etusivu
kaikki uutiset
data
finanssi
media
tele
työ & ura
tietoturva
it-myynti
tuotteet ja palvelut
kolumnit
pörssit
blogit
videot
fakta
shop
17.2.2006
Ryppyotsainen lukijakilpailu!
- Jaakko Kuivalainen
4 000 kommentin rajan ylittymisen kunniaksi digitodayn tekijänoikeusblogi järjestää lukijakilpailun - ryppyotsaisen sellaisen.
Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa ja myös nimimerkillä lähetetyt vastaukset hyväksytään. Osallistujat voivat lähettää vastauksensa kommentteina tähän merkintään. Vastauksia voi lähettää useita.
Ennen varsinaista tehtävänantoa on syytä hehkuttaa palkintoa. Voittaja saa nimittäin upean ja käyttämättömän Thomas Hess -T-paidan*. Palkinto välitetään voittajalle pyynnöstä**.
Kilpailukysymys
Miksi kymmenen kirjastosta lainatun cd:n kopioiminen mp3-soittimeen on moraalisesti oikein, mutta saman sisällön lataaminen vertaisverkosta on väärin?
Lisätietoa pisteytyksestä
Vastaukset pisteyttää Darra***. Tekijänoikeuslakiin tai muihin juridisiin seikkoihin vetoamisesta sakotetaan kaksi pistettä. Laillisuusnäkökulmaa voi toki pohdiskella osana vastausta. Mainittujen tekojen nykyistä juridista asemaa tukevasta päätelmäketjusta saa kaksi lisäpistettä. Pohdinnan ei silti tarvitse päätyä tehtävänannon mukaiseen moraalitulkintaan, eikä vastakkaisesta tai muunlaisesta lopputulemasta sakoteta. Muu pisteytys on hämärän peitossa. Arvostelussa otetaan huomioon muun muassa tyyli ja logiikka tai niiden puute. Analogioista on mahdollista saada lisäpisteitä, mutta myös menettää niitä roppakaupalla. Muiden kilpailijoiden vastauksien ja ideoiden osittainen tai täydellinen kopiointi on sallittua. Tasatilanteessa pisteytyksessä etusijalla on kuitenkin alkuperäinen vastaus.
Vastausaikaa on ainakin maanantaihin asti maanantaihin klo 13.00 asti. Onnea ja menestystä.
—
* “Most people don’t even no what a rootkit is, so why should they care about it.” Voitin sen F-Securen arpajaisista taannoin. Katson, että kyseinen teoskappale on luovutettu pysyvästi ETA-alueella, joten sen levitysoikeus on rauennut. Paita on kokoa XL eli one-size-fits-all.
** Teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvalla henkilöllä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta Helsingin keskustassa ja itse valitsemanaan aikana kello 8 - 16 arkisin. Vaihtoehtoisesti palkinto voidaan lähettää postissa.
*** Digitodayn ARvostettu RAati
80 vastausta
Kirjoita vastaus
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy
Kirjastolaitos on yhteiskunnan ylläpitämä yleishyödyllinen kulttuurilaitos. Kirjasto ostaa lainattavat cd:t ja maksaa näin jälleenmyyjälle, äänitetuotattajalle, artistille ja tekijöille. Suomalaiset muusikot ja tekijät saavat kirjastokorvausapurahoja siitä hyvästä, että heidän tuotantoaan on kirjastoista vapaasti lainattavissa (nykyisellään 120.000 euroa vuodessa).
Biisien vaihtaminen vertaisverkoissa hyödyttää operaattorien ja elektroniikkateollisuuden liiketoimintaa. Muusikot ja tekijät eivät saa siitä minkäänlaista korvausta.
Waretus on syntiä!
Kumpikin on ehdottomasti moraalisesti väärin! Suomalainen kirjastolaitos edustaa menneen maailman vastenmielisiä traditioita siinä missä naisten ympärileikkaus ja kunniamurhat.
Jos kunnalliset kirjastot olisi keksitty vasta nyt - laittakaa käsi sydämen päälle - hyväksyttäisiinkö niitä? Ei todellakaan! Kyseessähän on valtion laillistamaa varkauden tukemista! Tätä tosiasiaa ei muuta kustantajille maksettava naurettava nimellinen kirjastokorvaus.
Ehdotan kansanliikettä tämän alunperin sumerialaisen keksinnön kitkemiseksi suomalaisesta, tekijöitä kunnioittavasta yhteiskunnastamme!
Koska se on lakia vastaan.
Väliarvostelu: Tommille - 2 pistettä. Jumala saa yhden tyylipisteen nimimerkin ja vastauksen vuoropuhelusta.
Se vaan nyt on niin.
Minulla on tuosta asiasta aivan kirjallisesti mustaa valkoisella kotona.
Kumpikin on moraalisesti väärin. Syynä on se, että on moraalitonta kuunnella musiikkia maksamatta joka kerrasta ja joka kopiosta korvausta levitäjälle. Se, että aikaisemmin näin on tehty, johtuu ainoastaan siitä, että teknologiat, kuten DRM ja mikromaksaminen, eivät ole olleet tarpeeksi kehittyneitä mahdollistaakseen oikeudenmukaisen ja ajantasaisen laskutuksen. Onneksi tilanne on korjaantumassa, ja moraalisuus voittaa viimein!
Siksi, että levyteollisuus haluaa pelata aikaa demonisoimalla ensi vaiheessa vertaisverkot, jatkossa kenties myös artistien kotisivuilta tapahtuvan, tähän saakka sallitun imuroinnin, jotta se lainsäädäntöä apunaan käyttäen ehtisi aikaansaada nykyistä businessmallia vastaavan, mieluiten kartelloituneen maakohtaisen verkkojakelujärjestelmän, jossa jakelu ei pääse ylittämään maiden rajoja.
Kirjastossa olevat äänitteet on jo maksettu, mikä tekee niistä “laillisia lähteitä”. Täten voin tehdä niistä yhdet kopiot tietokoneelleni. Sisällönsuoja-ohjelmat kierrän puhtaalla omatunnolla netistä löytämälläni ripperillä, koska nämä suojathan on kehitetty estämään kappaleiden joutumista nettipiraattien käsiin. Nyt voin kuunnella musiikki ilman että täytyisi lainata samaa levyä uudestaan ja uudestaan (enkä ole “esteenä” muille lainaajille).
Kuunneltuani aikani näitä kopioita tietokoneeltani, tiedänkin jo mitkä ansaitsevat paikkansa CD hyllyssäni… ja silloin ne löytyvätkin jo lähimarketin ale-korista =)
Koska vertaisverkkopiratismi antaa levy-yht.. artisteille oikeuden ruikut.. valistaa ja lobata kansanedustajia rahavir… tekijänoikeuksien suojelua varten.
Ja kaikkihan tietävät, että kirjastossa käyvät vain kommunistit, köyhät ja opiskelijat, jotka ovat muutenkin jo laiskoja, rahattomia ja menetettyjä tapauksia.
Kirjastosta voin lainata cd-levyt uudestaan ja aina uudestaan eli kappaleet ovat vain lainassa MP3-soittimessani.
Vertaisverkosta imuroituna on saman materiaalin, jonka voisin lainata kirjastosta bittien väri toinen ja näin ollen väärän väristen bittien lataaminen MP3-soittimeen on VÄÄRIN.
Kiitokset eräälle kirjoittajalle, jonka kommentista muistin väärän väriset bitit, joka on tämän dilemman YDIN.
Yksinkertaisesti koska:
Kirjastosta levyjen lainaaminen on hankalaa. Joudut vaivautumaan paikalle, tulemaan takaisin kotiin, yksitellen purkamaan CD:iden sisällön koneelle ja kaiken lisäksi vielä palauttamaan levyt takaisin kirjastoon. Näet siis vaivaa musiikin eteen. Näin ollen, koska olet valmis näkemään vaivaa musiikin eteen, sen on myös oltava todella hyvää. Luultavasti niin hyvää että olisit jopa maksanut siitä. Ainakin se tuntuu siltä jos matkaa kirjastoon on riittävästi. Siitähän on pidettävä, muuten joutuu myöntämään erehtyneensä!
Verkosta taas saat saman levyn aloittamalla lataamisen ja tulemalla n:nän minuutin päästä katsomaan joko tiedostot olisivat koneellesi valahtaneet. Tämä ei siis vaadi sinulta ollenkaan vaivannäköä ja luultavasti musiikkikaan ei tunnu oikein miltään kun sen on näin vaivattomasti saanut.
Lataamalla musiikkia verkosta et siis arvosta artistia ollenkaan koska et väkisin pidä hänen/heidän levystään. Tämä on moraalisesti hyvin väärin. He sentään ovat käyttäneet aikaa ja vaivaa levyn tekemiseen ja markkinamiehetkin ovat käyttäneet paljon aikaa ja rahaa saadakseen sinut pitämään musiikista. On se niin väärin.
Kompakysymys. Kyse ei ole moraalista, ja esitänkin, että asia on moraalisesti yhdentekevä, jolloin sen etiikkaa ei tarvitse edes pohtia.
Suuri tekijänoikeusguru Joose Berglund sanoi:
?Jos ostat leivän kaupasta, saatko ottaa siitä kaksi kopiota kotona??
No et tietenkään saa, sen sijaan jos lainaat kirjastosta leivän saat toki ottaa siitä tuiki tarpeelliset kaksi kopiota omaan käyttöösi. Tätä samaa logiikkaa voimme sitten soveltaa mihin tahansa hyödykkeeseen, vaikkapa musiikkiin.
Lisäksi tulee muistaa, että mikäli leivässä on digitaalinen lukko, ei sitä saa murtaa, kuten Ministeri Karpelakin kirjoittaa:
“Pääsääntönä on, että toisen omaisuutta ei saa ilman lupaa ottaa käyttöön eikä lukittuun tilaan saa murtautua.”
Leivällä taas ei ole moraalia ollenkaan.
Se on moraalisesti oikein siksi koska mm. suomen kansa on peritaatteessa niin valinnut valitsemalla hallituksen eduskunnan päättäjät.
Eduskunta/hallitus on sitten niin päättänyt, että waretus on syntiä/laitonta ja siitä pitää laittaa tiilenpäitä lukemaan.
Onkohan muuten mahdolloista lainata vankilassa levyjä ja muuntaa ne sitten mp3:ksi ja kuunnella mp3 soittimella.
Koska useimmat ihmiset eivät tiedä mikä vertaisverkko on, eikä kenenkään pitäisikään tietää.
Kirjastot maksavat ostamistaan levyistä myös oikeuden lainata niitä asiakkailleen.
Vertaisverkosta imuroitaessa kukaan ei maksa mitään kenellekään.
Tekijöillä on oikeus lain mukaan saada korvaus.
Off-topic, ei yritäkään olla vastaus.
Entä jos murtaudun kirjastoon ja kopioin siellä olevat biisit MP3-soittimeeni?
Miksi kirjastosta: Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.
On moraalitonta kuunnella musiikkia maksamatta joka kerrasta ja joka kopiosta korvausta levitäjälle. Se, että aikaisemmin näin on tehty, johtuu ainoastaan siitä, että teknologiat, kuten DRM ja mikromaksaminen, eivät ole olleet tarpeeksi kehittyneitä mahdollistaakseen oikeudenmukaisen ja ajantasaisen laskutuksen. Onneksi tilanne on korjaantumassa, ja moraalisuus voittaa viimein!
Lisäksi vertaisverkkopiratismi antaa levy-yht.. arstisteille oikeuden ruikut.. valistaa ja lobata kansanedustajia rahavir? tekijänoikeuksien suojelua varten.
Ja kaikkihan tietävät, että kirjastossa käyvät vain kommunistit, köyhät ja opiskelijat, jotka ovat muutenkin jo laiskoja, rahattomia ja menetettyjä tapauksia.
Jos kunnalliset kirjastot olisi keksitty vasta nyt - laittakaa käsi sydämen päälle - hyväksyttäisiinkö niitä? Ei todellakaan! Kyseessähän on valtion laillistamaa varkauden tukemista! Tätä tosiasiaa ei muuta kustantajille maksettava naurettava nimellinen kirjastokorvaus.
Kirjastossa olevat äänitteet on jo maksettu, mikä tekee niistä ?laillisia lähteitä?. Täten voin tehdä niistä yhdet kopiot tietokoneelleni. Sisällönsuoja-ohjelmat kierrän puhtaalla omatunnolla netistä löytämälläni ripperillä, koska nämä suojathan on kehitetty estämään kappaleiden joutumista nettipiraattien käsiin. Nyt voin kuunnella musiikki ilman että täytyisi lainata samaa levyä uudestaan ja uudestaan.
Kirjastosta voin lainata cd-levyt uudestaan ja aina uudestaan eli kappaleet ovat vain lainassa MP3-soittimessani.
Vertaisverkosta imuroituna on saman materiaalin, jonka voisin lainata kirjastosta bittien väri toinen ja näin ollen väärän väristen bittien lataaminen MP3-soittimeen on VÄÄRIN.
Päätinpä testata sääntöjä paristakin syystä: 1. en jaksanu toistella samoja asioita, koska 2. kaikki oleellinen oli jo sanottu. Tämä oli mielestäni moraalisesti oikein, mutta moraaliani oli saattanut vääristää aamulla nauttimani Myllyn Paras? Omena-riisipuuron kopion kopio.
Tietysti sen takia, että kirjastontädit saavat pitää työpaikkansa ihmisten asioidessa kirjastossa. Internet-operaattoreista monet sen sijaan pistävät porukkaa pellolle asiakaskunnan kasvamisesta huolimatta.
Ja tietysti myös siksi, että kirjastot maksavat oikeudesta lainata niitä yleisölle.
Rossin pisteitä tiputtaa loogisuuden puute.
Tuomaristo ilmaisee myös yleisesti pettymyksensä kasettimaksunäkökulman totaalisesta puuttumisesta.
No tietysti siksi, että kirjaston tädit ovat huolellisesti tarkastaneet kyseiset cd:t mahdollisten rootkittien ja muiden pöpöjen varalta. Näinmuodoin levyjen kopionti mp3-soittimeen on turvallista.
Jos taas noudan musiikin vertaisverkosta, en voi tietää onko noutamani kappale oikea vaiko mahdollisesti levy-yhtiön tai muun tahon pahansuopaisuuttaan väärin nimeämää humppaa.
Ja saattaahan olla, että lataamani kappaleeseen on ujutettu mukaan muutakin informaatiota, vaikkapa terroristien kryptaamia viestejä. Voin siis välillisesti tukea myös teroja. Tällainen toiminta jos mikä on moraalisesti arveluttavaa. Piraatit Guantanamoon!
Onko moraalisesti oikein ladata albumi kirjaston koneella internetistä, jos kyseinen albumi olisi myös lainattavissa CD:nä samaisesta kirjastosta? Korvaushan on kuitenkin jo maksettu.
Pitäisikö kirjaston koneilla sallia CD:n rippaaminen?
Voisiko kirjaston tädit ripata CD:t valmiiksi, jolloin ne voisi hakea näppärästi USB-keppiinsä? Tai äh, hehän voisivat samalla effortilla laittaa ne kirotut biisit p2p-jakoon.
DARRA sanoi:
“Tuomaristo ilmaisee myös yleisesti pettymyksensä kasettimaksunäkökulman totaalisesta puuttumisesta.”
Vertaisverkkojen laittomasta kopioinnista ei kerätä hyvitysmaksuja. Hyvitysmaksun perustana on ainoastaan laillinen kopiointi ja sen määrä.
Vihjaatko Martti, että korvauspuoli yksityisen kopioinnin osalta oli kunnossa vielä viime vuonna, kun vertaisverkoista kopiointi oli laillista?
Kirjastot maksavat ostamistaan levyistä myös oikeuden lainata niitä asiakkailleen.
Vertaisverkosta imuroitaessa kukaan ei maksa mitään kenellekään.
MP3-soittimen kasettimaksu ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut korvaavat sen, että kuuntelen musiikkini tietokoneella (tai mp3-soittimella).
Sinikki, nyt on pakko rokottaa yksi piste koska nojaat hyvitysmaksusäädöksiin noin vahvasti ja virheellisesti. Laillista yksitystä kopiointia on myös musiikin kopioiminen esim. radiosta, lähipiirin ja kirjaston cd:iltä ja viime vuona sitä oli myös minkä hyvänsä suojatun materiaalin kopiointi verkosta. Hyvitysmaksu on kompensaatiota yleisesti mahdollisuudesta tehdä julkaistusta - nyttemin luvalla saatavilla olevasta - teoksesta kopio omaan käyttöön.
Kirjastosta lainatessa tuetaan pienipalkkaisen kirjastotätien työpaikkojen säilymistä, sen takia se on kannattavempaa kuin p2p verkosta lataaminen, joka taas tukee vain kovapalkkaisen nörttien työpaikkojen säilymistä.
Mmh mmh … koitetaanpas ;)
Kirjastosta lainatessa jää lainausjärjestelmään tieto siitä mitä on lainattu ja miten paljon. Tämä mahdollistaa reilun pelin hyvitysmaksujen jakamisen suhteen ja voidaankin tietää moniko musiikkia on lainannut. Mikäli kirjastojen suosio kasvaa huomattavasti voidaan hintoihin puuttua ja täsmentää niitä vastaamaan lainausmääriä siten, että joka käytöstä voidaan yhä periä reilu hinta nälkää näkevän tekijän elannon takaamiseksi.
Kirjastomallissa on heikkoutena vain se, että kopioista ei saada samanlaista seurantaa. Tulevaisuudessa DRM teknologiat tulevat mahdollistamaan läpinäkyvän kopioinnin ja teosten käytön siten että tekijänoikeusjärjestöt saavat reaaliajassa tietää kenen musiikkia kuunnellaan missäkin ja kuinka paljon. Maksut tästä voidaan siirtää erinäisiin kotielektroniikan tuotteisiin tai valtion veroksi, suhteutettuna käyttömääriin ja siihen mikä katsotaan tarpeen taiteilijoiden elintason takaamiseksi. Kaikkien verotusta voitaisiin perustella vaikka siten että jokainen työntekijä on oikeutettu YK:n ihmisoikeussopimuksen nojalla nauttimaan taiteista, ja on luonnollista että työnantaja tämän kustantaa. Otettakoon se sitten verona pois.
Vertaisverkkotoiminta on moraalitonta koska se tehdään taiteilijoiden selän takana, kertomatta kenellekään kenen musiikkia ollaan kuuntelemassa. Olisi oikeus ja kohtuus jos vertaisverkot olisi suunniteltu raportoimaan tekijänoikeusjärjestöille missä määrin näiden omistamia teoksia on kopioitu. Kun tietoa kopioinnista ei ole, on mahdotonta jakaa rahoja oikeudenmukaisesti artistin mukaan. Tulevaisuudessa kun kaikki teleliikenne kirjataan ylös voidaan tämäkin selvittää ja saadaan rahat ohjattua oikeudenmukaisesti niitä tarvitseville, niille jolle ne kuuluvat ja jotka ovat työn tehneet!
On selvää että vertaisverkkojen käyttäjät riistävät tekijöiltä koska tähän päivään mennessä yksikään vertaisverkon käyttäjä ei ole tehnyt ilmoitusta yhdellekään tekijänoikeusjärjestölle verkosta kopioimastaan musiikista. Miten niitä rahoja pystytään jakamaan jos ei tiedetä kenen musiikkia on kuunneltu ja missä määrin? Jokainen kopio on siis konkreettisesti menetettyä rahaa kopioidun teoksen tekijälle!
Äänilevyteollisuus kuvaa DRM-järjestelmiä hidasteiksi, joilla jarrutetaan kopiointia kaveripiirissä. Kirjastolaitoksen toiminta on rajoitettu fyysisten kappaleiden lainaamiseen, mikä automaattisesti rajoittaa kopioiden liian nopeaa leviämistä. Kirjaston kappaleesta voi tietenkin ottaa useampia kopioita kuin DRM-levystä, mutta siitä erosta maksetaankin kirjastokorvaus.
Voidaan siis karkeasti päätellä, että kirjasto suorittaa saman jarrutuksen kuin DRM, eli ne ovat oikeudenomistajien kannalta yhtä hyviä.
Vertaisverkosta kopioimisessa taas ei ole mitään jarruja. Mikäli uuden tekniikan käyttöönottoa ei mitenkään rajoiteta, on itsestään selvää, että musiikkiteollisuudelle käy samoin kuin elokuvateollisuudelle, jonka videonauhuri tappoi jo 80-luvulla. Vaikka teollisuuden edustaja silloin nimenomaan varoitti, että videonauhuri on studioille sama kuin Bostonin kuristaja kotona yksin olevalle naiselle, häntä ei uskottu, ja sen seurauksena elokuvat ovat poistuneet taidemuotona historian hämärään.
Nyt kun sama uhka leijuu musiikkiteollisuuden yllä, on moraalinen velvollisuutemme painaa jarrua - ja lujaa!
Kirjastosta lainattu musiikki on kultturellia ja kansaa sivistävää. Waretettu musiikki on moraalisesti rappeuttavaa.
No niin, rootkit-juttuhan löytyy tietysti myös Digitodayn etusivulta - minä ensikerralla katson ensin ja innostun sitten …
Kilpailukysymys on ilmeisesti tahallaan johdatteleva… Kuvitellaanpa tilanne tulevaisuudessa kun musiikkikirjastot tarjoavat asiakkailleen online kaukopalveluita. Tehokkain nykytekniikka näiden kaukopalveluiden toteuttamiseen on vertaisverkko, jossa musiikkikirjastojen teoskokoelmat on kytketty toisiinsa. Verkko voi olla suljettu ja vaatia asiakkaiden rekisteröitymistä sekä autentikointia jokaisen käytön yhteydessä. Teokset voidaan suojata DRM-tekniikalla.
Toisaalta tässä ei ole kyse lainaamisesta, vaan
ennemminkin ilmaisesta vuokrauspalvelusta -
“verkkolainaamisesta”. Tosin verkossa olevaa aineistoa ei EU:n tekijänoikeuslainsäädännön puitteissa voi lainata, koska fyysisiä teoskappaleita ei liikuteta. Verkossa voi olla vain kuuntelu- ja kopiointioikeuksia, ei lainaamista. Siispä tulevaisuuden musiikkikirjastot lainaavat
kuunteluoikeuksia.
Kysymys on siis johdatteleva: vertaisverkkoa voi toki käyttää eriväristen bittien lataamiseen, eikä siinä ole mitään moraalisesti arveluttavaa.
Edellisistä (hyvistä) kommenteista voi saada käsityksen, että tekijät saisivat kirjastokorvauksen lainausmäärien perusteella.
En tiedä muusikoista, mutta ainakaan kirjailijoiden kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Kirjastokorvaukset jaetaan harkinnanvaraisina apurahoina riippumatta oliko teoksia lainattu eli ei.
Kirjastot ilmoittavat teoskohtaisia lainaustietojaan lähinnä omaksi ja kirjanharrastajien riemuksi. Ainoastaan lainausten kokonaismäärällä on merkitystä, koska sitä käytetään kirjastokorvausten maksuperusteena.
Vertaisverkossa liikkuvan materiaalin määrää pystytään laskemaan ilman, että ne asiakasohjelmat raportoisivat siitä yhtään kellekään.
Tuomaristo kiistää jyrkästi laatineensa johdattelevan kilpailukysymyksen ja samalla myöntää pisteytyksen olevan sellainen, mutta vain rahtusen verran.
Loogisesti ajatellen kirjastolainauksella ja vertaisverkkokopioinnillahan on valtavasti yhteneväisyyksiä.
- -
Ensinnäkin kirjasto maksaa tekijälle jotakin, en tiedä kuinka paljon, mutta todennäköisesti marginaalisen summan verrattuna siihen, kuinka monta kertaa teos lainataan (ja mahdollisesti kopioidaan). Vertaisverkoissa siitä ei suoranaisesti makseta, mutta eivätkö kirjastot jo maksaneet tästä ja yhtä helpostihan sieltäkin saa kyseisen teoksen.
Kummallakaan tavalla tekijä siis tuskin saa lähellekään kohtuullista korvausta teoksestaan, mutta molemmat toimivat aivan samalla tavalla mainoksena tekijän musiikista ja kenties tätä kautta kyseisestä musiikista pitävät voivat tukea hyvää teosta (eikä siis ostaa sikaa säkissä).
Kirjaston teoksiahan ei saa pitää lainassa loputtomasti, mutta eipä saa vertaisverkostakaan tiedostoja. Kovalevytila loppuu.
- -
Eroja keksin kaksi. Ensinnäkin kirjastossahan on lainassapitoaika, joka on käyttäjästä ja teoksesta riippuen max 4 viikkoa. Kuitenkin kyseisen teoksen saa palauttaa jo aikaisemmin, joten lainausaika voi olla esim. kolme tuntia. Tässä ajassa levyn tai kirjan pääkohdat saa siirrettyä helposti tietokoneelle. Vertaisverkoissa lainausaikaa ei ole.
Toinen ero on tämä ihmisten valvonta (kuten kävi ilmi aikaisemmista viesteistä). Kirjastot pystyvät pitämään lokia lainausten määrästä ja “vakoilemaan” ihmisten käyttäytymistä näin, mutta vertaisverkoissa näin ei ole.
- -
Siispä miksi kirjastosta on moraalisesti oikein ja vertaisverkoista ei?
Kirjastosta teosta joutuu odottamaan kenties muutaman päivän sekä kirjaston kautta käyttäjiä pystytään valvomaan.
Jotta saataisiin vertaisverkkokin moraalisesti sallituksi, pitäisi
1) hidastaa kopiointia, esim. ajastus p2p-ohjelmaan, että käyttäjän täytyy odottaa x tuntia latauksen päätyttyä ennenkuin hän voi soittaa levyä/katsoa elokuvaa/lukea pdf:ää.
2) operaattorin täytyisi kirjata lokiin verkon kautta kulkeneet tiedostot ja ilmoittaa nämä kenties eteenpäin (käyttäjiä tuskin tarvitsee eritellä)
- -
Ja hieman vastausta/kysymystä Rungille:
Eikö tätä juuri EU:ssa ajeta tällä hetkellä niin, että se olisi lainausmääräkohtaista, vai olenko käsittänyt väärin ko. uutisen?
Jahas, (pienempikuin) merkkiä on syytä varoa käyttämästä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2006/02/425883
Tuossa linkki kyseiseen uutiseen: “Kirjailijoiden kirjastoapuraha poistumassa?”
Otatko DARRA kaljan?
Moraalihommeleista spekuleeraaminen onpi aina syvämietteistä filosofiaa. Ja syvämietteisintä filosofia on yleensä valomerkin lähestyessä. (otin hömpsyn) En tunne olevani moraalisesti kovinkaan paljon teitä masinoijia ja piraatteja parempi - varsinkin jos tarjoat seuraavan - vaikka koneeltani löytyvät nelisentuhatta mp3 kipaletta ovatkin ylivoimaisen suurimmalta osaltaan kirjaston levyiltä kopsattuja. Ja mikseri.netistä imuroitujakin on yli tuhat kipaletta. Ja omaakin tuotantoa satakunta. (otin hömpsyn)
Otatko DARRA kaljan?
Tanja Karpela on muuten varsin näpsäkännäköinen nainen.
Jos voitan palkinnon, lahjoitan sen hyväntekeväisyyteen.
Moraalinen oikeutus riippuu täysin tarkkailijan asemasta suhteessa kopioijaan, kopioitavan aineiston suhteesta kasvottomaan mediataloon ja koko tapahtuman kiinnostavuuden suhteesta päivän uutiskynnykseen.
Kopioijalla on jo määritelmällisesti moraalinen oikeus kopioida musiikkia itselleen, muutenhan sitä ei edes tapahtuisi. Kasvottoman mediatalon mielestä kaikki kopiointi on moraalisesti väärin. Piste! Tai ainakaan siitä ei saada tarpeeksi rahaa. Kasvottoman Toimittajan mielipide - moraaliahan toimittajilla ei ole - puolestaan riippuu hänen työnantajastaan, uutisoinnin avulla saavutettavista luontaiseduista, kilpailevien medioiden kannasta aiheeseen ja yleisestä nk. Vasala-vakioista.
Ja tiivistettynä vastaus on tietenkin: kanada!
epäilys tuomariston jääviydestä.
Epäilen vahvasti tuomariston olevan lahjottu tai lahjottavissa ja näin ollen vaadin darran poistamista… ota darra kalja. ;-)
Kirjasto on maksanut lainaamistani CD levyistä levykaupan normaalihintaan verrattuna moninkertaisesti osittain myös minun maksamillani verorahoilla. Lisämaksu menee Gramexille ja muille rahankeräysjärjestöille edelleen tilittämättä jätettäviksi. Samaan tapaan näkövammaisten kirjaston kasetille/CD:lle luetut peruskoulun äänioppikirjat sai ennen lainata ilmaiseksi. Nyt uuden tekijänoikeuslain myötä niiden hinta pompsahti 44 euroon per kirja. Täytyyhän rahankeräystoimintaa pyörittävien ihmistenkin elää!
Lidlin poistokorista halvennuksesta ostamani hinnat-alkaen-mallinen MP3 soitin soittaa kappaleet CD levyltä kunhan en täristä soitinta. Olen maksanut kasettimaksun CD-R aihiosta jolle olen polttanut MP3 tiedostot. Jos imuroin kappaleet suoraan netistä niin Gramexin jemmattavaksi jää vain kasettimaksun verran valuuttaa. Siksi vertaisverkosta lataaminen on väärin.
Gramex on tosin jo saanut rahat myös koko ajan kirjaston hyllystä lojuneista lainaamatta jättämistäni CD levystä, mutta sitä ei huomioida koska Gramex sai jo rahansa riippumatta netti-imuroinneistani. Valtio saa sähköveroa lohkolämmittimen käytöstä sekä polttoaineveroa kun noudan CD levyt kopioitavaksi kirjastosta fossiilisia polttoaineita käyttävällä autollani. Lisäksi tekijänoikeusjärjestöt keräävät rahaa siitä kun kuuntelen autoradiota kirjastoreissulla. Siksi kirjastosta lainattujen CD levyjen kopioiminen on moraalisesti oikein.
Ihan btw-kysymys, tietääkö kukaan oikeasti, kuinka paljon kirjastot maksavat teoksista (hintaluokka) ja maksaako jokainen kirjasto erikseen vai kaupunki/valtio maksaa vain kerran?
Lisäksi jonkinlaiset lainausluvut esim. pääkaupunkiseudulta kiinnostaisivat, mutta nämä vaihtelevat niin paljon teoksen ja paikan mukaan, että ei oikein toimi.
Vai ettei kirjastojen lainausmäärät vaikuta mitenkään saatuun rahamäärään? Onpas tämä nyt järkyttävä vääryys! Maksaako suositut teokset sitten kirjastolle suoraan enemmän? :)
Vaan, ei pidä antaa faktojen tai logiikan haitata hienoa moraalipäätelmää.
Kirjastolainauksessa on semmoinen pointti että ihmiset eivät jaksa sitä tehdä, se on työlästä. Mutta kuvitteleppas digitaalikirjasto josta voisit lainata (varata download-slotin) teoksia, eli download-slottien määrä olisi yhtä kuin teoskappaleiden määrä kirjastossa. Tämähän olisi täysin analoginen olemassaolevan kirjastojärjestelmän kanssa. Kirjasto maksaisi siitä kuinka monelle käyttäjälle se saa mitäkin teosta samaan aikaan kopioida. Sitten downloadaajat jonottaisivat kiltisti kun hitaat käyttäjät hakisivat tiedostoja ja mikäli download kestäisi yli laina-ajan, joutuisi jonon hännille odottamaan uutta download-vuoroa että saa jatkaa lataamista.
Olisi aika vekkuli järjestelmä, eikös vain? Mikähän laki määrää miten kirjastotoimintaa saa pyörittää, ja saisikohan yksityisen kirjaston pystyttää verkkoon tällälailla? Kopiointiahan tehtäisiin vain teoksesta joka käyttäjällä on lainassa, se lainattu teoskappale vaan pysyisi kokoajan kirjaston palvelimella ja kirjasto antaisi valokopiokone-tyyliin sen download-mahdollisuuden. Hurraa!
Kysymys on asetettu väärin:
Kirjasto on julkinen palvelu jota ylläpidetään verovaroilla ja koska kirjasto maksaa Gramex maksut verorahoille, kansalaiset ovat jo maksaneet sisällöstä. Tähän perustuen saman sisällön lataaminen vertaisverkosta ei ole väärin, koska Gramex maksut on maksettu.
Asiaa voidaan selventää parinkin maalaisjärkeen vetoavan analogian avulla:
1. Tilanne on täysin sama kun kaupasta varastettu banaani palautetaan kauppaan, huomaamatta, käyttämättömänä ja samassa kunnossa kuin varastettaessa. Kauppias ei näin ollen tiedä, eikä kärsi koko varkaudesta, sillä banaanihan oli käytännössä ainoastaan lainassa.
2. Tilanne on täysin sama kuin kesämökin vuokraamisessa viikoksi. Ko. viikon aikana vuokrattuun lukittuun mökkiin saa vapaasti murtautua kunhan tekee sen rikkomatta paikkoja. Vaihtoehtoisesti voi myös rikkoa paikkoja, jos korvaa vahingot täysimääräisesti vuokraisännälle.
Minulla on täysin varmaa tietoa siitä, mitä nämä analogiat tarkoittavat ja mitä ne eivät tarkoita. Ainakin siitä on mustaa valkoisella - käyttäessäni standardeja Windows väriasetuksia.
Kirjastosta saatavan levyn saatavuus on rajallinen. Jos jotain tiettyä levyä on kirjastossa yksi kappale ja laina-aika kuukausi, voi sen kopioida vuodessa kaksitoista henkilöä. P2P:stä saatavan kappaleen saatavuus on lähes rajaton. Yksi käyttäjä kun pistää kappaleen jakoon niin vain tiedonsiirtonopeus rajoittaa latauskertojen määrää.
Näin sivuhuomautuksena: tekijän kannalta on oikeasti edullista, jos levyn saatavuus on rajaton. Pelkästään fyysisessä maailmassa elävä kirjasto ei tähän pysty mutta p2p-verkolla ei moista ongelmaa ole.
Se, etteivät levy-yhtiöt osaa laskea p2p-verkossa tapahtuvia latauskertoja tai hyödyntää p2p-verkkoa levitystapana ei ole moraalinen ongelma. Se on pikemminkin puhdasta idiotismia.
Tähän asti olin kuvitellut tälläisen “spekuloinnin sekundääreillä argumenteilla” olevan silkkaa ajanhukkaa, mutta huomaan jälleen olleeni väärässä, sillä tälläinen moraalinen pohdiskelu näyttää avaavan tukoksia arkiajattelussamme tai jos puhun vain omasta puolestani - ylipäätään ajattelussani oikeasta tai väärästä, ts. rajojen vetämisessä.
Pitää mennä rajalle saakka tietääkseen missä se on, ehkäpä ylittääkin.
Matti Nikki sanoi:
Kai voidaan kuitenkin lähteä siitä oletuksesta että lähitulevaisuudessa kaistaa on riittävästi jotta hitaimmatkin pystyvät lataamaan musiikin ajassa, joka on merkityksetön laina-aikaan verrattuna. Se mitä saattaa joutua jonottamaan on kuunteluoikeus, joka tosiaan riippuu siitä kuinka monelle käyttäjälle kirjasto saa minkäkin teoksen kuunteluoikeutta samaan aikaan lainata. Tämä tosin edellyttää toimivaa DRM-tekniikkaa (ei mikään vähäinen oletus).
en osasllistu vielä kisaan mutta vähän vettä myllyyn jos kukaan ei ole huomannut…
http://www.fredrika.net/jakobstad/fin/emusiikki.htm
näin pietarsaaressa
Suositun levyn lainaaminen kirjastosta edellyttää yleensä levyn varaamista etukäteen. Tällöin kirjasto saa lainatusta levystä varausmaksun. (Eri asia on sitten se, paljonko kirjasto nettoaa varausmaksusta, jos levy täytyy lähettää sinne toisesta kirjastosta.)
Vertaisverkkojen käyttö puolestaan kuluttaa kaistaa, mikä tulee kalliiksi operaattorille. Ihanteellinen asiakashan käyttää laajakaistaliittymäänsä lähinnä pankkiasioiden hoitoon, kuten laajakaistaliittymän kuukausimaksun maksamiseen.
Täten levyn lainaaminen kirjastosta on moraalisesti suositeltavampaa kuin warettaminen.
Mikä on kirjasto? Mitä tarkoittaa lainata? Tuleeko moraalin nauttimisesta pää kipeäksi? Onko vertaisverkko jokin tukiryhmä?
Ääh..nostetaan hattua ranskanperunoille, lätkäistään ns kasettimaksu verkolle ja unohdetaan sitten tuo kitinä laillisuudesta ja laittomuudesta.
Varkauden käsitte on muuttunut hurjasti. Kohta elämme aikoja, jolloin radiosta nauhoitetut kappaleetkin nähdää varkaudeksi. Varkaus kuuluu käsitteellisesti samaan kastiin kuin terroristi, jonka merkitystä en oikein ymmärrä.
Kirjasto, tuo kansalaisten mekka. Itse en näe vääräksi kopioda CD:tä olkoot se kenen tekemä takansa ja saatu sitten mistä tahansa. Nykyään merkkien aikakaudella, jos joku haluaa samaistua johonkin yhtyeeseen, voi olla mahdollista, että hän hankkii myös siihen merkkiin (yhtyeeseen) liittyviä symboleja kuten paitoja ja julisteita (josta muuten myöskin tulee rahaa yhtyeille).
Artisteista on tullut niin ihmeen ahneita, että joka tuutista pitäisi saada rahaa. Kuitenkin näen niin, että todelliset talkoolaisten palkat pitäisi menna radioille, jotka levittävät artistien ilosanomaa: maksupuoli taitaa kuitenkin olla hieman toisinpäin. :)
“Miksi kymmenen kirjastosta lainatun cd:n kopioiminen mp3-soittimeen on moraalisesti oikein, mutta saman sisällön lataaminen vertaisverkosta on väärin?”
Koska TVVK ja Opetusministeriö ovat sitä mieltä?
Päättäjät ovat todenneet, että kirjasto on hyvä. Sieltä saa köyhä (siis lähinnä opiskelija) haluamaansa tietoa ja kulttuuria.
Sitä vastoin Internet on paha. Piraattinikkarien pyörittämällä vertaisverkkotoiminnallahan kustannetaan mm. lapsikauppaa ja terrorismia. Lisäksi sieltä voi saada vaikka mitä viruksia ja bakteereja.
Täten on hyvin selkeää, että hyvästä lähteestä kopioiminen on laillista, mutta pahasta ei.
Sitä paitsi, kaikki kirjastosta lainattavissa olevat HYVÄT levyt on niin puhkikuluneita, ettei niiden kopiointi (eikä myöskään kuuntelu) onnistu.
Tavara on helposti saatavilla. Kun on tarve ja tapa tyydyttää se ilmaiseksi, kuka hullu jättää tyydyttämättä.
Sama se seksissäkin, kun tarjolla on…
Sisällön kopioimisella ilman moraalista lupaa kopiointiin on moraalisesti negatiivinen vaikutus. Moraalisen luvan voi antaa tai kieltää vain sisällön moraalinen omistaja, joka on sisällön tekijä.
Jokainen samasta luvallisesta lähteestä peräisin oleva eri ihmiselle tehty luvaton kopio kasvattaa kaikkien siitä lähteestä peräisin olevien eri ihmisille tehtyjen kopioiden aiheuttamaa negatiivista vaikutusta.
Oletetaan, että kilpailukysymyksessä tarkoitettujen kymmenen CD:n sisällön tekijät eivät ole antaneet moraalista lupaa kopioida sisältöä kuin sisällön ostajan omaan käyttöön.
Kun tekee kirjastosta lainatuista CD:istä itselleen kopiot, saa taakakseen kaikkien niistä CD-yksilöistä peräisin olevien eri ihmisille tehtyjen ja tulevaisuudessa tehtävien kopioiden aiheuttaman moraalisesti negatiivisen vaikutuksen.
Kun lataa saman sisällön vertaisverkosta, saa taakakseen kaikkien samoista alkuperäisistä luvallisista lähteistä peräisin olevien eri ihmisille tehtyjen ja tulevaisuudessa tehtävien kopioiden aiheuttaman moraalisesti negatiivisen vaikutuksen.
Kirjaston CD-levyjen kopioimisesta saatava negatiivinen taakka on näin ollen hyvin todennäköisesti huomattavasti pienempi kuin saman sisällön vertaisverkosta hakemisesta saatu negatiivinen taakka.
Pienin mahdollinen negatiivinen taakka syntyy tekemällä omasta luvallisesta lähteestä luvaton kopio omaan käyttöön. Tosin kyseessä lienee varsin harvinainen tilanne, sillä harvan sisällön moraalisen omistajan voisi kuvitella kieltävän moraalisen luvan tällaiseen kopiointiin.
Jos näitä sääntöjä soveltaa voimassaolevaan lakiin, huomataan että laki ei ole reilu ja johdonmukainen. Jos laissa on asetettu rangaistavan taakan rajaksi jokin arvo vertaisverkosta lataamisen ja kirjaston levyjen kopioimisen välillä, kuinka myös teko, josta pahimmillaan voi saada pienimmän mahdollisen negatiivisen taakan voi olla rangaistava?
Vielä täydennyksenä aikaisempaan pohdintaani: jos kirjaston levystä on tehty kopio jota jaetaan vertaisverkossa voi siis myös kirjaston levystä tehdystä kopiosta saada saman negatiivisen taakan kuin vertaisverkosta haetusta kopiosta. Siispä on mahdotonta sanoa varmasti kummasta kilpailukysymyksen teosta saa suuremman negatiivisen taakan. Kirjaston levyjen tapauksessa todennäköisyys vain on pienempi.
Voin omalta osalta todeta keskustelun jatkoksi, että on aivan sama mitä tapahtuu, lataan/kopioin/rippaan kuten aina ennenkin. Mikään ei ole siis muuttunut osaltani. Sharing IS caring !
Olisiko jollakin tietoa kansalaistottelemattomuuskampanjan tukimuksien edistymisestä - missään ei ole ollut mainintoja tästä ?
Parahin kojootti, täällä on viimeiset tiedot, jotka minulla on. Joku muu osaa ehkä kertoa enemmän.
Huom! Lukijakilpailun vastausaika päättyy maanantaina klo 13.00.
Vertaisverkosta lataaminen ei ole, eikä se voi olla väärin. Ainakin se on vähemmän väärin kuin varsinaisten piraattilevyjen ostaminen, sillä p2p-verkossa tapahtuvassa kopioinnissa ei tyypillisesti liiku penniäkään rahaa idän mafioiden suuntaan.
Kirjastolevyn kopiointi puolestaan on tällä ajanhetkellä hitusen enemmän oikein ainoastaan siksi, että levy-yhtiöt, teostot yms. ymmärtävät tätä vanhakantaista järjestelmää. Ne siis ymmärtävät sen toimintaa tarpeeksi osatakseen kerätä tarpeelliset korvaukset teosten tekijöille, kaikkia tyydyttävällä tasolla.
Siinä vaiheessa kun levitysoikeuksien omistajat alkavat ymmärtämään vertaisverkkojen perimmäisen filosofian ja toimintaperiaatteen, tilanne muuttuu oleellisesti. Silloin kasettimaksusta on mahdollista tehdä elektroninen vertaisverkko-versio, joka lahjomattomalla tarkkuudella jakaa tekijäpalkkiot sinne minne ne kuuluvatkin (tosin esim. Gramexin kohdalla näyttää siltä, että juuri tätä tarkkuutta ja lahjomattomuutta he yrittävät vältellä).
Tähän aikaan yöstä päädyn siis siihen johtopäätökseen, että vertaisverkosta lataaminen on positiivinen moraalinen kannanotto: Siten estetään rahan siirtyminen piraattitehtailijoille ja samalla kerrotaan viihdeteollisuudelle, että nykyjärjestelmän tilalle täytyy saada jotain parempaa.
Kirjastolevyn kopioiminen voi tällä hetkellä olla lakiteknisesti oikein, mutta todellisuudessa tuottaa vain huonoa Karmaa. On kansan moraalinen velvollisuus pakottaa viihdeteollisuus kulkemaan polkunsa valaistumiseen, jolloin vertaisverkkojen todellinen olemus paljastuu keskivertoa tyhmemmällekin levymogulille.
Toivossa on ainakin hyvä elää:)
Kirjastosta lainattujen levyjen kopiointi on jopa suositeltavaa, koska (OPM:n isällisen/äidillisen ohjauksen alla) sähköiset kirjastokortit ottavat lähitulevaisuudessa yhteyttä MKT:hen (=Mediateollisuuden Keskitetty Tietokanta).
Levyillä olevat kuudennen sukupolven DRM-järjestelmät puolestaan lisäävät itsensä automaattisesti palomuurin sallittuihin palvelinohjelmistoihin (Virustorjuntaohjelmistoyhtiöt voidaan myös velvoittaa lisäämään ne jo oletuksena päivitysten yhteydessä), ja ne soittavat kotiin kertoen kopioidut kappaleet & kopiointien määrän.
Mikäli asiakas ei maksa hänelle aiheesta tulevaa laskua (10×15euroa), DRM:n ohjaamana kopioidut MP3:t tuhoutuvat automaattisesti (ja varmuuden vuoksi muutkin samassa hakemistossa olleet MP3:t). Mikäli kyseinen tietokone ei ole nettiyhteydessä, DRM yrittää estää kopioinnin ja koska se ei siinä onnistu, se sotkee varmuuden vuoksi CD-aseman ajurit.
Mikäli asiakas yrittää seuraavalla lainauksella uusia rikoksensa, MKT:n pakko-ohjaamana kyseisen kuluttajan nettiliittymä sulkeutuu (avaamisesta maksetaan operaattorille 50,- ja ÄKT:lle 500,-). Mikäli kyseinen tietokone ei ole nettiyhteydessä, DRM formatoi kiintolevyn tai ainakin sotkee MBR:n.
Saman toiminnallisuuden ymppääminen p2p -ladattuihin kappaleisiin on toistaiseksi liian vaikeaa, joten vertaisverkot ovat paitsi moraalisesti väärin, ne on lailla kiellettävä; kuten myös käyttöjärjestelmät ja (avoimet) ohjelmistot, joissa DRM ei ole jo sisäänrakennettuna.
Odotamme siis malttamattomina universaalia ja kaikenkattavaa DRM:ää, joka on siis lopullinen ratkaisu nykyajan moraalittomaan meininkiin.
Termistöstä selvennettäköön, että MKT on alfa-vaiheessa oleva “monikanavainen musiikin eri tyylisuunnilla profiloitu digitaalinen ? radio ? palvelin, joka on samalla suuri musiikillinen keskustiedosto signaalin vastaanottajan erilaisiin digitaalisiin käyttöihin.”
Viimeinen otsanrypistykseni ja sen tulos tulee tässä. Kiellän vastauksenliittyvän millään muotoa savolaisuuteen ja väitettyyn savolaiseen mentaliteettiin, jossa vastuu siirtyy kuulijalle ;-)
Asetelma koostuu kahdesta sisäkkäisestä koanista. Ulompi niistä sisältää ajatuksen “kopioiminen on laillista ja laitonta.” Tämä on kysyjän asettama väite, jota voi tutkiskella pohtimalla seuraavaa: “musta kyyhky valkoisella taivaalla, siivenisku ja myrskytuuli - tyyni kesäinen järvenpinta”.
Sisempi koan on puolestaan lainsäädännöllinen arvoitus. Arkisesti se ilmenee kysymyksenä “miksi sallimme kopioinnin ja kiellämme sen”. Syvemmin tätä ongelmaa voi lähestyä miettimällä zazenissa ajatusta “musta on väri, valkoinen on väri, kaikki värit ovat ei-värejä - informaatio on värillistä.”
Miten näistä johdetaan ei-väärä vastaus, jää jokaisen mietiskelijän tehtäväksi. Huomauttaisin myös, että ei-väärä vastaus voi olla myös ei-oikea.
Tekijänoikeuslain hengessä voi olla mahdotonta antaa ei-väärää vastausta, joka samalla olisi oikea. Lakia mietiskelleitä oppilaita ja opettaji on ollut niin paljon, että yhtä ja vain yhtä oikeaa ei välttämättä ole.
Oikeassa oleminen ei kuitenkaan ole tärkeintä - tärkeintä on olla pyrkimättä oikeaan vastaukseen. Vain näin voidaan tavoittaa aito ja oikea kokemus tietoisudesta ja ymmärtämisestä; ei-ymmärtäminen on avain. Sitä pohdiskelemalla voi avata kaikki digiajan lukot yksi kerrallaan.
Koska kirjasto on maksanut levystä levy-yhtiötä ja artistia tukevan täyden hinnan, lienee yleisin perustelu. Lisäksi kirjastolaitosta pidetään yleensä tasavertaisuuden ja yleisen sivistyksen ylimpänä kehtona, es. monien mielestä kirjastomaksun ehdottaminen oli julkeinta mitä on koskaan Kokoomuksen taholta esitetty. On moraalisesti tai ainakin siltä tuntuu, mukavampaa maksaa kirjastoista verojen muodossa.
… Ja kirjaston levyjen rippaaminen visioni hengessä on siinäkin mielessä suositeltavaa, että kirjaston palveluja käyttävät koululaiset ymmärtävät vihdoin mikä on homman nimi, jos sattuivat nukkumaan yhteiskuntaopin tunnilla, missä piraattitehdas.fi -sarjakuva sivistävine oheispropa.. materiaaleineen käsiteltiin.
Peruuta-nappiahan ei DRM:n avaamassa EULA-ikkunassa ole, (siinä on vain “Kyllä”- ja “Tottakai Pahvi” -nappulat) ja EULA-ikkunan sulkeuduttua Se_Ainoa_Oikea_Ja_Sallittu_Selain aukenee automaattisesti piraattitehdas.fi -saitille.
Moraalittomalle “Copy Controllin arvoitus” -saitille pääsyn ovat puolestaan (MKT:n ohjaamana) operaattorit estäneet, sen lisäksi, että kyseisen rikollisen propagandasivun muodostaneet bitit maalataan mattasysimustaksi väriltään.
Moraalisesti molemmat ovat yhtä sallittuja niin kauan kun joudun myös maksamaan kasettimaksuja yms. maksuja myös oman datan säilömisestä. Olen tällaisia maksuja maksanut kalliisti ylimääräistä monien cd-levyn edestä turhaan.
Moraalia pitää löytyä molemmin puolin toimissa, jotta sitä voi olla.
Moraalisesti on moitittavaa tuottaa kuitenkin se levy jakoon.
en tiedä miksi näin on mutta seuraavassa lakiesityksessä kirjastokopioiminen varmasti kielletään.
Kirjastojen olisi kyllä hyvä aika siirtyä verkkoon, ja samalla hankkiutua eroon huuhaa-rajoituksista joita fyysisiin kopioihin liittyy. Kaikki kirjat ja musiikki saataville verkkoon kirjaston digitaalisesti allekirjoittamana! Digitaaliset allekirjoitukset varmistaisivat ensinnäkin sisällön aitouden, jonka lisäksi niitä voitaisiin käyttää levinneisyyden summittaiseen määrittelyyn jälkikäteen. Levinneisyyskysely toteutettaisiin ajamalla järjestelmässä ohjelma joka etsisi kirjaston allekirjoittamat tiedostot ja tekisi niistä raportin. Tätä tietoa voitaisiin sitten käyttää hyväksi kun joku taho määrittäisi kenelle olisi hyvä maksaa korvauksia ja tukia.
Kopioinnin määrittäminen moraalittomaksi olisi sama kuin sanoisi että kaveria on moraaliton auttaa, koska kaverihan muuten ostaisi avun joltain firmalta ja tämähän on työllisyydestä aina ja poikkeuksetta pois. Koskas olette viimeksi auttaneet kavereitanne jollaintapaa? Kyydinneet, tehneet ruokaa, auttaneet muutossa? Parasta lopettaa moinen moraaliton toiminta, se syö kansantaloutta!
Aiempaan moraalittomuuteen vielä lisäksi: kimppakyydithän ovat moraalittomia koska kaikkienhan tulee maksaa matkustamisesta. Joukkoliikenne on myös moraalitonta koska se on pois autonvalmistajilta. Tuleehan bensiinin myynnilläkin elää, miten nämä köyhät bisnesmiehet pärjäisivät jos kaikki säästäisivät energiaa?
Kaikenlainen säästäminen on moraalitonta! Onhan tämä sentään kapitalistinen yhteiskunta!
Kirjastosta lainattuna “CD”-levy pysyy kauemmin hallussani, mikä viivyttää sen päätymistä jonkun viattoman silkohapsen soittimeen - musiikkihan tunnetusti turmelee kirkasotsaisen nuorisomme.
(Kopioin irtopisteiden toivossa Matin orginaali-ajatusta jälleen:)
Kimppakyydit ovat erityisen moraalittomia silloin, kun ajaa laittomasta lähteestä kopioidulla autolla ja vieläpä poikkeaa kotimatkalla kaupassa kopioimassa banaanit ja muut osuvaa analogiaa omaavat elintarvikkeet.
Laittomasta lähteestä kopioidusta autosta ei ilmeisesti makseta edes sitä kasetti/käyttömaksua, vaan senkin maksaa originaali-ajoneuvon ostaja!
Tällä notkealla, hurjasti pisteitä (?) tuottavalla aasinsillalla tuomariston peräänkuuluttamiin kasettimaksuihin, päätän tämänkertaisen postaustrilogiani jääden jännityksellä odottamaan klo 13 loppuratkaisua.
Koska hankin MP3-soittimen ja haluan sinne musiikkia. Netistä en lataa mistään pirasivuilta kamaa taikka musiikkia, kun niiden client-softien mukana tulee kumminkin pöpöjä. Tämän vuoksi turvallinen kirjaston tädiltä lainattu CD MP3:ksi ja MP3-soittimeen.
Asetettuun kysymykseen ei ole olemassa vastausta, koska kysymyksessä rinnastetaan yhteismitattomat asiat - rahan liike ja moraali.
1) Kopioinnin ja kopioinnin ero on vain ja ainoastaan rahan liike tai liikkumattomuus.
2) Koska tunnetusti raha ei haise eikä sillä ole isänmaata, ei rahalla myöskään ole moraalia, koska vain subjektilla, joka tietää voivansa haista tai olla haisematta, voi olla moraali.
3) Koska, kuten kohdassa yksi todettiin, ainoa määrittävä tekijä on rahan liike, jolla siis, kuten kohdassa kaksi todettiin, ei ole moraalia, ei niin ollen moraalilla ole koko asian kanssa mitään tekemistä. Mot.
PS. Sitten on asia ihan erikseen, pitäisikö rahalla olla moraali…
Vaikka alkuperäisen kysymyksen asettelu johdattikin meidät suoraan harmaalle alueelle, niin näillä hetkillä päättyneessä kilpailussa on ilmennyt uskoakseni dopingia tai vähintäänkin nesteytystä.
Toistaiseksi vahvistamattoman STT:n kahvipöydästä saadun tiedon mukaan, TTVK:n pienoisrikospoliisin suorittamassa yöllisessä tehoiskussa Temmeksen Essolle, löytyi baarin miesten WC:n tuuletusikkunasta lumihankeen heitetty lääkärinlaukku. Laukussa oli tyhjien oluttölkkien lisäksi Tallinnasta harmaatuoduille CD-R -levyille poltettuna erilaisia organisoiduista palveluista 1.1.2006 jälkeen imuroituja rippaussoftia sekä raskauttavana todisteena opaskirja: “Zen ja laillisen/laittoman lähteen erottaminen”.
Sormenjälki- ja DNA-analyysit ovat vielä kesken, joten voittajan nopea julistaminen ei liene järkevää protestien ollessa todennäköisiä.
Hiihtoliitto, CERT-FI ja Kuluttajavirasto eivät ole vielä kommentoineet uutista.
ÄKT ja OPM ehtivät jo antaa uudesta käänteestä musertavan lausunnon: “Kilpailu on puolivalotekniikkaa soveltaen unohtanut oman mantransa ja jatkossa valmistelun on tapahduttava substanssiminsteriön vastuulla, jotta syvempää tekijänoikeudellista asiantuntemusta ei enää ohiteta. Myös analoginen aukko on tukíttava välittömästi!”
EHP, kokonaisuudessaan loistavaa työtä. Pitäisiköhän yrittää vaikuttaa palkintoraatiin kulissien takana. Minullahan nimittäin saattaa olla käytettävissäni mustaa valkoisella siitä, mitä tämän kilpailun voittaminen edellyttää ja mitä se ei edellytä…
J2, Kiitoksia samoin.
Ihastelen edelleen zenilästä pohdintaasi, joka johdattanee tuomariston ankaraan debattiin immateriaalioikeuden syvimmästä olemuksesta.
Kaiken kaikkiaan viihdyttävä ketju kaikessa ryppyotsaisuudessan ja kapitalistisessa kilpailuhenkisyydessään.
Kilpailun voittaja on selvillä. Onnittelut voittajalle. Lisätietoja tuoreesta merkinnästä. DARRA katkoo huhuilta siivet.
STT:n kahvipöydän uutinen iskusta Temmeksen Essolle (ÄKT/OPM:n lausuntoineen) osoittautuikin ns. ankaksi, jonka levittämisestä kannan luonnollisesti täyden poliittisen vastuun.
Minulla oli kuitenkin asiasta täysin valkoista mustalla, jota luulin omiksi muistiinpanoikseni näkemästäni enneunesta, mutta joka osoittautuikin vaimoni kotitehtäväksi kansalaisopiston esperanton kurssilta (aiheena viikonlopun ruokaostoslista).
Päätän OT-jorinani tuomalla julki huoleni nimimerkistä Gonzales, joka jo useammassa postauksessaan (jopa kesken ankaran kilpailun) on varsin suoraan myöntänyt tuntevansa lievää voimakkaampaa vetoa ulkoiselta habitukseltaan kieltämättä sangen viehättävään kulttuuriministeriimme.
En toisaalta voi olla aivan varma, että pystyisin itsekään kieltäytymään hypoteettisesta kynttiläillallisesta (romanttisella TO-keskustelulla maustettuna), mutta ei kai liha noin heikko ole, täytyy minun tässä kontekstissa kysyä? Keski-ikään ehtineenä ja laskevalla viriiliyden käyrällä voin suhteellisen uskottavasti näin tehdä.