi se rahastettiin kuoliaaksi.

  Saa nähdä tulenko katsomaankaan televisio-ohjelmia koskaan kännykällä. Nyt se ei ainakaan hotsita paljoa, eikä siitä viitsi montaa euroa minuutilta/tunnilta maksaa. Jos tämän tajuaisivat myös palveluita rakentavat tahot…

• jm 11.5.2006 klo 12.02
  

  Ehkä (c)-järjestöjä miellyttäisi enemmän sanamuoto, jossa perusajatuksena on, että aina laskutetaan jokaisesta lähetyksestä erikseen - oli välitysmuoto mikä tahansa. Poikkeuksena olisi sellainen erikoistilanne, että sama sisältö, siis kuva ja ääni, tulisi kahta tai useampaa saman (maksumielessä) lähettäjän kanavaa pitkin tismalleen samaan aikaan (poislukien lähetystekniset viiveet ja eroavaisuudet kuvan- ja äänenlaadussa). Tällöin nämä lähetykset ymmärrettäisiin laskutusmielessä vain yhtenä lähetyksenä. Tällaisen tilanteen ei tarvitsisi olla pysyvä etukäteissopimus, vaan lähetteitä voitaisiin näin päällekkäistää koska tahansa ja niiden tekniikka voisi olla mitä tahansa.

  Koska jos ei näin tehtäisi, voisi IP-tv:n broad/multicasting-tekniikkaa samalla logiikalla laskuttaa yli kymmenen miljardin ihmisen yleisöstä, mikäli vastaanottajia olisi pari tuhatta. Näin siis jos oletetaan yhdellä lähetyksellä on aina 5 milj. vastaanottajaa. Tämähän ylittäisi vielä useana tulevanakin vuonna koko maapallon väkimäärän.

• JT 11.5.2006 klo 12.41
  

  Onneksi muualla medioissa on myös toinen puoli, mm. it-viikossa.

  “Katri Sipilä pitää toukokuun lopun neuvotteluja positiivisena asiana.

  - Me olemme koko ajan hallunneet neuvotella. Tilanne on ollut aika erikoinen, koska olemme tähän asti neuvotelleet tiedotusvälineiden välityksellä, sanoo Sipilä.

  Sipilä korostaa, etteivät tekijänoikeusjärjestöt ole vaatineet korvauksia, vaan sopimista.

  - Ensin pitää varmasti listata, minkälaisia uusia ja vanhoja palveluita on, ovatko ne maksullisia vai maksuttomia, minkälaiset arvoketjut niissä on, ketkä tässä toimivat ja minkälaista liiketoimintaa ne mahdollisesti synnyttävät. Vasta sen jälkeen mietitään, pitääkö korvauksia maksaa ja kuinka paljon.”

  Mutta, oho - hups - digitoday ei siitä vaivaudu kertomaan.
  Ainiin mutta eihän tässä blogissa olekaan kyse uutisista.

• JT 11.5.2006 klo 12.49
  

  Pyydän anteeksi, olihan se tuolla.
  My bad. Luen ensi kerralla tarkemmin.

• Jaakko Kuivalainen 11.5.2006 klo 13.04
  

  JT, Eikö toista puolta edusta jo tässä ei-uutisblogissa esiin nostettu asia, että vastoin Markku Laukkasen näkemystä Jungner ja Louhelainen sanovat, että vahinkoa ei ole tapahtunut. Heikkilän Martin kirjoituskin on nähdäkseni sitä tarkoittamaasi “toista puolta”.

  Ja ITviikon juttu on kirjoitettu samalla näppiksellä kuin digitodaynkin juttu ja tämä kommenttikin, tai oikestaan se on sama juttu (vähemmän kuvia). Sen taisitkin jo huomata.

• JT 11.5.2006 klo 13.10
  

  Edelleen, sorry - ei ollut tarkoitus.

• Kari Rung 11.5.2006 klo 13.54
  

  Tulipahan samalla tahattomasti todistettua JT:n ja kavereidensa oma asenteellisuus. Heillä tuntuu olevan hirvittävä hätä siitä, että on olemassa foorumi missä esitetään kriittistä journalismia TO-asioissa.

  Heidän häpeänsä.

• Jaakko Kuivalainen 11.5.2006 klo 14.43
  

  Opetusministeriö on tänään toimittanut uuden lausunnon (pdf) liikenne- ja viestintäministeriölle kännykkä-tv:n tekijänoikeusasioista. Kanta on pitkälti sama.

  Uutispuolella on juttu.

• Jermu 11.5.2006 klo 16.01
  

  Luulisi tattien tajuavan, että mikäli lähetys on valtakunnallinen, kertamaksu riittää. Tuollainen, että kun televisiolla on potentiaaliset 5 miljoonaa katsojaa, ja kännyköillä 5 miljoonaa käyttäjää, niin maksut maksettaisiin sitten 10 miljoonan edestä on turhinta ikinä.

  Mikäli lähetys menee valtakunnallisesti saatavaksi, niin kyllä se silloin on jo sen verta huipussaan, että uusien maksujen pyytäminen on silkkaa ahneutta joka puree omaan nilkkaan.

• jm 11.5.2006 klo 16.08
  

  “Opetusministeriön hallitusneuvoksen Jorma Waldénin mukaan 3g-verkossa jaettu tv- tai radiolähetys ei ole luonnoksessa mainittu “rinnakkaislähetys”, vaan 3g:tä pitäisi vielä tarkastella erikseen. Waldén korostaa, että opetusministeriön lausunto ei ota kantaa muuhun kuin dvb-h-verkkoon liittyviin asioihin.”

  Aika hankalaksi menee, jos jokaisen teknologian kohdalla pitää erikseen miettiä, onko kyseessä “rinnakkaislähetys” vai ei ja kuuluuko lain vai sopimusten piiriin. Mikäköhän logiikka tässä on? Pitääkö vielä lisensoida erikseen eri merkkisille puhelimille tai kenties puhelimen värin, IP-osoitteen toisen oktetin parillisuuden ja liittymän mukaan?

• Jaakko Kuivalainen 11.5.2006 klo 16.17
  

  Tietokone otsikoi, että opetusministeriö taipuu kännykkä-tv-kiistassa, mutta minä uskallan olla eri mieltä.

  Totta on, ettei ministeriön lausunnossa enää puhuta yhtä suoraan korvauksista kuin tammikuussa, mutta käytännössä sisältö on tismalleen sama: DVB-H:sta ei saa säätää erikseen, eikä DVB-H-lähetys ole “sama alkuperäinen lähetys”. Myös tammikuun lausunnon mukaan kännykkä-tv on sopimusasia. Korvauksia maksetaan, jos niin sovitaan.

  Tiedotteessa ja lausunnossa oleva spekulaatio siitä, että nykyiset sopimukset varmaan kattavat kännykkä-tv-lähetyksetkin on enemmänkin perustelu sille, miksi lvm voi huoletta unohtaa tekijänoikeusasiat lakimuutoksestaan ja tehdä kuten opm sanoo. Aivan yhtä paljon ne kattavat tämän lausunnon jälkeen kuin sitä ennen.

  Radioiden osalta Teostosta jo ilmoitettiinkin, että nykyiset lisenssit eivät kata dvb-h-lähetystä.

• Tero Lehto 11.5.2006 klo 16.37
  

  Näemmä ruodimme asiaa täälläkin, sähköpostisi lisäksi.

  En voi täällä tarkkaan purkaa uutisen syntyprosessia tai varsinkaan julkaista puhelinkeskustelua MP3-tiedostona. Uutisen otsikko ja kärki perustuvat juuri keskusteluihini Jorma Waldénin kanssa tiedotteen pohjalta.

  Tulkinnanvarainen kohta OPM:n tiedotteessa on siis tämä:

  Kun lähettäjäyritys hankkii oikeuksia lähettääkseen samaa sisältöä eri lähetysjärjestelmissä samanaikaisesti ja samalla alueella siten, että lähetykset ovat eri vastaanottolaitteilla samojen vastaanottajien vastaanotettavissa, opetusministeriön mukaan on olemassa hyvät perusteet sille, että tällaisessa tilanteessa lähettämisestä tehdyt sopimukset ja korvaukset kattavat myös rinnakkaislähettämisen.

  Keskustelin tästä Waldénin kanssa ja ymmärsin keskustelun pohjalta opetusministeriön tuoreimmaksi kannaksi juuri sen, että jos TV-kanava lähettää täysin samaa sisältöä samalle kohdeyleisölle DVB-H- kuin muihin digi-tv-verkkoihin, ei kanavien täytyisi maksaa uusia korvauksia. Juuri näin on TV-kanavien mukaan tapahtumassa.

  Uutisessani ei tietenkään väitetä, että tekijänoikeusjärjestöt olisivat muuttaneet kantaansa tai että OPM olisi kuun lopun neuvotteluissa ehtoja saneleva osapuoli.

  Jos olen ymmärtänyt väärin, OPM:stä tai TV-kanavien osalta varmaan ollaan yhteydessä ja tarjotaan oikaisua tai tarkennusta.

• Olli 11.5.2006 klo 16.42
  

  OPM väittää, mutta ei perustele: “Tekijänoikeuslain soveltamisen kannalta alkuperäisen lähettäjäyrityksen toimesta tapahtuva samanaikainen sisällön lähettäminen toisessa lähetysjärjestelmässä on kuitenkin tosiasiassa erillinen lähetys.”

  Otetaanpa uusi näkökulma ja verrataan kahta tapausta:

  - Henkilöllä A on kännykkä, jossa on DVB-H -vastaanotin.

  - Henkilöllä B on kännykkä, joka on muuten identtinen A:n kanssa, mutta siinä on DVB-T -vastaanotin.

  Henkilöt A ja B katsovat samaa ohjelmaa, tai siis B päälähetystä ja A sen rinnakkaislähetystä, jos käytetään OPM:n termistöä.

  Mietitäänpä nyt uudestaan OPM:n kannanottoa. Sisällössä ei ole eroa eikä käyttäjäkokemuksessa. Mikä olikaan se peruste, jolla A:n vastaanottama lähetys on tekijänoikeudellisesti “tosiasiassa erillinen lähetys”? Ymmärrän että insinööri näkee kaksi eri tekniikkaa, mutta tekijänoikeuden kannalta on vaikea nähdä eroa. Sen toki ymmärrän, että juristi näkee työtilaisuuden ja voi yrittää väittää, että sitä mitä on sovittu hongasta ei voi soveltaa petäjään.

  DVB-H -kanavia mahtuu eetteriin enemmän kuin DVB-T -kanavia, joten sinne olisi myös mahdollisuus myydä UUTTA sisältöä. Eikö kannattaisi keskittyä tähän mahdollisuuteen juristerian sijaan.

• Tommi Korhonen 11.5.2006 klo 17.18
  

  Kyllä minusta tuo Opetusministeriön (yh, alkaa maistua pahalta tuo sana suussa) dokumentti sanoo edelleenkin että “jättäkää tämä asia (c)-järjestöjen kanssa neuvoteltavaksi”. Ymmärrän että siinä myös toivotaan asiasta neuvoteltavan, mutta koska (c)-järjestöt voivat kieltäytyä yhteistyöstä jos neuvotteluasetelmat eivät ole heidän mielestään riittävät, niin kyse ei ole kovin aidosta yhdessä päättämisestä. Kysyntä ja tarjonta?

  Sinänsä järkeä Opetusministeriön ehdotuksessa on se että kaikkea varten ei pitäisi säätää erityistä lakia. Käytännössä kuitenkin kuluttajien ja teollisuuden suojelu näyttäisi sitä nyt vaativan.

  Esimerkiksi sanonta “tällaisessa tilanteessa …sopimukset kattavat myös rinnakkaislähetykset” ei tarkoita sitä että rinnakkaislähetyksen saisi ilmaiseksi, vaan että sopiessa pitää tuo asia sopia, ja sehän VOI (ja) vaikuttaa myös hinnoitteluun.

  No, on tässä nyt sentään vuoropuhelun makua, eli ehkä tässä säästytään WAPin kohtalolta. Ainakin alkuun.

• Tommi Korhonen 11.5.2006 klo 17.21
  

  Miten muuten samalle kohdeyleisölle rinnakkainlähettäminen ja edelleenlähettäminen erovat toisistaan? Vastaanottajan kannaltahan näillä ei ole kai eroa? Onko ero siinä että edelleen lähettäjä yleensä kai kokee tuosta erityisiä ja harkittuja kuluja, ja kattaakseen ne kulut laskuttaa myös vastaanottajalta jotain? Tosin alkuperäinen rinnakkainlähettäjäkin kokee ne kulut, ja on tehnyt jostain syystä päätöksen tehdä rinnakkaislähetyksen. Vaikka sama vastaanottaja voisi mennä kotiin katsomaan telkkariaan…

  Kyse siis lienee mahdollisen rahamäärän jakamisesta. Mutta palaan kysymykseen: miten rinnakkais- ja edelleenlähetys siis eroavat toisistaan?

• Jaakko Kuivalainen 11.5.2006 klo 17.35
  

  Toivottavasti et Tero pahastu julkisesta ruotimisesta. Palaan asiaan jahka pääsen mobiilista internetistä perinteisemmän ääreen.

  Tommille, edelleenlähettämisen tekee eri yhtiö, esim. kaapeli-tv-yhtiö. Rinnakkaisessa lähettämisessä lähettäjäyhtiö on sama kuin alkuperäisellä lähetyksellä.

• Tommi Korhonen 11.5.2006 klo 23.08
  

  Jaakko: kiitos. Näin käsitinkin. Kysyn siis edelleen: mitä eroa? Eikö olettamus pitäisi ennemmin perustua siihen että mitä mahdollisia rahavirtoja siitä _lähetyksestä_ johtuu, että siitä voitaisiin sitten osa ohjata tekijänoikeuksien valvojille? Lähettävä taho ei liene kovin oleellinen tekijänoikeuksien (hyötymisen) osalta?

• Vesa Roto 12.5.2006 klo 07.19
  

  Tuosta Tamperetalon esimerkistä.

  Jos Tamperetalo haluaa antaa maksaneelle yleisölle mahdollisiiden myös katsoa kyseistä konserttia samaan aikaan esim kahviossa olevasta TVstä ja kaiuttimista joissa paikallinen lähetys reaaliajassa.

  Kuinka paljon lisää Tamperetalon pitäisi maksaa siitä että jo kerran maksaneet asiakkaat saavat halutessaan esim käydä hakemassa virvokkeita?

  Toiset 5% koska kysessä on rinnakkaislähetys?

• Jaakko Kuivalainen 12.5.2006 klo 20.55
  

  Tommi, tuli juuri mieleeni, että edelleen lähettäjiä ovat kai myös taloyhtiöt (yli 25 asuntoa) ja esim. sairaalat. (Edelleen lähettäminen = julkinen esittäminen?)

  Kaapeli-tv-yhtiöt eivät sen sijaan maksa tekijänoikeuskorvauksia jakeluvelvoitteen alaisten ohjelmien lähettämisestä.

  Kirjallinen kysymys: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin asunto-osakeyhtiölain muuttamiseksi siten, että keskusantennilla varustetut taloyhtiöt huolehtivat peruskanavien näkyvyydestä yhteisellä digisovittimella?

  Tekijänoikeuslain mukainen edelleen lähettäminen

  Myös tekijänoikeuslainsäädäntö vaikuttaa ohjelmapalveluiden välittämiseen taloyhtiön tietoverkossa. Oikeuskäytännössä ohjelmapalveluiden jakelua yli 25 asuntoon yhteisantenniverkossa on pidetty tekijänoikeuslaissa tarkoitettuna julkisena esittämisenä, josta on suoritettava tekijänoikeusmaksu (KKO 1998:155). Asunto-osakeyhtiöiden omistama elinkeinotoimintaa harjoittava huoltoyhtiö oli lähettänyt edelleen Ruotsin television lähetyksiä kotitalouksiin samojen asunto-osakeyhtiöiden omistamissa kiinteistöissä. Ratkaisusta ei suoraan ilmene, sovelletaanko tekijänoikeuslain säännöksiä edelleenlähettämisestä myös sellaiseen yksittäiseen taloyhtiöön, jossa on yli 25 huoneistoa ja yhteisantenniverkko tai joka on liitetty kaapelitelevisioverkkoon.

  Oikeudellisen epäselvyyden rajoittamiseksi Suomen Kiinteistöliitto sopi joulukuussa 1999 Kopiosto ry:n ja Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n kanssa suosituksesta, joka koskee tekijänoikeusmaksujen maksamista ulkomaisten televisiolähetysten jakelusta asunto-osakeyhtiöiden yhteisantenniverkossa. Sopimuksen mukaan Kiinteistöliitto suosittelee, että yhteisantenniverkot, joihin on liittynyt yli 25 kotitaloutta, solmivat mahdollisimman pian Kopioston ja Teoston kanssa televisiolähetysten jakelua koskevan sopimuksen, mikäli verkossa jaetaan Kopioston tai Teoston edustamia ulkomaisia televisiokanavia. Samalla Teosto ja Kopiosto suostuivat siihen, että ne eivät peri tekijänoikeuskorvauksia eivätkä tee rangaistusvaatimuksia ohjelmien jakelusta ennen vuotta 1999. Suositus ei koske kaapelitelevisioverkkoon liittynyttä asunto-osakeyhtiötä, koska tekijänoikeuskorvausten maksamisesta vastaa kaapelitelevisioyhtiö.

  Tekijänoikeudellisessa arvioinnissa taloyhtiön yhteinen digisovitin rinnastuu taloyhtiön yhteisantenniin. Siten digisovittimen lisääminen antennin ja taloverkon väliin ei muuta edellä kuvattua tilannetta. Sama koskee yhteisen digisovittimen lisäämistä talon sisäverkon ja taloyhtiön kaapelitelevisioliittymän tai lautasantennin väliin.

Kirjoita vastaus