etusivu
kaikki uutiset
data
finanssi
media
tele
työ & ura
tietoturva
it-myynti
tuotteet ja palvelut
kolumnit
pörssit
blogit
videot
fakta
shop
15.12.2005
Teletietopäätös
- Jaakko Kuivalainen
Euroopan unionin parlamentti hyväksyi eilen komission ehdottaman direktiivin tietyin muutoksin. Muutokset suomenkielisinä löytyvät kivasti niputettuina parlamentin sivuilta, kas näin.
Olen yrittänyt kysellä sisäasiainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, tietosuojavaltuutetulta, muutamalta oikeusoppineelta ja viestintävirastosta oikeudenhaltijoille luovutettavien ip-tietojen kohtaloa tämän direktiivin valossa.
Kysymys kuuluu, jos direktiivin mukaan teletunnistetietoja ei saa luovuttaa kuin viranomaisille, miksi ip-osoitteiden haltijoiden tietoja voisi luovuttaa sitten oikeudenhaltijoille. Direktiivin velvoite koskee myös ip-osoitteita, se on selvää.
Yhdestäkään paikasta en ole saanut muuta kuin “en osaa sanoa mutta” -arvioita. Parlamentin direktiiviin tekemät muutokset eivät ole ensinnäkään kovin yksityiskohtaisesti virkamiesten tiedossa, eikä toisaalta lopullista direktiiviä ole olemassakaan.
Yksi arvio oli, että tämä ei-viranomaisille tehtävä ip-tietojen luovutus saattaa olla oikeastikin ongelma ja että tätä “matopurkkia” ei kukaan vielä ole ennättänyt ajattelemaan. Toinen arvio taas oli, että kyseessä olisivat jotenkin mystisesti eri “järjestelmän” tiedot tai jopa ihan eri tiedot, joten oikeuden haltijoiden ip-fiesta voi alkaa suunnitelmien mukaisesti vuodenvaiheessa. Kolmannen arvion mukaan asiaa ratkeaa sillä, ettei niitä luovutettavia tietoja erikseen tallenneta, joten direktiivin rajoitus ei myöskään koske niitä.
Varteenotettava huomautus oli, että direktiivin viittaukset toisiin direktiiveihin saattavat hyvinkin sallia nykylakien mukaisen käytön jatkossakin ja siinä sivussa myös Lex Karpelan poliisi pois pelistä -pykälän.
Ip-osoiteen kulloisenkin haltijan tietoja kohdellaan kai nykyisellään rikosten selvittelyssä kuin ne olisivat yhteystietoja. Tällä ajatuksella niitä luovutetaan myös oikeudenhaltijoille vuodenvaihteen jälkeen, osana kielto- ja keskeyttämistoimintaa (Lex Karpela, pykälät 60 a - 60 d).
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoi yrittäneensä eduskunnassa tuoda esille lain käsittelyn aikana, että tätä pitäisi pohtia viestinnän luottamuksellisuuden näkökulmasta, koska hänen mielestään asia loukkaa viestintäsalaisuutta.
Hänen mukaansa asiaa ei kuitenkaan sen enempiä pohdittu, kun laki hyväksyttiin. Aarnio lisäsi, että viestinnän luottamuksellisuuden valvonta kuuluu Viestintäviraston piiriin. Viestintäviraston mukaan taas nämä “yhteystiedot” eivät sen kummemmin loukkaa viestintäsalaisuutta, eikä rikosten selvittelyynkään liittyvät asiat ole heidän heiniään.
Oletettavaa on, että ip-tietoja voidaan jatkossakin käyttää myös muiden kuin vakavien rikosten tutkintaan, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kovin varmaa ajatusta siitä, miten se lakiteknisesti tehdään tai tarvitaanko ylipäätään jotain muutoksia. Vastauksen saaminen oletettavasti johdattaisi oikeille jäljille myös kysymyksessä, saako teletunnistetietoja sittenkin luovuttaa myös ei-viranomaisille, vaikka direktiivistä on tulossa sangen selväsanainen.
On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat lainsäädäntötoimia sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin nojalla säilytetyt tiedot toimitetaan yksinomaan kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille asiaan liittyvien henkilöiden perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen.
Miten on?
22 vastausta
Kirjoita vastaus
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy
Ihanaa.
Näin ollen tämä menee nykyään näin, kaikki kansalaiset joka puolella ovat lähtökohtaisesti rikollisia, epäiltiin sinua rikoksesta tai ei. Nyt SINULLA on velvollisuus todistaa syyttömyytesi, eikä syyttäjällä ole enää velvollisuutta todistaa syyllisyyttäsi.
Syyttömyydenhän voi näppärästi todistaa sillä että näyttää kaiken mitä teet.
Eihän syyttömällä ole mitään salattavaa tai peiteltävää.
Enää puuttuu että sinua voitaisiin rangaista takautuvasti jostain rikoksesta. Tänään laillista, huomenna laitonta, teit sen eilen mutta voimme rangaista sinua silti huomenna. Meillä on näet teletunnistetiedot tästä rikoksesta.
Tästä tulee pakostakin ajatus että tietoyhteiskunta ottaa takapakkia.
Tässä taitaa taas olla kysymys “What Colour are your bits” asetelmasta. DRM juristit/lobbaajat hallitsevat tuon paremmin kuin lainsäätäjät :)
?
?
?
? Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on säädetty suojeltavaksi kohteeksi oikeus yksityisyyteen. Siihen voidaan tehdä poikkeuksia mikäli se on välttämätöntä, asianmukaista ja oikeasuhtaista.
Onko siten välttämätöntä, asianmukaista ja oikeasuhtaista antaa poliisille / oikeudenomistajille IP- tietojamme / teletietojamme ?
Katsotaas… P2p verkkojen käyttö lisää tutkimusten mukaan levymyyntiä. Se ei siis laske levymyyntiä. Levy-yhtiöt siis hyötyvät siitä. Onko sillä perusteella välttämätöntä, asianmukaista ja oikeasuhtaista antaa poliisille / oikeudenomistajille IP- tietojamme / teletietojamme ? Yksityisyytemme on turvattu ihmisoikeussopimusten nojalla ja perustuslain nojalla.
Matching that data with activity on the OpenNap file-sharing network, they concluded that file sharing actually increases CD sales for hot albums that sell more than 600,000 copies. For every 150 downloads of a song from those albums, sales increase by a copy, the researchers found.
http://blogwood.com/archived/407/file-sharing-not-to-blame-for-industry-woes/
Lisäksi täytyy ottaa huomioon perusoikeusmyönteinen tulkintaperiaate. Sillä tarkoitetaan sitä että jos tulkintavaihtoehtoja on monia, niin niistä tulee valita perusteltavissa olevista laintulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista ja joka eliminoi perustuslain kanssa ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta.
Mielestäni se, että henkilö on toiminnallaan edistänyt levymyyntiä ei ole mikään peruste sille, että perus ja ihmisoikeuksiamme aletaan loukkamaan. Myös perusoikeusmyönteinen tulkinta puhuu sen puolesta.
Jos ihmisoikeuksimme loukataan, niistä saa hakea euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta korvauksia.
?
? ——
?
? Käytännön esimerkki, jos olisitte jakanut vaikka 15 000 levyä p2p ohjelmalla ja siten tutkimuksen mukaan se on edistänyt levymyyntiä 100 levyllä.
Kuvitellaan, että levy-yhtiöt ovat siten hyötyneet siitä 1 000 ?.
Oikeuttaako se viranomaiset siihen, että teletietojanne aletaan tarkkailemaan, yksityisyyden suojaanne rikotaan ( nimi lehteen, henkilöllisyytenne selvitetään IP-osoitteen perusteella, teletietonne paljastetaan ), kotirauhaanne ( kotietsintä) tullaan rikkomaan. Ja lisäksi joutuisitte maksamaan vahingon korvauksia.
Onkohan se nyt välttämätöntä, asianmukaista ja oikeasuhtaista ?
Näyttää siltä, että varsin monia kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia ollaan rikkomassa rajulla kädellä. Näyttää siltä, että Lex Karpela on palauttanut meidät takaisin 1500 ?luvulle. Toivottavasti viimeistään tuomioistuimet aikanaa palauttavat meidät takaisin 2000 ?luvulle ja myöntävät loukatuille suuret korvaukset.
Euroopan peruskirjassa, joka on EU:n ylin sopimus on luvattu, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan mm. Euroopan ihmisoikeussopimusta. Jos esim. Direktiivi on peruskirjan vastainen, niin kyseistä direktiiviä ei tule noudattaa. Peruskirja on suoraan sovettavaa oikeutta. Lisäksi pitäisi miettiä mahdollisuutta, että onko EU ylittänyt toimivaltansa säätäessään EU:n peruskirjan vastaisia säännöksiä. Ne on mahdollista saada kumoon EU-tuomioistuimessa.
Matching that data with activity on the OpenNap file-sharing network, they concluded that file sharing actually increases CD sales for hot albums that sell more than 600,000 copies. For every 150 downloads of a song from those albums, sales increase by a copy, the researchers found.
http://blogwood.com/archived/407/file-sharing-not-to-bl
perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta.”
Lisäksi viittaan siihen, mitä Eduskunnan perustuslakivaliokunta lausui perusoikeusuudistuksen valmistelun yhteydessä: “Tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista laintulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista ja joka eliminoi perustuslain kanssa ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta.” (Ks. PeVM n:o 25/1994 vp, s. 4).
http://66.249.93.104/search?q=cache:iKh4EpKCBqsJ:www.fredman-mansson.fi/peruspro.htm+perusoikeusmy%C3%B6nteinen+tulkinta&hl=fi
Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin vastaa kysymykseen.
“Direktiivillä ei voi kumota kansallista lainsäädäntöä, jos se on yksityisille haitaksi. Valtiolle tulisi kuitenkin vahingonkorvausvelvollisuus.”
Jos tuollaisia lakeja ollaan laatimassa, niin ne pitää laatia perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
Laissa pitää olla myös selvät ohjeet milloin tietoja saa luovuttaa.
Valtion tehtävänä on huolehtia, että kansalaisten perusoikeudet myös käytännössä toteutuvat.
Vaikka perustuslaki rajoittaa lähinnä viranomaisten toimintaa suhteessa viranomainen-yksityinen, niin valtion on huolehdittava myös siitä, että perusoikeudet toteutuvat myös muuten. Sillä on siihen velvollisuus.
Ajatellaan vaikka seuraava kuvitteellinen tilanne, että perustuslaissa olisi säädetty että kansalaisia ei saa pamputtaa. Se rajoittaisi siten viranomaisten toimintaa. Ne eivät saisi pamputtaa.
Mutta valtion on huolehdittava myös siitä, että kansalaisia ei pamputeta, koska se on perustuslaissa kielletty. Niimpä valtion tehtävänä on laatia laki, joka kieltää kansalaisia pamputtamasta toisiaan. Näin perusoikeudet myös tosiallisesti toteutuvat.
Tässä tapauksessa valtion on siis huolehdittava, että viestintäsalaisuutta ei rikota, ei viranomaisten eikä muidenkaan taholta.
Valtion on valvottavat, että sitä ei rikota, vaikka toiminta “ulkoistettaisiin”.
Jos valtio sallii jonkin tahon luokata perustuslain mukaista viestintäsalaisuutta, niin sillä on silloin vahingonkorvausvelvollisuus.
Perustuslaki 22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
—–
Eduskunta ei siis voi säätää lakeja, ainakaan normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, jotka antavat jonkun tahon loukata perusoikeuksiamme esim. viestintäsalaisuutta.
O-O: voisit lähettää noita lakitulkintojasi mielummin lainsäätäjille ja säädäntöä valvoville instansseille. Täällä ne menevät lähinnä hukkaan ja häiritsevät muita.
Ajattelen juuri toisinpäin. A$van turhaa lähetellä arvon kansanedustaj$lle yhtään m$tään. E$ ne kuuntele kansala$sten m$el$pitete$tä se on jo nähty.
Täällä kirjoittelemalla saadaan tehtyä tekijänoikeusjärjestöt harpaattomaksi. Jos juristit lukee tätä palstaa, niin arvaa miten käy kun seuraavan kerran tekijänoikeusjärjestöt vaativat vahingonkorvauksia p2p “vahingosta” ?
Tai miten käy jos he loukkaavat jonkun perusoikeuksia ? Ne joiden perusoikeuksia loukataan hakevat siitä korvauksia.
However, Jaakko is on charge here, jos Jaakko haluaa, että lakkaan kirjoittelemasta, niin lakkaan kirjoittelemasta.
Hei Jomppa,
Suosittelen, että hyppäät tekstieni yli suoraan. Kirjoittelen nimimerkillä “O-O”
Levymyynti ( Single) -48% viime vuodesta
http://www.ifpi.fi/tilastot/kuukausilista.html?vuosi=2005
O-O, sana on vapaa.
Nyt kun kuitenkin kysyit mielipidettäni: kertaalleen tai kahteen mainittujen teorioiden ja tutkimusten toistamiseen sopisi varmaan parhaiten pelkkä linkitys alkuperäiseen kommenttiin, jossa ajatus on tuotu esille, ja lakitekstiä kannattaa käyttää säästellen ja linkittäen.
Toisaalta toistin minäkin tuossa direktiivin pätkän, joka kerran oli esillä.
Hei Jaakko,
Kiitos. Yritän löytää jonkin kivan paikan, jonne voin pistää asiani perusteluineen ja pitkästi ja linkitän sitten sinne täältä. Pitäisi vaan löytää tälläinen kiva paikka, jonne voisin rauhassa kirjoitella teorioitani.
Tänne kirjoitan vain lyhyesti ja linkitän sitten sinne jossa asia on kokonaan perusteltuna. Pahoittelen huonoa äidinkieltäni.
Liedes “tasapainoittanut” tilannetta. Mitähän toi “tasapainoittaminen” tarkoittaa ?
Levymyynti ( Single) -48% viime vuodesta
http://www.ifpi.fi/tilastot/kuukausilista.html?vuosi=2005
Jukka Liedes on alansa johtavia asiantuntijoita maailmassa. Hän on onnistunut työssään tasapainottamaan eri osapuolten intressit, olipa kyse taiteilijoista, teollisuudesta, kulttuurin käyttäjistä tai yhteiskunnan eduista, palkitsijat kiittävät.
http://www.vaahtokylpy.com/kulttuuripisara/uutiset/29401844
O-O, tarkoitin, että kun olet kerran kirjoittanut tänne tietystä asiasta, voisit harkintasi mukaan linkittää vaikkapa tietyn referaatin kera kyseiseen kommenttiin.
O-O, on ihan hyvä, että osallistut keskusteluun. Soisin kuitenkin, että itsekriittisesti katsoisit kuinka paljon sekä tekstimassallisesti että lukumäärällisesti osallistut keskusteluun. Jos yksi keskustelija huutelee liikaa niin keskustelu tyrehtyy, tämä ei varmaan ole sinunkaan intresseissäsi.
Pientä itsekriittistä harkintaa, raskaampaa stilisointia ja Jaakon mainitsemat linkitykset, niin juttusi ovat ok.
Ihan linkin alussa:
“Euroopan parlamentti […] katsoo, että tämä direktiivi on tietojen saannin osalta vain välttämätön ensi askel, […]”
Ensi askel mille? Kyttäystä aiotaan laajentaa jatkossa aina vaan triviaalimpiin asioihin? En tosin ihmettelisi; nyt kun ensin hommataan kyttäysverkosto, niin tietty sitä haluavat eri intressiryhmät käyttää, ja kun on ennakkotapaus tämän lain hyväksymisen osalta, niin ei kun jatkamaan samaa meininkiä.
Mutta ihmettelen kuitenkin sanamuotoa, ja se myös pelottaa minua.
Ohessa linkki juttuun, josta takaa löytyy hieman helpottavaa realismia aiheesta:
http://www.itviikko.fi/uutiset/uutisalue.asp?alue=paiva&UutisID=71749
Ei se taaskaan mene ihan joidenkin tahojen worstcase -scenarioiden mukaan, en minä sinänsä halua ketään mollata, mutta realismi näissä asioissa olisi nyt paikallaan ennenkuin taas haaskataan aikaa johonkin “organisoituun legendaan”, tavalliseen kaduntallaajaan puree nimittäin parhaiten sellainen kiihkoton arkirealismi sen lisäksi mikä lompakossa tuntuu.
Sähköisen viestinnän tietosuojalain perusteluista taitaa löytä Suomen osalta avain: “Kuitenkin, riippumatta IP-osoitteen tyypistä, voidaan todeta, että kyse on samanlaisesta liittymän tai telepäätelaitteen haltijan yhteystiedosta kuin salaisen puhelinnumeron haltijan yhteystieto.”
Se nyt ei vieläkään kerro, mikä erottaa tulevaisuudessa EU-direktiivin velvoittamana tallennetun ip-osoitteen ja haltijatiedon tällaisesta suomalaisesta salaiseen puhelinnumeroon rinnastettavasta yhteystiedosta.
Tuli näistä yhteisnateista mileen jokunen vuosi takaperin Ruotsissa ratkaisemattomaksi tuomittu murhajuttu, jossa molemmat syytetyt syyttivät toisiaan murhasta. Ei tässä nyt ihan niin vakavasta asiasta ole kyse, mutta osviittaa syyllisen hakemiselle oikeusvaltiossa kuitenkin.
Jäi vielä mainitsematta, että naapurimme eivät tuominneet kumpaakaan siitä murhasta.