Eipäs nyt heitetä lasta pois veden mukana.

Kyllä tuon tuomitseminen vaatii ensin sen läpi lukemista, ja sitten ihan tyhjältä pöydältä homman katsomista.

Olet oikeassa. Luin tuon läpi, ja kyllähän tuo nyt varmaan gradun kriteerit täyttää.

Täytyy antaa tunnustusta että työ on sinällään merkityksellinen kun kyseessä kuitenkin lienee ensimmäinen kunnollinen tutkimus suomeksi. Sen ansiot ovat nimenomaan tilastoissa ja tilastollisten ryhmien erittelyssä. Soveltuu hyvin keskustelunavaukseksi. (Olettaen, että kunnollista yhteiskunnallista keskustelua halutaan käydä.)

On tuossa paljon tilaustyön makuakin. Juuri kysymyksenasettelu ja analysoinnissa esilletulevat perustelemattomat väitteet ja ennakkokäsitykset syiden ja seurausten sekä motivaatioiden välillä pelaavat suurelta osin levittäjänoikeustahojen pussiin. Niiltä osin tutkimus ei tosiaankaan ollut puolueeton.

Paitsi että vastauksia ei voitu perustella, jolloin siis niiden kaikenlaiseen tulkintaan oli vapaat kädet, vaihtoehdoista puuttuivat jotkin mahdollisesti tärkeitä teknisiä, moraalisia tai teknismoraalisia vaihtoehtoja. “Joku muu, mikä” ja viiden sentin vastaustila ei myöskään oikein tue kyseisen vaihtoehdon käyttöä.

Nyt myös valitettavasti voidaan sitten sanoa asian olevan tutkitun niin, ettei enempiä tutkimuksia sitten tarvitakaan… (”Riittävän” puolueeton ja kattava.)

Lähtökohtiinsa nähden yllättäen tutkimus näyttäisikin sivujuonteena tukevan mm. amerikkalaisen The Leading Question ?tutkimusryhmän havaintoa (NMA 2005) siitä, että laiton musiikin lataaminen näyttäisi lisäävän myös laillisen kulutuksen määrää. Vasta-argumenttina näiden tekijöiden väliselle korrelaatiolle
voidaan tämän tutkimuksen perusteella toki esittää pelkästään vertaisverkosta lataavien ryhmä, joka ei osta musiikkia lainkaan ja on samalla kaikista kuluttajaryhmistä passiivisin ja vähiten musiikista kiinnostunut. Tosin tämä vastaajien joukko on kooltaan hyvin pieni (N=25). Varsinaista kausaliteetin suuntaa vertaisverkkokäytön ja musiikin ostamisen välillä on mielestäni sinänsä turha yrittää määritellä, sillä katsoisin, että korrelaatiossa on kyse lähinnä aktiivisimpien kuluttajayksilöiden luonteesta. Kaikkein innokkaimmat musiikin kuluttajat haluavat käyttää hyväkseen kaikkia mahdollisia (ja jopa mahdottomia) musiikinhankkimismuotoja ja ainakin toistaiseksi näihin lukeutuu yhä myös vertaisverkon käyttö. Kuluttajat, jotka ovat kiinnostuneita musiikista ja seuraavat sitä aktiivisesti ovat tämän tutkimuksen havaintojen
perusteella siitä mielellään valmiita myös maksamaan.

Jokohan Teostokin tuon jo vähitellen ymmärtäisi?

Mutta kyllä esim tuo uutinen siitä että “pitäisi laillisella tuotteella olla jotain lisäarvoakin” kertoo että on tuolla ihan oikeitakin juttuja.

Kyllä tuon tuomitseminen vaatii ensin sen läpi lukemista, ja sitten ihan tyhjältä pöydältä homman katsomista.

Levittäjänoikeustahojen suunnalta ei yleisesti ottaen vain tule mitään, joka olisi sekä 1) totuudenmukaista, 2) järkevää, että 3) kontekstiin liittyvää, joten olen erittäin kriittinen kaikkea heidän rahoittamansa toimintaa kohtaan. Tähän kuuluvat tutkielmat, jotka ainakin näennäisesti ja yksinkertaistettuna puoltavat heidän ajamaansa näkemystä. Oli kyse sitten harkitsemattomasta sanamuodosta tai ei.

Tutkimuksen sponsoroi Teosto, ehkä siksi hän varoo sanomisiaan.

Tuommoista gradua ei sitten pitäisi päästää läpi.
Ei se voi olla gradun vaatimukset täyttävä tieteellinen tutkimus, jos analyysi on noinkin huonolla tasolla tai jos ei uskalla sanoa mitä oikeasti ajattelee.

“Tällä hetkellä ongelma on itse tuote, koska se on samanlainen kuin laittomasti saatavilla oleva”, Kallio sanoo.

Olisikin samanlainen, mutta kun on huonompi. Mielenkiintoista nähdä millainen huomisen Talouselämän “verkkovarastelu“-juttu on.