Merkintä on julkaistu
lauantaina, 26. elokuuta 2006 klo 08:07.
Voit seurata merkinnän herättämää keskustelua RSS 2.0-virran avulla.
Voit kirjoittaa oman vastauksen tai tehdä viittauksen omalta sivustoltasi.
Weirdo tyyppi. Olen syyllistynyt hirveisiin rikoksiin ja lähettänyt kappaletta tutuilleni jotka ovat välittäneet sitä CD:lle poltettuna eteenpäin.
Yksikään tutuistani ei ole koskaan edes kuullut Weird Al muusikosta, mutta kaikki ovat ihastuneet kappaleeseen ja tutustuvat kaverin muihin teoksiin suurella innolla. Really Weird piracy brings customers, ja täytyyhän alin saada rahaa siihen “kultaiseen jutttuun”…
Edellinen muistikuva kaverista on 90-luvun alulta (vai jopa 80-luvun lopulta?), hilpeä Michael Jackson: Bad -parodia pyöri MTV:llä. Uutta nostetta ehkä.
Mielessä on DVD:n osto, kunhan ensin varmistan ketkä vetävät välistä rahaa. Parodia ja Nörttien pilkka on universaalia (luulen) eli siitä ei edes voi loukkaantua paitsi jos kalja menee väärään kurkkuun nauraessa.
:´D radiossa? Kiero rahankeräys tapa, mutta niin ihanan hauskasti laulettu :P .
Muistaakseni Weird Alin levy-yhtiö kuuluu Sony BMG:n talliin. Taisi olla alunperin independent-yhtiö, joka sitten erinäisten yrityskauppojen myötä päättyi SonyBMG:n omistukseen. Weird Alin ura ei sinänsä nostetta juuri kaipaa, kotimaassaan hän on ollut aina melkoisen suosittu koomikko-muusikko; Euroopassa miehestä nyt ei sitten tosin ole juuri mitään kuulunutkaan pitkään aikaan (sitten 90-luvun lopun).
Nykyisten online-kauppojen ongelmia ovat riippuvaisuus tietokoneesta, laittoman ja laillisen tunnistamisen vaikeus, digimusiikin heikko tai olematon jälleenmyyntiarvo ja tekniset ongelmat. “Kuluttaja on voinut ostaa musiikkia Windows-formaatissa, eikä voi siirtää sitä myöhemmin Mac-koneelleen”, Kallio kuvasi.
DRM-vaatimushan tuohon on syynä, se rikkoo yhteensopivuuden vähän jokasuuntaan.
Tutkimuksen sponsoroi Teosto, ehkä siksi hän varoo sanomisiaan.
Tuommoista gradua ei sitten pitäisi päästää läpi.
Ei se voi olla gradun vaatimukset täyttävä tieteellinen tutkimus, jos analyysi on noinkin huonolla tasolla tai jos ei uskalla sanoa mitä oikeasti ajattelee.
No, sehän on vain gradu, tutkielma. Kaipa sellaisessa nyt kuuluukin kumartaa vähän rahoittajan suuntaan. Jos kyseessä olisi oikea tutkimus, tilanne olisi tietnkin toinen.
Käsittääkseni eräs gradun ns. pointeista on nimenomaan osoittaa ammattitaidon lisäksi, että tieteellinen tutkimusmetodi (mukaanlukien tulosten ja tutkimusmenetelmän analysointi) on hallussa. Siihen kuuluu tiettyjä vaatimuksia; kvasitieteellisyys ei riitä.
Ja mitä rahoittajan suuntaan kumartamiseen tulee, se ei tarkoita että tosiseikkoja tulisi vääristellä. Ottaen huomioon tieteellisyyden vaatimukset sekä rahoittajan että tutkijan (ilmeisesti tässä tapauksessa tutkielmoijan) tulisi aina tajuta, ettei haluttua tulosta voi/saa/pidä ikinä taata.
Levittäjänoikeustahojen suunnalta ei yleisesti ottaen vain tule mitään, joka olisi sekä 1) totuudenmukaista, 2) järkevää, että 3) kontekstiin liittyvää, joten olen erittäin kriittinen kaikkea heidän rahoittamansa toimintaa kohtaan. Tähän kuuluvat tutkielmat, jotka ainakin näennäisesti ja yksinkertaistettuna puoltavat heidän ajamaansa näkemystä. Oli kyse sitten harkitsemattomasta sanamuodosta tai ei.
Eipäs nyt heitetä lasta pois veden mukana.
Äkkiseltään tuo gradu tuntui suhteellisen järkevältäkin kun sitä selailin. En tietenkään ehtinyt sitä vielä lukemaan läpi, mutta jopa loppulause ei ollut mitenkään suoraviivaisesti Teosto-kamaa. Toki siitä voidaan uutisia tehdä kuinka päin halutaan, eikä siinä (tietenkään) mitään tuomita suoralta kädeltä.
Mutta kyllä esim tuo uutinen siitä että “pitäisi laillisella tuotteella olla jotain lisäarvoakin” kertoo että on tuolla ihan oikeitakin juttuja.
Kyllä tuon tuomitseminen vaatii ensin sen läpi lukemista, ja sitten ihan tyhjältä pöydältä homman katsomista.
Lähtökohtiinsa nähden yllättäen tutkimus näyttäisikin sivujuonteena tukevan mm. amerikkalaisen The Leading Question ?tutkimusryhmän havaintoa (NMA 2005) siitä, että laiton musiikin lataaminen näyttäisi lisäävän myös laillisen kulutuksen määrää. Vasta-argumenttina näiden tekijöiden väliselle korrelaatiolle
voidaan tämän tutkimuksen perusteella toki esittää pelkästään vertaisverkosta lataavien ryhmä, joka ei osta musiikkia lainkaan ja on samalla kaikista kuluttajaryhmistä passiivisin ja vähiten musiikista kiinnostunut. Tosin tämä vastaajien joukko on kooltaan hyvin pieni (N=25). Varsinaista kausaliteetin suuntaa vertaisverkkokäytön ja musiikin ostamisen välillä on mielestäni sinänsä turha yrittää määritellä, sillä katsoisin, että korrelaatiossa on kyse lähinnä aktiivisimpien kuluttajayksilöiden luonteesta. Kaikkein innokkaimmat musiikin kuluttajat haluavat käyttää hyväkseen kaikkia mahdollisia (ja jopa mahdottomia) musiikinhankkimismuotoja ja ainakin toistaiseksi näihin lukeutuu yhä myös vertaisverkon käyttö. Kuluttajat, jotka ovat kiinnostuneita musiikista ja seuraavat sitä aktiivisesti ovat tämän tutkimuksen havaintojen
perusteella siitä mielellään valmiita myös maksamaan.
Kyllä tuon tuomitseminen vaatii ensin sen läpi lukemista, ja sitten ihan tyhjältä pöydältä homman katsomista.
Olet oikeassa. Luin tuon läpi, ja kyllähän tuo nyt varmaan gradun kriteerit täyttää.
Täytyy antaa tunnustusta että työ on sinällään merkityksellinen kun kyseessä kuitenkin lienee ensimmäinen kunnollinen tutkimus suomeksi. Sen ansiot ovat nimenomaan tilastoissa ja tilastollisten ryhmien erittelyssä. Soveltuu hyvin keskustelunavaukseksi. (Olettaen, että kunnollista yhteiskunnallista keskustelua halutaan käydä.)
On tuossa paljon tilaustyön makuakin. Juuri kysymyksenasettelu ja analysoinnissa esilletulevat perustelemattomat väitteet ja ennakkokäsitykset syiden ja seurausten sekä motivaatioiden välillä pelaavat suurelta osin levittäjänoikeustahojen pussiin. Niiltä osin tutkimus ei tosiaankaan ollut puolueeton.
Paitsi että vastauksia ei voitu perustella, jolloin siis niiden kaikenlaiseen tulkintaan oli vapaat kädet, vaihtoehdoista puuttuivat jotkin mahdollisesti tärkeitä teknisiä, moraalisia tai teknismoraalisia vaihtoehtoja. “Joku muu, mikä” ja viiden sentin vastaustila ei myöskään oikein tue kyseisen vaihtoehdon käyttöä.
Nyt myös valitettavasti voidaan sitten sanoa asian olevan tutkitun niin, ettei enempiä tutkimuksia sitten tarvitakaan… (”Riittävän” puolueeton ja kattava.)
Weirdo tyyppi. Olen syyllistynyt hirveisiin rikoksiin ja lähettänyt kappaletta tutuilleni jotka ovat välittäneet sitä CD:lle poltettuna eteenpäin.
Yksikään tutuistani ei ole koskaan edes kuullut Weird Al muusikosta, mutta kaikki ovat ihastuneet kappaleeseen ja tutustuvat kaverin muihin teoksiin suurella innolla. Really Weird piracy brings customers, ja täytyyhän alin saada rahaa siihen “kultaiseen jutttuun”…
Edellinen muistikuva kaverista on 90-luvun alulta (vai jopa 80-luvun lopulta?), hilpeä Michael Jackson: Bad -parodia pyöri MTV:llä. Uutta nostetta ehkä.
Mielessä on DVD:n osto, kunhan ensin varmistan ketkä vetävät välistä rahaa. Parodia ja Nörttien pilkka on universaalia (luulen) eli siitä ei edes voi loukkaantua paitsi jos kalja menee väärään kurkkuun nauraessa.
:´D radiossa? Kiero rahankeräys tapa, mutta niin ihanan hauskasti laulettu :P .
Muistaakseni Weird Alin levy-yhtiö kuuluu Sony BMG:n talliin. Taisi olla alunperin independent-yhtiö, joka sitten erinäisten yrityskauppojen myötä päättyi SonyBMG:n omistukseen. Weird Alin ura ei sinänsä nostetta juuri kaipaa, kotimaassaan hän on ollut aina melkoisen suosittu koomikko-muusikko; Euroopassa miehestä nyt ei sitten tosin ole juuri mitään kuulunutkaan pitkään aikaan (sitten 90-luvun lopun).
Kash, odotin rajumpaa rokkia…
(älkää yllyttäkö hulluja, nyt olen siis ladannut elämäni ensimmäisen mp3:n!)
Uutinen Tietokoneen nettisivuilla: Harva hankkii musiikkia vain p2p-verkoista
DRM-vaatimushan tuohon on syynä, se rikkoo yhteensopivuuden vähän jokasuuntaan.
Hesarin artikkelissa puolestaan todetaan:
Olisikin samanlainen, mutta kun on huonompi. Mielenkiintoista nähdä millainen huomisen Talouselämän “verkkovarastelu“-juttu on.
Tutkimuksen sponsoroi Teosto, ehkä siksi hän varoo sanomisiaan.
Tuommoista gradua ei sitten pitäisi päästää läpi.
Ei se voi olla gradun vaatimukset täyttävä tieteellinen tutkimus, jos analyysi on noinkin huonolla tasolla tai jos ei uskalla sanoa mitä oikeasti ajattelee.
No, sehän on vain gradu, tutkielma. Kaipa sellaisessa nyt kuuluukin kumartaa vähän rahoittajan suuntaan. Jos kyseessä olisi oikea tutkimus, tilanne olisi tietnkin toinen.
Käsittääkseni eräs gradun ns. pointeista on nimenomaan osoittaa ammattitaidon lisäksi, että tieteellinen tutkimusmetodi (mukaanlukien tulosten ja tutkimusmenetelmän analysointi) on hallussa. Siihen kuuluu tiettyjä vaatimuksia; kvasitieteellisyys ei riitä.
Ja mitä rahoittajan suuntaan kumartamiseen tulee, se ei tarkoita että tosiseikkoja tulisi vääristellä. Ottaen huomioon tieteellisyyden vaatimukset sekä rahoittajan että tutkijan (ilmeisesti tässä tapauksessa tutkielmoijan) tulisi aina tajuta, ettei haluttua tulosta voi/saa/pidä ikinä taata.
Voi tietysti olla että hieman ylireagoin.
Levittäjänoikeustahojen suunnalta ei yleisesti ottaen vain tule mitään, joka olisi sekä 1) totuudenmukaista, 2) järkevää, että 3) kontekstiin liittyvää, joten olen erittäin kriittinen kaikkea heidän rahoittamansa toimintaa kohtaan. Tähän kuuluvat tutkielmat, jotka ainakin näennäisesti ja yksinkertaistettuna puoltavat heidän ajamaansa näkemystä. Oli kyse sitten harkitsemattomasta sanamuodosta tai ei.
Eipäs nyt heitetä lasta pois veden mukana.
Äkkiseltään tuo gradu tuntui suhteellisen järkevältäkin kun sitä selailin. En tietenkään ehtinyt sitä vielä lukemaan läpi, mutta jopa loppulause ei ollut mitenkään suoraviivaisesti Teosto-kamaa. Toki siitä voidaan uutisia tehdä kuinka päin halutaan, eikä siinä (tietenkään) mitään tuomita suoralta kädeltä.
Mutta kyllä esim tuo uutinen siitä että “pitäisi laillisella tuotteella olla jotain lisäarvoakin” kertoo että on tuolla ihan oikeitakin juttuja.
Kyllä tuon tuomitseminen vaatii ensin sen läpi lukemista, ja sitten ihan tyhjältä pöydältä homman katsomista.
Gradun yhteenvedon lopussa asiaa:
Jokohan Teostokin tuon jo vähitellen ymmärtäisi?
Olet oikeassa. Luin tuon läpi, ja kyllähän tuo nyt varmaan gradun kriteerit täyttää.
Täytyy antaa tunnustusta että työ on sinällään merkityksellinen kun kyseessä kuitenkin lienee ensimmäinen kunnollinen tutkimus suomeksi. Sen ansiot ovat nimenomaan tilastoissa ja tilastollisten ryhmien erittelyssä. Soveltuu hyvin keskustelunavaukseksi. (Olettaen, että kunnollista yhteiskunnallista keskustelua halutaan käydä.)
On tuossa paljon tilaustyön makuakin. Juuri kysymyksenasettelu ja analysoinnissa esilletulevat perustelemattomat väitteet ja ennakkokäsitykset syiden ja seurausten sekä motivaatioiden välillä pelaavat suurelta osin levittäjänoikeustahojen pussiin. Niiltä osin tutkimus ei tosiaankaan ollut puolueeton.
Paitsi että vastauksia ei voitu perustella, jolloin siis niiden kaikenlaiseen tulkintaan oli vapaat kädet, vaihtoehdoista puuttuivat jotkin mahdollisesti tärkeitä teknisiä, moraalisia tai teknismoraalisia vaihtoehtoja. “Joku muu, mikä” ja viiden sentin vastaustila ei myöskään oikein tue kyseisen vaihtoehdon käyttöä.
Nyt myös valitettavasti voidaan sitten sanoa asian olevan tutkitun niin, ettei enempiä tutkimuksia sitten tarvitakaan… (”Riittävän” puolueeton ja kattava.)
WTO:n vaatimukset ROMSille poikivat hedelmää siten että “suomalaisten säveltäjien tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat 100%”, jonka seurauksena musiikkia ollaan markkinoimassa venäjälle yleisemminkin. Ehkä kilpailusta Allofmp3:sen kanssa seuraa jotain hyvääkin.