Betoniviidakon kutsu

Manila, Aasian Mexico City. Espanjalaisväritteisyys huokuu isoista haulikoista, jeepeistä, liikenneruuhkista, tienvarsien tönöistä, pölystä ja roskakasoista.

Lentokentälle oli raahattu kokolattiamaton palanen. Se oli todella likainen. Ennen sitä oli kyltti, jossa luki, että varokaapa askelianne, kanainfluenssadisinfektointipiste lähenee. Luulisi moisesta matosta basiliskot vaan tehokkaammin leviävän kaikkien kenkiin, jos yksissä kengissä niitä oli. Mutta nämä on nyt taas näitä virityksiä…

Hotellilla oli meno muuttunut. Alaselkä tutkittiin kuin olisin pahinkin kriminaali. Ei sieltä löytynyt käsiasetta, joten pääsin sisään aulaan. Huoneessa oli vinoon printattu kopioitu kirje toimitusjohtajalta, jossa kerrottiin uusista turvajärjestelyistä ja varoitettiin keskustelemasta hotellin edustalla ventovieraiden kanssa. Hotelli kieltäytyy varastoimaan vieraiden tavaroita pommiuhan takia esim. lennon lähtöhetken ja hotellista uloskirjoittautumisen välisenä aikana.

Pitäisiköhän nukkua puukko tyynyn alla kuten Palaulla autiosaarella?

Julkaistu 09:29  /  Kommentoi

Merellinen Palau

Kun Palausta puhutaan, olisi jopa epäreilua niitä lukijoita kohtaan, jotka ovat kiinnostuneet merellisestä maailmasta olla kertomatta hieman lisää Palausta maakrapumaailman ulkopuolella.

Saarilta toisille voi meloa kajakeilla. Maisemat ovat jylhät: satojen asuttamattomien saarten kalliot nousevat pystyjyrkkinä merestä. Joissakin saarissa on tunneleita, joiden läpi voi meloa. On parasta olla mukana opas, ettei joudu ongelmiin, tunneleita käyttäessä muun muassa on tärkeää tietää nousuveden ja laskuveden aikataulut, sekä merivirtaukset perinpohjaisesti.

Purjehdusfriikeille Palau on mahtava paikka, tuulet puhaltavat aikalailla tasaisesti ja merenkäynti on kohtalainen. Purjehdusklubien sukellusveneet tuovat pyydettäessä täydennyksiä veneelle.

Kalastusmahdollisuudet ovat hurjat. Parimetrisiä miekkokaloja ja tonnikaloja pystyy merestä nostamaan kokemattomampikin.

Sukelluksessa Palau on kuuluisa merivirtaussukelluksista. Merivirtojen mukana voi lentää yli korallipuutarhojen ja ohi riuttahaikalojen, napoleonkalojen, isojen barrakudaparvien kuin superman. Blue Corner niminen sukelluskohde on Palaun kuuluisin. Kahden merivirtauksen risteyskulmaan on kokoontunut koko ruokaketju pienimmästä planktonista ja sintistä isoihin haikaloihin asti. Kulmaukseen tartutaan riuttakoukuilla, sitten vain nostoliiviin hieman ilmaa ja leijutaan paikallaan onnellisena kuin syntymäpäiväpallo.

Julkaistu 08:00  /  Kommentoi

Varkaanvarmat kolikot

Viereisen saariryhmittymän, muutaman sadan kilometrin päässä sijaitsevan Yapin asukkaat ovat perinteisesti käyneet Babeldaob -saarella (kts. eilinen blogimerkintä) hakkaamassa metrin parin korkuisia kivenjärkäleitä, joista he tekivät myllynkivenkokoisia kolikoita. Kolikon arvo mitattiin sen perusteella kuinka monta sotamiestä kuoli järkäleitä noudettaessa ja muuten kuinka vaikea reissu oli. Yapilla käytetään muuten noita kolikoita edelleen yhtenä maksuvälineistä. Kolikot ne on parkkeerattu kylien edustalla kolikkopankeiksi. Eipähän kukaan pölli lounasrahoja helpolla, kun ei yksinkertaisesti jaksa kantaa rahoja mukanaan. Kuitenkin kysyn vaan kelläköhän pälkähti noin hurja idea maan maksuyksiköksi?

Julkaistu 08:00  /  Kommentoi

Mutainen seikkailu Babeldaobilla

Yksi Palaun oudoista piirteistä on, että pääkaupunki Koror ei ole maan suurimmalla saarella. Maan suurin saari Babeldaob on sen sijaan lähes maaginen viidakkoparatiisisaari, jonne on turha lähteä seikkailemaan ilman nelivetoa.

Enpä ole eläissäni ajanut yhtä huonoja teitä. Kolmessa ja puolessa tunnissa vanha Toyotan V8 neliveto imi yli 30 litraa bensaa. Keskinopeus vähän alle 40 km/h, vaikka yritin kurittaa vaunua tosissani. Mutaa, soraa, kuoppia, lätäköitä, hurjia ylä- ja alamäkiä. Sain pureskella kynsiäni useampaan otteeseen, kun tankki oli punaisella ja ympyrätiellä saaren rantoja pitkin lähtöpistettä, sivilisaatiota, ei vieläkään näkynyt missään.

Mitä tuolta suurelta saarelta tiheän viidakon, aikamoisten merinäköalojen ja muutaman tönösen lisäksi löytyy?

Itse kävin Ngatpang -nimisessä paikassa kookkaan vesiputouksen ja värikkään perinteisen Bain, heimopäällikköiden ja muiten miesten kohtaamispaikan. Siellä täällä on ikivanhojen kylien raunioita, joista voi bongata pääsiäissaarityyppisiä kivipäitä, kivipaasia, joille taistelijat nousivat seisomaan sotilaanvalan lausuttuaan, sekä muita kivipatsaita, joiden tarkoitusperät eivät ole selvillä.

Saarelta löytyy myös toisen maailmansodan aikaisia tykkejä, tankkeja, komentokeskuksia ja bunkkereita. Ties vaikka siellä vielä piileskelee muutama japanilainen sotilaskin, joita silloin tällöin löytyy tyynen valtameren saarilta tietämättömänä siitä, että sota on päättynyt.

Julkaistu 08:00  /  Kommentoi

Palau on pinnan alla

Suurin osa tästä maasta on pinnan alla. Kun laittaa tankit selkään ja heittää takaperin kuperkeikan veteen avautuu uusi maailma, jossa ihmiset osaavat lentää jyrkänteiltä ja kasvusto aukeaa sateenkaaren väreissä.

Sää on parantunut sitten taifuunin, joskin edelleen on niin rankka merenkäynti, ettei meikäläinen ilman pahoinvointipillereitä selviä.

Pinnan alla on hiljaista. Siellä kuuluu vain Darth Vadermainen regulaattorin ilmakuplien pulina. Vesi on niin läpinäkyvää, että on kuin olisi toisella planeetalla, jossa painovoiman lait ovat aivan toiset.

Sijoittaisin omista sukelluskokemuksista Palaun kolmen kärkeen Malediivien (ennen El Ninoa, joka tuhosi riuttoja massiivisesti 1998) ja Australian suurten valliriuttojen kanssa.

Julkaistu 10:00  /  Kommentoi

Erilainen duuni

Voimme kiittää yhtä miestä maailmassa siitä, että olen täällä Palaulla ja että tarinani on luettavissa. Entinen Ericssonilainen työkaverini nimittäin asusteli ja työskenteli täällä muutaman vuoden paikallisen teleoperaattorin toimitusjohtajana. Pääasiassa jenkkien tukirahoilla laskettiin tänne merikaapeli eli hurja määrä laajaa kaistaa. Veikkaisinpa että 19,120 asukkaan kaupungin internetmaksuista ei ihan lähimmän vuosituhannen aikana tule tarpeeksi kassavirtaa kustannusten kattamiseksi. Mutta kiitos Sinulle, Karl-Erik.

Julkaistu 10:00  /  Kommentoi

Saarikuume

Kun oleskelee pitempiä aikoja saarella, valtaa saarikuume. Se on ahtaan paikan tunne, joka pakottaa ennen pitkään pois saarelta. Koin tuon kuumeen ensimmäistä kertaa asuessani Hongkongissa. Hongkonghan on saari, pieni ja yliasutettu vielä kaikenlisäksi. Siellä kuumetta kutsuttiin kivikuumeeksi, joka viittaa Hongkongin saareen vuoristoiseen, kivikkoiseen ja betonimaiseen ulkoasuun.

Mistäköhän tuo saarikuume johtuu? Onko se jonkinlainen geneettinen koodi luolamiesajoilta, joka varmisti sen, ettei koko sivilisaatio jäänyt yhdelle saarelle, jossa se olisi kuollut taifuuniin tai kulkutautiin?

Teknobeduiinin sormia alkaa jo syyhyttymään näin muutaman päivän saarituomion jälkeen. Ei sillä ettei täällä mukavaa olisi, mutta balanssi kaikessa pitää olla ja ihminen voi stressaantua toimettomuudestakin.

Mutta se joka leikkiin lähtee se leikin kestäköön, ja loputkin päivät vietetään hymysuussa vaikka väkisin.

Julkaistu 08:10  /  Kommentoi

Kellotaajuus

Huomaa itsessäänkin muutoksen kun saapuu tällaiseen pienempään ja rauhallisempaan paikkaan. Kaikki huokuu täällä huomattavaa alhaisempaa kellotaajuutta kun jossain suurten kaupunkien keskustassa. Ensimmäisinä päivinä tuo hitaus kaikessa ärsyttää, mutta pikkuhiljaa sitä laskee itsekin kiirehtimisensä tahtia niin, että hankaus oman tavan kanssa tehdä asioita, ja muiden kanssa katoaa.

Julkaistu 08:00  /  Kommentoi

Jenkkifiilis

Yllättävää kyllä, pääkadun miljöö vastaa suunnilleen mitä tahansa muutaman tuhannen asukkaan kaupunkia USA:ssa. Palau on itsenäinen valtio, mutta Yhdysvaltojen vaikutus ja tuki näkyy. U.S. dollarit ovat maan maksuväline vaikkakin perinteisissä yhteyksissä kuten häissä vaihdetaan edelleen myös perinteisiä lasihelmiä.

Uskomatonta on se että 99.99% asukkaista asuu Kororin kaupungissa. Kaupungin ulkopuolella aukeavat vesiputoukset, viidakot ja sadat asuttamattomat saaret.

Taustalla on edelleen vivahteita Japanista, joka johti maata 1900-luvun alkupuolella. Ennen 2. maailmansotaa Palau oli Japanin tyynenvaltameren omistusten päähallintokeskus ja kaupunki oli suurempi ja varakkaampi kuin tänä päivänä. Tuo infrastruktuuri tuhoutui voimakkaissa pommituksissa saarelta saarelle -sodassa USAn ja Japanin välillä 1944. Ympäri ämpäri poukamia on kymmenittäin upotettuja japanilaisia taistelulaivoja ja muita hylkyjä, jotka ovat sukeltajille aikamoisia kalojen ja korallien aarreaittoja.

Julkaistu 08:00  /  Kommentoi

Autiosaari

Palaulla on useita satoja saaria, joissa ei asu ristin sielua. Siellä voi toteuttaa läntisen maailman unelman: yöpyä autiolla saarella kattona tähtitaivas. Jos ei satu satamaan ja mukana on tarpeeksi ruokaa ja juomaa, on matka kokemuksen väärtti: ilma on sopiva, hieman yli 25 astetta ja sääskiä ei täällä ole.

Täältä löytyy myös outo meduusajärvi, jossa elelee tuhansia meduusoja, jotka ovat menettäneet pistinkykynsä. Niinpä siellä voi uida kuin hyytelössä.

Harmi, mutta vaikka tämän viikon oli tarkoitus olla lomaa, olen viettänyt tunteja netissä ja muiden töiden parissa. Mutta on sitä tullut tehtyä useampi hieno sukellus kuitenkin ja tarkoitus jossain välissä olisi maistaa pullo paikallista mango-oluttakin.

Julkaistu 08:00  /  2 vastausta