| Digitoday Mobile Uutiskirje digitoday Uutisvinkit Mediakortti Uutisotsikot omalle sivulle RSS | |||||
![]() |
15.9.2006Uusi tekniikka tuhoaa kaiken- Kai Puolamäki Oikeudenhaltijoiden edustajat ovat valittaneet jokaisesta uudesta teknologiasta, että se ajaa artistit leipäjonoon tai vähintäänkin tuhoaa elokuvastudiot. Tästä syystä uudet innovatiiviset tekijänoikeuksiin liittyvät teknologiat on poikkeuksetta haluttu kieltää tai rampauttaa. Alkuvalituksen jälkeen on aina kuitenkin käynyt niin, että tuomiopäivän keksinnöstä onkin lopulta tullut rahasampo. Entä jos kaikista uusimmista tekniikoista ei tulekaan samanlaista rahasampoa? No, vapaassa markkinataloudessa on oikeus epäonnistua. Mediayhtiöiden on syytä mukautua uusiin tilanteisiin, jos ne haluavat selviytyä. Talouden muillakin aloilla on ollut viimeisten satojen vuosien aikana tekniikan kehityksestä johtuneita suuria rakennemuutoksia. Miksi tekijänoikeusalan pitäisi olla poikkeus? Tekijänoikeusdinosaurukset eivät tietenkään mielellään muuta toimintatapojaan uuteen ympäristöön sopivaksi. Helpompaa on yrittää kieltää uudet innovatiiviset tekniikat lobbaamalla aina vain tiukempia tekijänoikeuslakeja ja vaatimalla valtiolta lisää sääntelyä vanhojen liiketoimintamallien suojaksi. 1920- ja 1930-luvut: Radio tuhoaa levyteollisuuden Levyteollisuus haastoi radioasemia oikeuteen 1920-luvun alussa, tarkoituksenaan estää asemia soittamasta levyjä. Levy-yhtiöt pelkäsivät, että kukaan ei osta levyjä, kun niitä voi kuulla ilmaiseksi radiosta. Yhtiöt pyrkivät kaikin keinoin estämään levyjensä soiton radiossa. Sitten innovatiivinen levy-yhtiö Capitol Records (perustettu 1942) alkoi tukea radiosoittoa. Capitol Recordsin levymyynti nousi räjähdysmäisesti radion tarjoaman mainostuksen vuoksi. Capitol Recordsin ikävän menestyksen jälkeen vanhojen levy-yhtiöiden oli otettava lusikka kauniiseen käteen ja sallittava musiikkinsa radiosoitto selviytyäkseen kilpailussa.
1942: Muusikot näkevät nälkää jukeboksien takia Vuonna 1942 James C. Petrillo Amerikan muusikkojen liitosta julisti levytyslakon, koska hänen mielestään kukaan ei enää tule kuuntelemaan live-musiikkia uuden keksinnön, jukeboksin, takia.
1980-luku: Kotinauhoitus tappaa musiikin Britannian levyteollisuus käytti iskulausetta “kotinauhoitus tappaa musiikin” “piratismin” vastaisessa kampanjassaan 1980-luvulla, kun levyjen nauhoitus kotona kaseteille alkoi yleistyä. Levy-yhtiöt pelkäsivät, että jos ihmiset nauhoittavat musiikkia toisilleen, kukaan ei enää osta levyjä.
1982: Videonauhuri tuhoaa elokuvateollisuuden Amerikkalaisen elokuvateollisuuden edunvalvontajärjestö MPAA:n mielestä videonauhurit tuhoavat elokuvateollisuuden. MPAA:n johtaja Jack Valentini esitti asian Yhdysvaltain edustajainhuoneelle seuraavasti:
Toisin kuitenkin kävi. Videovuokrauksesta tuli tuottoisa bisnes. MPAA yrittää vieläkin saada videonauhurit ja nykyaikaiset suoraan kovalevylle tallentavat laitteet kiellettyiksi lobbaamalla lainsäädäntöön niin sanottua tekijänoikeuslippua (broadcast flag), jonka avulla lähetyksen nauhoitus voitaisiin estää.
2000-luku: Kotikopiointi tuhoaa levyteollisuuden Levyteollisuus oli varma siitä, että levyjen kopiointi kavereille digitaalisesti tuhoaa levyteollisuuden.
2000-luku: Vertaisverkot tuhoavat levy- ja elokuvateollisuuden Levy- ja elokuvayhtiöt väittävät, että vertaisverkot tuhoavat levy- ja elokuvateollisuuden, koska niistä voi ladata musiikki- ja elokuvatiedostoja. Tosin tekijänoikeusjärjestö Teosto ry:n kustantama tutkimus tukee oletusta, jonka mukaan musiikin lataaminen vertaisverkoista lisää musiikin kokonaiskuuntelua ja siten myös ostetun musiikin määrää:
(Edellä on lainattu säveltäjä Tuomas Kallion gradun yhteenvetoa.)
2005: Mahdollisuus nauhoittaa musiikkia radiosta tuhoaa levyteollisuuden Yhdysvaltalaisen levyteollisuuden edunvalvontajärjestö RIAA:n mielestä mahdollisuus nauhoittaa musiikkia radiosta tietokoneen kovalevylle niin sanotuilla RiVo-laitteilla tuhoaa levyteollisuuden. RIAA haluaa luonnollisesti kieltää RiVo-laitteet.
Kirjoitus on alunperin julkaistu TKVK:n www-sivuilla Tämä dokumentti on Public Domainia.
7 vastaustaKirjoita vastaus |
||||
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat. Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179 Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863. Sähköposti: toimitus@digitoday.fi Copyright 2006 Taloussanomat Oy. Our Privacy Policy |
|
||||
Tätä pientä yhteenvetoa en aikaisemmin ole lukenut ja on lohduttavaa ettei suurista rahavirroista tuskastunut viihdeteollisuus ole menehtynyt.
Mikäli P2P liittyy tähän listaan niin on surullista muistella niitä pioneereja, jotka jo opiskelu aikanaan tai kuolemansa jälkeen saivat velkavankeuden kun sattuivat jakamaan väärän aikaan väärää tiedostoa.
Tavallan lohdullista huomata, että kaikki mikä on aluksi ollut “pelottavaa” ja tuhoisaa suurille yrityksille onkin myöhemmin kääntynyt “voitoksi” sekä kuluttajille että tuottajille.
Tosin tämän hetken meininki alkaa muistuttamaan enemmän ja enemmän sokeaa ajojahtia, jolle ei loppua näy. Kuten historia osoittaa Puolamäen kirjoituksessa niin loppupeleissä elokuvastudiot ja muut vastaavat tahot ovat jääneet aina voitolle.
Tuskinmaltan odottaa sitä päivää, jolloin lailliset levityskanavat netissä tarjoavat samaa laatua kuin tämän päivän laittomat. Tosin siihen saattaa mennä pidempi tovi, mutta enköhän minäkin saa viimeistään vanhainkodissa nauttia musiikista ja elokuvista, jotka saan laduttua rollaattoriini ilman pelkoa haitakkeista ja muusta ikävästä sälästä. Tämä kaikki höystettynä oikealla hinnalla ja oikeasti korkeatasoisella laadulla. Ja sitten heräsin tähän lauantai aamuun oikeasti…
[…] Digitoday.fi listaa tekijänoikeusblogissa niitä kaikkia eri asioita, jotka ovat jo vuodesta 1920 tehneet levy- / elokuvabisneksen kannattamattomaksi. […]
BBC kertoo Jupiter Researchin tutkimuksesta, joka käsitteli iPod:in omistajien verkkomusiikkiostoksia. Vain 5% iPod:in musiikista ostettiin iTunes:ista.
Hetkinen… Nyt jokin ei täsmää. Miten iPod:issa soitetaan CD:tä? Ei oikein huonostikaan.
iPod:in omistajat näyttävät ostavan CD:n, rippaavan musiikin tietokoneella ja lataavan sen sitten iPod:iinsa. He siis ovat valmiita maksamaan enemmän musiikista (CD:t ovat keskimäärin kalliimpia kuin iTunes:ista ostetut albumit) ja näkemään kaiken vaivan, vaikka lopputulos on aivan sama: musiikkia iPod:issa.
No, lopputuloksessa taitaa sittenkin olla pieni ero - DRM - jota Apple kutsuu FairPlay:ksi. Kuluttajat eivät taida pitää FairPlay:ta reiluna, koska ovat valmiita lisähintaan ja vaivannäköön pitääkseen musiikkinsa siitä vapaana.
Näen jo lampun syttyvän (sarjakuvatyyliin) levypomon pään päällä: CD-levyjen hintoja pitää siis nostaa.
Kun levyjen hintoja on sitten nostettu ja vuoksi on kääntynyt takaisin iTunesin puolelle, niin on aika kiinnittää huomio takaisin 0.99 dollarin alehinnan korottamiseen…
Ilman DRM-haitakkeita olevan CD:n ostamisessa ja rippaamisessa on toinenkin hyvä ellei jopa ratkaiseva syy: CD:llä on olemassa jälleenmyyntiarvo jonka puitteissa sen voi laittaa kiertoon heti rippaamisen jälkeen. Oman omaisuuden myyntiä ei liene vielä lailla kielletty.
http://www.tvunetworks.com/
Siinä esimerkki palvelusta, jossa hyödynnetään bittorrenttia, näin ainakin Wikipedia tiesi kertoa. Väittävät itse että lisenssit on kunnossa, mutta siitä ei voida mennä takuuseen.
Taitaa olla pilattu DRM:llä, mutta maksuttomaksi palveluksi ihan pätevä… joskin tuntuu pätkivän pahasti katselun alussa.
Joku sisarsivustokin tuolla palvelulla on:
http://www.viidoo.com/