Digitoday Mobile • Uutiskirje • digitoday • Uutisvinkit • Mediakortti • Uutisotsikot omalle sivulle • RSS

   etusivuetusivu
   kaikki uutiset

   datadata
   finanssifinanssi
   mediamedia
   teletele

   työ & uratyö & ura
   tietoturvatietoturva
   it-myyntiit-myynti
   tuotteet ja palveluttuotteet ja palvelut
   kolumnitkolumnit
   taloussanomat - pörssikurssitpörssit

   blogitblogit
   videotvideot

   faktafakta

   shopshop

Hae








14.8.2006

Vuodatus Mustaparralle

- Tero Heiskanen

Yhyy! Haluaisin kaiken kulttuurin, vaikka olen köyhä. Kunnioitettu Mustaparta, Isä-Piraatti meidän. Kuule tämä harras toivomukseni:

Yhyy! En haluaisi, että kaverini köyhät piraatin alut joutuvat rikkomaan lakia, koska he haluaisivat vain nauttia kulttuurista. Heillä on vain 5 ostettua musiikkilevyä ja kaksi elokuvaa, jotka ovat nähneet ja kuulleet jo lukemattomia kertoja. Heidän viikkorahansa eivät riitä muuhun ja he ovat jo alkaneet näivettymään kulttuurin puutteesta. He kokeilivat ladata kulttuuria tietokoneelle ja jakaa kavereillekin, koska he olivat huomanneet sen olevan yksinkertaista ja kätevää. He olivat lukeneet Raamatusta, että Jeesus oli saanut 5 leipää ja 2 kalaa tekemään 5000 ihmistä kylläisiksi. Kaverini ajattelivat, että heidän 5 musiikkilevyä ja 2 elokuvaa voisivat tehdä ainakin 5000 miljoonaa ihmistä kylläisiksi. Mutta tämä jeesustelu olikin ankarasti kiellettyä ja nyt heidän viikkorahansa menevät vuosiksi eteenpäin korvausten maksuun, eikä heillä ole varaa hankkia kulttuuria enää ollenkaan.

Pohdin ratkaisua kavereitteni elämän pelastamiseksi. Avukseni tarvitsisin sinun yliluonnollisia kykyjä. Voisitko sinä merirosvota kaiken aineettoman olemassa olevan ja myös syntyvän kulttuurin sinun kaikkialla läsnä olevaan laivaasi. Voisivatko kaikki ihmiset maksaa kulttuurista saman summan kuin ovat ennenkin maksaneet sinun aarrearkkuun ja voisitko sinä sitten jakaa aarrearkusta rahat kulttuurin tekijöille oikeudenmukaisesti. Melkein kaikilla meillä täällä on jo nettiyhteys ja tallennusmedioita, joten voisimme nauttia rajoituksetta mistä tahansa kulttuurista milloin tahansa niin paljon kuin jaksaisimme, ottamalla yhteyden laivaasi.

Kaverini tervehtyisivät ja voisivat lopettaa lain rikkomisen. Minusta tällä tavalla ei kukaan kulttuurin ystävä häviäisi. Kaverini saisivat kulttuuria sielun täydeltä, tekijät saisivat yhtä paljon kuin ennenkin tai enemmän, koska kulttuurinkäyttöä ei tarvitsisi valvoa ja tekijöille voitaisiin antaa myös nämä vapautuvat resurssit.

Pystyisitkö auttamaan kulttuurin nälkäisiä ja lainsuojattomia kavereitani? He eivät ole tehneet mitään pahaa kenellekään ja silti heitä syytetään ja pidetään puutteessa, vaikka he voisivat saada tarvitsemansa ilman, että se olisi keneltäkään pois. Voitko auttaa meitä?

22 vastausta

  • Virallinen Valvoja

    Tekijänoikeusmafian sedät pyysivät välittämään seuraavan viestin:

    “Nyt olet Tero-poika aivan hakoteillä. Se Mustaparta on oikein, oikein paha setä, häneltä ei pidä mennä pyytämään mitään.

    Se, että kuka tahansa saa mitä tahansa vaikka ei olisi rahaa maksaa siitä, on kommunismia. Se, että silti tekee niin omin päin, on terrorismia. Tai, no ei vielä aivan terrorismia, mutta olemme jo EU-setien kanssa sopineet, että siitä tulee terrorismia.

    Ja ymmärrät varmaan, että jos jokin asia on terrorismia, se on oikein hyi-hyi-paha asia, ja semmoisen suunnitteleminen tai ehdottaminenkin on oikein paha asia, josta saa vähintäänkin piiskaa. Kun saamme EU-setien kanssa tämä asian hoidetuksi loppuun, ei Mustaparta-setäkään pääse enää hämmentämään viattomien nuorten mieliä tuollaisilla ajatuksilla ja perustamaan kaiken maailman piraattipuolueita kommunismia ja terrorismia ajamaan.

    Sano Tero niille kavereillesi, että pyytävät vain vanhemmiltaan lisää rahaa tai menevät vaikka McDonaldsiin iltatöihin että voivat ostaa meiltä kulttuuria. Sillä vain rehellisesti meiltä ostettu kulttuuri on oikeata kulttuuria. Se kaikki muu on pahojen rosvo- ja terroristi-setien tukemista, ja eivät kunnon pojat sellaiseen sorru.”

  • ElWili

    Yhyy.

    Miksi voi miks? Minä nyt kysyn että miksi kummassa kulttuurin vapaata jakamista kannattavia ihmisiä yritetään aina leimata itkupilleiksi? Byää!

    En loukkaannu kirjoituksesta, se olisi muuten ollut hyvä. Muistan että tällaista byää yhyy, itkupilli lällällää -terminologiaa käytettiin erittäin paljon esimerkiksi ala-asteen ensimmäisellä luokalla. Hienoa että olette päässeet loukkauksissanne jo näinkin pitkälle :D

    Seuraavaksi pyydän, että käytätte sanoja: “Sä olet ruma ja tyhmä”, sillä mikään ei ole kamalampi loukkaus (oikeasti).

    Mutta Tero, hienoa että uskaltauduit kirjoittamaan. Näitä pitäisi saada lisääkin.

  • Tero Heiskanen

    Itkuisuus johtuu tosiaan ihan vain rooliin alistumisesta jota kulttuurin vapaata jakamista vastustavien kommenteissa usein tarjotaan. “Yhyy, en halua maksaa levyistäni” on yleisin tulkinta kulttuurin jakamista edistäville puheenvuoroille. Minä en vaan millään löydä virhettä päättelyketjusta:
    ihmisillä haluja/tarpeita +
    teknologia, jolla haluihin/tarpeisiin mielekäs vaste(aineeton kulttuuri) voidaan lähes ilmaiseksi levittää +
    kenellekään ei koidu levityksestä mitään negatiivista muutosta nykyiseen omistukseen =
    pyritään mahdollisimman monelle halukkaalle vasteen levitys toteuttamaan
    Kai se on jotain kommunismia, tai vastaavaa joka on vähintään saatanasta lähtöisin. En tiedä…

  • ElWili

    Kommunismi saatanasta lähtöisin? No huh :D

    Kommunismi ja sosialismi ovat myös eri asioita keskenään. Ja kommunismi on äärimmäisen kaunis ajatus, joskaan se ei koskaan voi toimia. Näin taisi itse Marx ilmaista myös. Sosialismista sitten voidaan olla montaa mieltä. Mutta miten ihmeessä se on saatanasta, että kaikilla olisi kaikkea yhtä paljon ja kaikki olisivat onnellisia?

    Sitävastoin ilmeisesti edustamasi korpotokratia (korporatia, en selvittänyt kumpi tai mikä on oikea kirjoitusasu), tai Amerikan mallin demokratia, jossa vain vahvimmat pärjäävät ja olet itse oman onnesi seppä sitävastoin on Laveyn mukaisen Satanismin (ei siis saatananpalvonta) oppien mukaista miltei viimeistä piirtoa myöden.

    Lisäksi jos pohditaan tätä kristinuskon mukaista käsitystä, niin muistelen koronkiskonnan olevan yksi kielletyistä asioista… Ja mielestäni moninkertainen laskutus on lähinnä koronkiskontaa. Tosin tästä en ole ihan varma, miten asia raamatussa ilmaistaan. Ahneus on kuitenkin yksi kuolemansynneistä.

    Ihmettelen myös kovasti, mistä se “yhyy” tulee yhäkin siihen kommentin eteen? Olen nähnyt huomattavasti vankemmin perusteltuja “vapaa levitys” kommentteja kuin “Ainoastaan Meidän määrittelemä järjestelmä on oikea, koska Me saamme siitä Rahaa, ja Me haluamme Rahaa, koska ilman Rahaa ei ole kulttuuria…”

    Vai luetko vain valikoivasti?

    Huomautuksena: en usko jumalaan, enkä ole kommunisti.
    (tästä tulee vielä hyvä flame war :D )

  • stfu

    Eivät kaikki voi olla yhtä rikkaita ja hyvännäköisiä kuin sinä Tero.

  • J2

    Kulttuurin vapaa jakaminen on saatava samanlaiseksi jokamiehenoikeudeksi kuin yksityismetsissä marjastaminen!

    Kulttuuri kasvaa ja kumpuaa “tyhjästä” samalla tavalla kuin marjat metsissä, ts. kulttuurin tuottaminen ei välttämättä vaadi investointeja lainkaan. Toki investointikulut riippuvat siitä, laulaako, tanssiiko, soittaako tavallista huuliharppua vaiko peräti J-M Jarren laserharppua.

    Metsänomistajat maksavat kiinteistöveroa ym. kuluja omaisuudestaan, jonka avulla jaettavaa eli tässä tapauksessa marjoja tuotetaan. Tästä huolimatta kenellä tahansa on oikeus poimia marjat omaan käyttöönsä toisten maalta.

    Ehkä metsänomistajien pitäisikin liittoutua ja alkaa vaatia tekijänoikeuskorvauksiin verrattavissa olevia korvauksia potentiaalisista tulonmenetyksistä. Sitten MetsänAntimienHallintaTeollisYhdistys(R) voisi perustaa tienvarsiin omia marjakojuja ja väittää muualla myytäviä metsämarjoja piraateiksi.

    Yksi ongelma, johon en keksi ratkaisua on se, miten DRM tässä skenaariossa toteutettaisiin. Ehdotuksia..?

  • Kai Puolamäki

    Yksi ongelma, johon en keksi ratkaisua on se, miten DRM tässä skenaariossa toteutettaisiin. Ehdotuksia..?

    Höh, helppo. Piikkilankarullaa vaan metsään.

    Piikkilankarullan kiertämisen siihen kivuliaasti takertumatta pitäisi tietysti kriminalisoida, koska muutenhan metsämarjakauppa ei olisi mahdollista.

  • J2

    Vanha kunnon piikkilanka tosiaan… Tästä tosin aiheutuisi metsänomistajille lisää kuluja, jotka pitäisi periä takaisin tuotteiden hintoja nostamalla.

    Sivuleikkurit, voimapihdit ym. edellä kuvatun Tehokkaan Teknisen Suojauksen kiertämiseen tarkoitetut välineet pitäisi tietenkin kriminalisoida ja määrittää piraattimarjojen myynnistä ja suojausten kiertotyökalujen hallusssapidosta langetettava maksimirangaistus tasolle, joka mahdollistaa kotietsinnät.

    Ah, ja tietenkin kaikki sahat on välittömästi laitettava pannaan, sillä niillähän voidaan kaataa aidantolpat, ts. kyseisillä laitteilla voidaan murtaa käytetyn DRM:n perusta.

    OK, vähän OT - mikäli levittäjänoikeuslain suhteen nyt mikään voi olla off topic.

  • Tero Heiskanen

    Nyt ei ehkä meillä Elwilin kanssa ajatuksenjuoksu kohdannut. Tässä threadissa olen koko matkan ollut vahvasti sarkastinen(en näköjään tarpeeksi ymmärrettävästi tai sitten itse en ole pysynyt kärryillä). Eli olen yrittänyt hakea erilaisia näkökulmia siihen miksi oikeus aineettoman kulttuurin levitykseen pitäisi olla ja miten suurta on ihmisen typeryys, koska ei käytetä hyväksi mahdollisuutta jakaa jotain haluttua ihmisille, jos ei kerran maksa mitään. J2 jatkoikin tätä hyvin marjastus vertauksella. Ja piikkilankarulla on oivallinen vertaus. Eikä myöskään yhtään OT vaan TO.

  • ElWili

    Tero: Jep. Näin taisi käydä. Noh, sarkasmi on äärimmäisen vaikea huumorin laji :)

    Varsinkin sen ymmärtäminen :D

    Mutta kuten sanoin, näitä toisiakin näkökulmia kaivataan.

  • Martti Heikkilä

    Kulttuurin vapaa jakaminen on helposti järjestettävissä. Perustetaan maailmanlaajuinen rahasto Unescon alaisuuteen. Tämä rahasto sopii taiteilijoiden ja tuottajien kanssa niistä ehdoista, joilla näiden omistamia kulttuurituotteita voidaan laittaa nettiin vapaaseen jakeluun.

    Nykyiset tekijänoikeuslait voidaan edelleen pitää voimassa. Ne taiteilijat ja tuottajat, joiden kanssa tämä globaali kulttuurirahasto ei onnistu solmimaan sopimusta, jäävät tietysti järjestelmän ulkopuolelle.

    Tässä systeemissä käy hyvinkin niin, että ns. kaikkein kaupallisin osa kulttuurituotannosta ei tule tähän järjestelmään mukaan, mutta valtaosa kulttuurista kuitenkin. Näin ainakin sillä edellytyksellä, että rahastolle turvataan riittävät resurssit niin, että valtaosa taiteiljoista ja tuottajista ei voi kieltäytyä tarjouksesta.

  • Kai Puolamäki

    Perustetaan maailmanlaajuinen rahasto - -

    Nykyiset tekijänoikeuslait voidaan edelleen pitää voimassa. - -

    Jippii, uusi Teosto.

    Eikö keskusjärjestöjä ja rahastusautomaatteja ole jo tarpeeksi?

    Taas uuden keskusjärjestön ja rahastusautomaatin sijasta voitaisiin vihdoinkin keskittyä tekijänoikeuslakien korjaamiseen. Voisi aloittaa viimeaikaisten tekijänoikeuden kiristyksissä tehtyjen ylilyöntien korjaamisella.

  • Tero Heiskanen

    Tässä on kyse nyt useista hieman eroavista asioista. TO on tekijää varten ja nyt puhuttiin myös kulttuurin käyttäjän oikeuksista, jotka eivät ole ehkä täysin kolikon kaksi ainoata puolta.
    Tämä olisi kaikki niin yksinkertaista, jos vain aineetonta kulttuuria ei voisi kopioida. Tekijä tekisi objektin ja myisi sen käyttäjällä. Molemmilla olisi selkeät yleiset oikeudet liittyen objektiin, mistä ei tarvitsisi vertauskuvia rakennella ja pärjättäisiin niin helposti vapaan markkinatalouden säännöillä. Mutta nyt aineettoman kulttuurin kanssa meidän pitäisi löytää malli, jossa tekijä saa yhä korvauksen tekemisestään ja kaikki halukkaat saavat kulttuurin käyttöönsä. Ei voida enää sitoa aineetonta johonkin objektiin niinkuin on yritetty kasettien ja levyjen kanssa vain päästäksemme käyttämään vanhoja liiketoimintamalleja. Siinä ei mitään järkeä, koska me voitaisiin tehdä asia niin paljon hyödyttävämmin. Jos voitaisiin kopioida ruokaa ilman kustannuksia, niin tottakai kopioitaisiin sitä kaikille halukkaille, samoin koti, samoin vaatteet, samoin työkalut, samoin lääkkeet, samoin tieto, samoin viihde ja samoin kulttuuri ja samoin kaikki mahdollinen. On tärkeämpää, että kaikki halukkaat saa kuin se, että kuka sen on tehnyt. Vuorovaikutus ei tarvitse enää olla tekijä-ostaja ja vaan se voi M. Heikkilän ajatuksen kaltaisesti olla tekijä-yhteiskunnallinen taho-kuluttaja. Meidän pitää vaan löytää toimiva malli miten tekijät saavat oikeudenmukaisen korvauksen, kulttuurin levitys puoli olisi jo kunnossa. En näe että to-lain korjaaminen on riittävää vaan pitää löytää aivan uudenlainen näkökulma ja malli, joka nojautuu reaalimaailman tilanteeseen.

  • Kai Puolamäki

    Tämä rahasto sopii taiteilijoiden ja tuottajien kanssa niistä ehdoista, joilla näiden omistamia kulttuurituotteita voidaan laittaa nettiin vapaaseen jakeluun.

    Vielä on pakko kommentoida edellä lainattua lausetta, joka kuvastaa minusta pelottavaa maailmankuvaa.

    Onko kulttuuri joukko “tuotteita”, jotka joku “omistaa”? Toivottavasti ei.

    Kun ihminen tekee teoksen, tarvitsee hän siihen työn ja luovuuden lisäksi kulttuuria. Kulttuurityhjiössä, ilman mitään virikkeitä, on vaikea olla luova. Kirjailija, joka ei eläissään ole lukenut laaja-alaisesti (yhteisöraukemispykälän estämättä) muiden kirjoittamia kirjoja, on surkea kirjailija. Tästä “taustakulttuurista” tekijä ei yleensä maksa mitään, eikä hän ajattele kultuuria tuotteena, jolla on hintalappu - eikä hän voi innoituksensa lähteitä kattavasti eritellä.

    Kun tekijä julkaisee teoksen, esimerkiksi kirjan, on hänellä rajoitettu yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä. Kirjailija ei “omista” käsikirjoitustaan sen enempää kuin mitä näistä rajoitetuista yksinoikeuksista seuraa.

    Tekijänoikeuslakia on pyritty lobbaamaan sopimusoikeuden suuntaan siten, että todella voitaisiin puhua omistusoikeudesta. Kyse ei enää olisi tekijän rajoitetusta yksinoikeudesta määrätä teoksen käytöstä, vaan teoksen kaikenlainen käyttö ilman erillistä lupaa olisi kiellettyä. Lobbaus on ollut menestyksellistä: teknisillä suojauksilla voidaan päästä jo käytännössä lähelle tätä utopiaa. Teknisten suojausten kaikenlainen kiertäminen on lähtökohtaisesti kiellettyä.

    Ehkä olisi vihdoin aika alkaa “omistamisen” ja “käyttöehtojen” sijasta puhua (jälleen) siitä, mitä yksinoikeuksia tekijä oikeasti tarvitsee digitaalisessa maailmassa ja toisaalta, mitä oikeuksia käyttäjä/tekijä tarvitsee, jotta ei tarpeettomasti luoda kulttuurityhjiöitä.

    Tätä keskusteluahan (mitkä ovat järkevät yksinoikeudet digitaalisessa ympäristössä) ei olla ikinä päästy kunnolla käymään. Tavoitteena tähän asti on lähinnä ollut vanhojen rakenteiden säilyttäminen, vaikka maailma on radikaalisti muuttunut, ja keinona on ollut yksinoikeuksien radikaali laajentaminen (mm. teknisten suojausten avulla).

  • Martti Heikkilä

    Espoosta oli äsken uutinen kuinka kolme kuolinpesää ja neljäs yksityinen omistaja olivat päässeet Espoon kaupungin kanssa sopimukseen siitä, että nämä maanomistajat maksavat kaupungille jotakin 111 miljoonaa euroa siitä, että kaupunki rakentaa näille yksityisten omistamille maille kunnallistekniikan. Vastavuoroisesti kaupunki sitten hyväksyy kaavan ko. alueelle. Voi vain kuvitella, mikä on kyseisen maaomaisuuden arvo tämän jälkeen. Varmaan paljon enemmän kuin 111 miljoonaa (mikä sekin on moninkertainen Teoston vuotuiseen liikevaihtoon verrattuna).

    Yksityiseen maaomaisuuteen suomalainen markkinatalousyhteiskunta suhtautuu siis hyvin kunnioittavasti. Jos esi-isäsi ovat sattuneet omistamaan maata sopivasti kasvukeskuksessa ja arvonnousu on sen ansiosta huima, ei tätäkään arvonnousua noin vain sosialisoida.

    Kun taloudessa ja ihmisten tarvehierarkiassa painopiste siirtyy fyysisten elintarpeiden ja tavaroiden tuotannosta kohti palveluja ja immateriaalisia kulttuuripalveluja, on luonnollista, että myös omaisuuden käsite laajenee fyysisestä henkiseksi. Ei voi olla niin, että yhdellä talouden lohkolla vallitsee kapitalismi ja toisella sosialismi.

    Eiköhän se ole niin, että henkisen omaisuuden suoja on suorastaan taloudellisen kasvun edellytys ja perusta myös verotulojen ja hyvinvointipalvelujen kasvulle.

  • J2

    Hmmh, henkinen omaisuus siis muutetaan rahaksi turhia tunteilematta. Tärkeintä ei ole taide ja luominen vaan se, miten paljon rahaa siitä saa.

    Eniten tästä kakusta saa tietenkin se, jolla on parhaat edellytykset ja resurssit valvoa etujaan. Näihin eivät lukeudu ainakaan aloittelevat artistit.

    Eiköhän se vaan ole niin, että pelkällä ansaintalogiikalla toimiessaan kultuurituotanto kapenee, teollistuu ja köyhtyy sisällöllisesti. Samalla markkinat kyllästyvät toinen toistaan yhä enemmän muistuttavasta formaattituotteesta, mikä karkottaa ostajat.

    Lopuksi sanoisin vielä, että vaikka taiteen tekemisellä eläminen on mielestäni hienoa ja että vaikka arvostan sitä suuresti, kammoksun toisaalta ajatusta, että taidetta tehdään vain rahan vuoksi. Kenties siksi olenkin (suuruuden?)hullujen nuoruusvuosien jälkeen hakeutunut tai ajautunut porvarilliseen ammattiin :-))

    Niin, ja mikäli maapohjan arvonnousu oli vastine kommenttiini, toteaisin että harvemmin marjaisille metsämaille perustetaan kasvukeskuksia. Tonttien arvonnousu taajamissa ja niiden lähialueilla on aivan eri asia kuin jokunen hehtaari talousmetsää haja-asutusalueella.

  • Erkki

    Kirjastosta saa kopioida laillisesti musiikkia ja elokuvia. Kirjojen kopiointi sen sijaan on laitonta, mutta niissä laina-aika riittääkin hyvin.

  • Frank

    Fyysisen omaisuuden kohdalla varkaus vie aina omistajaltaan jotakin pois, mutta henkisen omaisuuden (edelleen)kopiointi ei vähennä alkuperäisen aikaansaanoksen arvoa, vaan korkeintaan sen spekulatiivista tuotto-odotusta, jonka toteutumisesta käsitykset eroavat. Toisaalta kopioiminen lisää alkuperäisen aikaansaanoksen tunnettuutta ja myy sitä ja sen kylkiäisiä enemmän, toisaalta vähentää tarvetta hankkia juuri kyseinen aikaansaannos.

  • L

    Kirjoistakin voinee huoletta kopioida geneerisia asioita, joita vastaavia tekstejä pystyy kuka tahansa tuottamaan. Esim. monet koulukirjat, asiathan eivät muutu mihinkään vaikka toinen ne kirjoittaisi hieman eri muodossa (esimerkkien mielukuvitusosuus on asia erikseen).

    Törmäsin tämmöiseen sivuun. Muutama lainaus:

    Tekijänoikeuslait on suunniteltu ja kirjoitettu pääasiassa ennen tietoverkkojen ja sähköisten medioiden aikakautta. Asiaa helpotti silloin se, että tekijänoikeuden alainen teos oli aina kytketty johonkin fyysiseen objektiin (kirja, maalaus, äänilevy).
    . . .
    Koska luova teos ei enää välttämättä liity fyysiseen esitysmuotoon, sen kopiointi ja jatkokäsittely on paljon helpompaa kuin perinteisten teoksien (esim. paksun kirjan) kopiointi. Samoin sähköisessä muodossa olevan tiedon varastaminen ei riistä omistajalta sen käyttömahdollisuuksia, kuten fyysisen esineen ryöstäminen.
    . . .
    Tietoyhteiskunnassa julkaisuvauhti nopeutuu, muun muassa sen vuoksi, että julkaisu ja tiedonsiirto helpottuu merkittävästi. Voitaisiin myös perustella sitä, että tekijänoikeuden aikarajaa pitäisi pidentämisen sijasta lyhentää, jotta uudessa, entistä kiivastahtisemmassa yhteiskunnassa tekijänoikeuden alkuperäiset idealistiset tavoitteet saataisiin taas toimimaan.

    Tekstit on (sivun mukaan) vuodelta 1995, jo silloin on nähty ongelmat ja mitä pitäisi tehdä.

    Keskustelu asioista pitäisi aloittaa jo nyt, ennen kuin suuret muutokset tulevat, jotta tietoyhteiskunnan materialisoituessa muutamien vuosien kuluttua olisimme valmiina myös yksilön ja yhteisön oikeuksien ja velvollisuuksien käsitteiden tasolla.

    Meidän lainlaatijat vain elivät tyytyväisinä omissa maailmoissaan… Tuo olisi hyvää luettavaa myös kansanedustajille, sekä tietysti niille “Gramexin ihanille miehille” :)

  • Nadel

    Lähetin muutaman kuvan kaverilleni ja hän napsutteli minulle mielenkiintoisen vastaus vuodatuksen, joka sai minut lukemaan Mustaparran rantin uudestaan,

    kuvan vastaanottaminen kaatoi sygaten ja katkaisi verkkoyhteyden, siispä siinä varmaankin oli jotain laitonta! hopi hopi poliisilaitokselle tekemään tunnustuksia!
    [ kuvan oikeudet omistaa liikenneministeriö, koska se välitettiin sen valvomassa verkossa, ja mikäli kuva on otettu nokia puhelimella, sen oikeudet omistaa nokia. oikeuksien omistajalla on myös oikeus tarkkailla keille kuvaa on jaeltu, ja mikäli enemmän kuin 2 kopiota on levitetty, teostolla on oikeus lähettää laskun tekijänoikeuslain alaisen materiaalin levittämisestä… ja mikäli…. … ]

  • Kai Puolamäki

    Martti Heikkilä kirjoitti:

    Ei voi olla niin, että yhdellä talouden lohkolla vallitsee kapitalismi ja toisella sosialismi.

    Sosialismi, kauheaa, eihän sitä voi sallia! Muutan heti mieltäni. Mutta hetkinen, mitä tarkoitat sosialismilla…?

    Seuraava on ilmeisesti kapitalismia:

    Nadel kirjoitti:

    [ kuvan oikeudet omistaa liikenneministeriö, koska se välitettiin sen valvomassa verkossa, ja mikäli kuva on otettu nokia puhelimella, sen oikeudet omistaa nokia. oikeuksien omistajalla on myös oikeus tarkkailla keille kuvaa on jaeltu, ja mikäli enemmän kuin 2 kopiota on levitetty, teostolla on oikeus lähettää laskun tekijänoikeuslain alaisen materiaalin levittämisestä? ja mikäli?. ? ]

    Käytetään vähän aikaa tätä newspeakkia, jossa tekijänoikeuslain antamat oikeudet rinnastetaan täysin “omaisuuteen” ja puhutaan “sosialismista” ja “kapitalismista”. Koska joku ymmärtää kaiken väärin ja järkyttyy helposti, niin varoitan jo näin etukäteen, että loppuosa tästä kirjoituksesta sisältää sarkasmia.

    Ennen ihmisillä oli vielä paljonkin yksityisomaisuutta, kuten oikeus kopioida DVD-levyjä kannettavalle tietokoneelleen ja oikeus myydä ulkomaisia kirjoja.

    Sitten tekijänoikeuslakia kiristettiin ja suuri osa tästä yhteisestä omaisuudesta sosialisoitiin ja annettiin “oikeudenhaltijoiden” hallintaan.

    Konkreettisena esimerkkinä helsinkiläinen sarjakuva- ja elokuvakauppa joutui sulkemaan ovensa, kun heidän omaisuutensa, eli oikeus myydä vain Japanissa julkaistuja elokuvia ja sarjakuvia, sosialisoitiin yhteisöraukeamispykälän avulla.

    Ei voi olla oikein, että kun muilla talouden aloilla vallitsee kapitalismi ja vapaa kauppa, niin tekijänoikeuden alalla on täysi neuvostomeininki!

  • Spode

    M Heikkilä sanoi:
    “Yksityiseen maaomaisuuteen suomalainen markkinatalousyhteiskunta suhtautuu siis hyvin kunnioittavasti. Jos esi-isäsi ovat sattuneet omistamaan maata sopivasti kasvukeskuksessa ja arvonnousu on sen ansiosta huima, ei tätäkään arvonnousua noin vain sosialisoida.”

    Niinno… En haluaisi mitenkään ruveta kärjistämään, mutta kyllä tämäkin riippuu ihan kunnasta…
    Eli kylläpä vaan sosialisoidaan. Esimerkkinä tapaus Oulu - Oulujokivarresta on tulossa nopeaa vauhtia erittäin kallista rakennusmaata hyvinkin pitkälle sisämaahan päin. Siellä on yksityisillä paljon maata - saman suvun maita jo satojen vuosien ajan.

    Nyt kaupunki pakkolunastaa maat, laittaa kunnallistekniikan ja myy tontit pois. Jos tämä ei ole esi-isiesi keräämään omaisuuden sosialisointia niin mikä sitten.

    No tämähän on johtanut Oulussa vastareaktioon ja nyt vanhat suvut ajavat Oulun ja Oulujoen kunnan kuntaliitoksen purkamista ja Oulujoen vanhan kunnan uudelleen perustamista, jotta kaupunki ei voisi viedä heidän maitaan.

    Anteeksi OT topicissa, mutta en taida olla ensimmäinen ja en tod. voinut olla tuohon vastaamatta.

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää seuraavia HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <code> <em> <i> <strike> <strong>
Esimerkki 1 - <a>
<a href="http://www.osoite.fi">nämä sanat näkyvät tekstissä</a>
Esimerkki 2 - <blockquote>
<blockquote>Siteerattava teksti tulee tähän väliin</blockquote>
Esimerkki 3 - <strong> ja <em>
Tämä on esimerkki tekstin <strong>lihavoinnista</strong> ja <em>kursivoinnista</em>.

RSS

Haku

Uusimmat kommentit

Äskettäin kirjoitettua


   
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy

Julkaisujärjestelmä