Lipuva koti

Ilmoitus: Blogin kommenteissa oli ollut yhteydenottopyyntö eräältä suurelta tietoliikenneyrityksestä, toiveena saada minut paikalle puhumaan ajan- ja elämänhallinnasta. En saanut yhteystietojanne, voitteko lähettää sähköpostin osoitteeseen juhani(at)vakiparta.com (siis (at) kohdalle @, jota en kirjoita mailiosoitteeseen, etteivät spämmitutkat kerää osoitettani automaattiselle spämmilistalle).  Osoitteeseen saa toki muutkin ottaa yhteyttä erilaisessa yhteistyötoiveissa.

Sitten itse asiaan, eli merellä lipuviin koteihin. Tuntuu olevan buumi silläkin kiinteistösektorilla. Ensimmäinen todellinen lipuva koti oli The World ja luin hiljattain, että lisää on tulossa. Pieni hakutulos netissä antaa ymmärtää, että näitä projekteja riittää. Suurin syy tietty on veropakolaisuus, merellä kun ei ole veroja. Toisekseen eläkkeelle jäävälle sitä niinkuin saapuu uuteen maahan huomaamattaan ja voi nauttia eri kaupunkien nähtävyyksistä ja kulinarismista ilman että tarvitsisi varsinaisesti matkustaa kotoaan kauaksi ja vaivalloisesti lentokoneen kuivassa ilmassa ja ahtaissa tiloissa.

Pitää pistää korvan taakse ajatellen eläkepäiviä joskus vuonna 2030 ja risat? Siihen mennessä toivottavasti on jo keksitty pettämätön lääke meritautiin. Tai sitten voi ostaa kodin planeetanvälisiltä huvipursilta.

Julkaistu 22:01  /  Kommentoi

Homes on the waves

It seems that ‘homes on the waves’ are a rising trend on the property market. The first real such home was The World, and I’ve been hearing that more suchlike are up and coming. A quick search on the internet shows that many such projects are brewing.

The most lucrative side of them is of course tax evasion; you don’t pay taxes at sea. Another good reason is being able to spend your retirement like that, arriving at new destinations almost unawares and being able to enjoy the sights and culinary pleasures in different cities, without having to leave home and endure the space constrictions and dry cabin air on airplanes.

Perhaps I need to make a mental note of this for my own retirement, sometime after 2030? By then, I hope, they have discovered a permanent cure for seasickness. Or, we may be able to purchase homes on interplanetary ships.

Julkaistu 09:28  /  1 vastaus

Manage Your Life: The Rich National Drinking Culture of Finland

A common topic among technobedouins is how to cope in Finland if you are to spend the 1st of May or Midsummer over there. If you have lived abroad for a long stretch of time, your alcohol tolerance will have inevitably decreased – unless of course you live somewhere between Moscow and Shanghai, where they drink by the bucket load.

When you’ve been away from Finland for a while, you start questioning certain Finnish norms. Do you really have to drink alcohol every time there is a party? It has happened more than once in top restaurants that I have had to repeat to the waiter that no, the party is not interested in aperitifs, nor having a look at the wine list or having any other drinks either, for that matter. Such behaviour is interpreted by the waiting staff as being a cheapskate, rather than trying to manage your life. Perhaps they look down on you just because alcohol brings in better money and tips, so any refined customer should just ignore such behaviour on their part.

If you spend just a short while in Finland and you see a different friend, family member, colleague etc. every night, you may get a slight feeling of déjà vu. “Let’s have a drink, we hardly see each other”, night after night. You can’t help but start questioning the common way of thinking that ‘if you don’t drink with me, you don’t consider me good enough a friend, because you save your drinking for other company’. Maybe the solution would be to invite all friends and family together and spend once night drinking with them, to get it out of the way, and stay sober for the rest of the time. Or perhaps, one could become a teetotaller, in which case it would be easy to escape behind the conviction. However, you might then be considered a complete bore. It seems it’s a real hindrance if you can’t hold too much drink in Finland. I guess I need to do some high-altitude training in the mountains of São Paulo.

Julkaistu 00:57  /  Kommentoi

Hallitse itse elämääsi: Suomalaiskansallinen juomatyyli

Tyypillinen keskustelunaihe teknobeduiiniyhteisöissä on kuinka selvitä Suomessa, jos päätyy sinne vapuksi tai juhannukseksi. Pitempään ulkomailla asuneilla on krooniseksi kehittynyt huono viinapää, ellei sitten asustele enimmäkseen akselilla Moskova Shanghai, jossa väkijuomia nautitaan ämpärikaupalla.

Kun sitten kauemmin on ollut Suomesta pois alkaa kyseenalaistaa suomalaisia yhteiskuntaan muovautuneita normeja. Onko pakko juoda viinaa, jos juhlitaan? On käynyt eräskin kerta suomalaisessa hyvässä ravintolassa, että joutuu sanomaan aika tiukasti tarjoilijalle ennenkuin uskovat, että pöytäseurue ei halua aperatiivejä, eikä halua katsoa viinilistaa, eikä myöskään kaipaa muita juomia. Moinen öykkäröinti tulkitaan halpailuksi, siitä on kaukana elämän hallinta, ainakin tarjoilijaporukan mielestä. Kenties ravintolahenkilökunta katsoo nenän vartta pitkin ensisijaisesti kuitenkin siksi, että viinasta tulee parhaimmat katteet ja tarjoilupalkkiot, joten sivistynyt ruokailija voinee jättää moiset naamanvääntelyt omaan lukuunsa?

Jos Suomessa on käymässä vain lyhyeen aikaa ja tapaa joka ilta eri ystävän, tutun, kolleegan tai sukulaisen, voi tuntua, että universum toistaa itseään. “Kyllähän me nyt otetaan muutamat, kun nähdään vain kerran” toistuu illasta toiseen. Alkaa kyseenalaistamaan suomalaista aika vakiintunutta näkemystä, että jos et juo kanssani, en ole siis tarpeeksi hyvä kaveri, kun siis säästät juomakerrat jollekin muulle kaverille. Ehkäpä ratkaisu on kutsua kaikki kaverit yhteen kännäysiltaan ja pysyä selvänä muina iltoina?

Kenties on helpointa ruveta raivoraittiiksi, jolloin aina voi vedota vakaumukseensa? Voi olla tosin, että tuolloin todetaan varsin tylsäksi tyypiksi. Huono viinapää Suomessa taitaa tosiaan olla aikamoinen händäri. Pitänee treenata etukäteen korkean paikan leireille São Paulon vuoristoissa?

Julkaistu 08:40  /  2 vastausta

Poor millionaire

Last week I wrote about inflation that is running wild. Connected to this phenomenon is the concept of a ‘poor millionaire’. Fair enough, a person who has a million dollars or euros is hardly poor, but according to some reports, millionaires also feel financial instability. Sounds like a storm in a teacup to me, considering that 2.7 billion people live on less than two dollars a day. It just goes to show that the current economic models unfortunately manifest “the power of scale”, where it’s easier for a wealthy rather than a poor person to get wealthier.

A report by Merrill Lynch and Cap Gemini, the “World Wealth Report” defines a millionaire as someone who actually has a million dollars stacked under their bed, after the value of their main residence has been extracted. In 2005, there were 8.7 million such people, which is about every thousandth person in the world. The figure is increasing by 6.5 percent each year.

Julkaistu 21:35  /  1 vastaus

Köyhä miljonääri

Viime viikolla puhuin hurjana laukkaavasta inflaatiosta. Yksi sen ilmiöistä on köyhä miljonääri. Vaikkei henkilö, jolla on miljoona dollaria tai euroa olekaan köyhä, haastattelujen mukaan miljonääritkin kokevat taloudellista turvattomuutta. Aikamoinen myrsky vesilasissa, kun ottaa huomioon, että 2.7 miljardia ihmistä elää alle 2 dollarilla päivässä. Omiaan todistamaan, että nykyiset talousmalleissamme toteutuu ikävällä tavalla “power of scale”, eli varakkaan ihmisen on helpompi tulla varakkaammaksi kuin köyhän.

Merrill Lynchin ja Capgeminin tekemässä tutkimus “World Wealth Report” määritteli miljonääreiksi ne, joilla on miljoona dollaria patjan alla, poislukien (pääasiallisen) omistusasunnon arvo. Heitä oli vuonna 2005 8.7 miljoonaa eli hieman yli joka tuhannes ihminen planeetalla. Määrä kasvoi 6.5% vuodessa (2005 vs. 2004).

Julkaistu 15:40  /  Kommentoi

The Technobedouin Manual: Airlines’ loyalty schemes

It seems that airlines deliberately make their loyalty customer schemes so complex that is nigh impossible to compare the advantages they offer. Thanks to years of experience, I can draw the following conclusions:

-With Star Alliance, it is much easier to receive the best rewards i.e. intercontinental flights than with Oneworld. Depending on the airline, Oneworld may require double the amount or air miles. In addition, it is much easier to book Star Alliance’s reward flights. With Oneworld these have often sold out by the time you want to book.

-Star Alliance provides the customer with a loyalty card (Star Alliance Gold), which allows them to use the lounge services and carry extra luggage, with fewer points than Oneworld. With Finnair, however, the customer can access the Silver Lounge with a silver card; the only thing is that there are not that many Silver Lounges on this planet.

-The aforementioned alliances’ terms and conditions vary dramatically. For example, Thai Airways (Star Alliance) will let you have their gold card much more easily than Lufthansa (Star Alliance). Likewise, Finnair (Oneworld) pointage system comes out quite poorly if you compare it to American Airlines (Oneworld) (Note that you can use AA points to book Finnair flights, and any other Oneworld flights, so if it’s just reward flights you are after, then AA is not a bad choice). As mentioned above, Finnair does offer the extra advantage of their Silver Lounge, whereas with American Airlines you will not gain entry to their lounges even with their gold card, unless you are flying in business class. You have to buy the lounge membership separately. Even if you had that membership, what it offers seems a bit meagre for Finnish style drinking.

-Lounge services are very varied. At the United lounge (Star Alliance), say in Denver, you even have to pay for a beer, not to mention any other alcoholic drinks. But at Lufthansa lounge in Frankfurt am Main, red wine, beer and even champagne are flowing freely, and their menus are pretty extensive from antipastos to liquorice allsorts and wine gums. SAS lounges are apparently the only ones with a free internet access.

-The biggest differences in loyalty schemes and service levels are found between Skyteam airlines. The alliance has much expanded since Air France and KLM joined. These differences inside this alliance will prevail, because it has as members such a variety of airlines, from Aeroflot and Aeromexico to Air France and KLM.

Julkaistu 20:48  /  1 vastaus

Teknobeduiinin käsikirja: Lentoyhtiöiden etukortit

Väitän, että lentoyhtiöiden tekevät etukorttisäännöistään tarkoituksella niin monimutkaisia, että kilpailevien tarjousten vertailu on vaikeaa. Vuosien kantapään kautta opittujen kokemusten perusteella voin vetää seuraavat johtopäätökset:

 -Star Allliance:lla irtoaa etukorttien arvokkaimmat palkinnot eli mannertenväliset bonuslennot huomattavasti helpommin kuin Oneworldilla. Vaadittava kerätty mailimäärä lentoyhtiöstä riippuen voi olla Oneworldilla jopa yli kaksinkertainen. Toisekseen, Star Alliance lentopalkinnot tuntuvat olevan helpommin keskimäärin varattavissa, Oneworld -lentoyhtiöillä on useammin käynyt niin, ettei ko. varausluokan paikkoja ole enää tarjolla.

-Star Alliance:lla saa loungepalvelut ja lisäkilot koneessa oikeuttavan kortin (Star Alliance Gold) pienemmällä pistemäärällä kuin Oneworldilla. Finnairilla tosin pääsee Silver Loungeen jo hopeakortilla, mutta Silver Loungien määrä planeetalla on kuitenkin varsin rajattu.

-Kyseisten lentoliittojen sisällä on villejä eroja etuisuuksien säännöissä. Mm. Thai Airwaysillä (Star Alliance) kultakortti irtoaa huomattavasti helpommalla kuin Lufthansalla (Star Alliance). Vastaavasti Finnairin (Oneworld) pistediili ovat aika kehnoja verrattaessa American Airlinesin (Oneworld) diileihin (AA:n pisteillä voi varata myös Finnairin lentoja, kuten kaikkia muitakin Oneworld lentoja, joten jos pelkät lentopalkinnot kiinnostavat AA on hyvä valinta). Finnairille erikoisetu tosin on em. Silver Lounge, kun American Airlinesillä loungeen ei pääse edes kultakortilla, ellei ole bisnesluokan lento: Loungejäsenyys on ostettava erikseen. Ja vaikka olisi se jäsenyys AA:lla suomalaiskansalliselle juomatyylille se tarjonta Loungessa on vähän niin ja näin.

-Loungen tasossa on suuria eroaja, United (Star Alliance) loungessa vaikkapa Denverissä olutkin maksaa puhumattakaan muista alkoholijuomista. Lufthansan Frankfurt am Mainissa taas virtaa kaikki viinakset shamppanjasta ja punaviinistä olueen ja ruokapuolellakin on antipastoista englanninlakritsiin ja viinikumiin. SAS:in lounget ovat tiettävästi ainoita, joissa on ilmainen internetyhteys.

-Skyteam:in etusysteemeissä ja palvelutasossa on suurimpia eroja eri lentoyhtiöiden välillä. Liitto on myös kasvanut voimakkaasti Air Francen ja KLM:n liittoutumisen vuoksi. Eroavaisuudet tulevat jatkumaan, koska liitossa on hyvin erilaisia lentoyhtiöitä Aeroflotista ja Aeromexicosta Air Franceen ja KLM:ään.

Julkaistu 09:08  /  2 vastausta

Traffic culture in Brazil

São Paulo, Brazil.

The other day we had a wisp of rain, resulting in a record traffic jam. At best, the jams extended up to 160 kilometres. There are plenty of other peculiarities in the Brazilian traffic system. Whereas many developing countries have a fairly flexible traffic culture – people give way to each other when necessary – for the local Paulistanos traffic is something of a war simulation game. I was jogging out once when a driver nearly knocked me over on a zebra crossing, so I promptly acknowledged him with a raised fist. Instead of being apologetic, this Brazzie Rambo stopped the car and the situation got so heated that I decided not to hang around, in case he might have produced a handgun from his glove compartment.

In an attempt to control the furious driving around here, roads have been stuffed with ‘lambadas’, or bumps, where you have to slow down unless you want to scratch the belly of your vehicle. Speed camera are also widely used. With rental cars you need to pay attention that you only agree to pay any traffic fines for the days of the hire. I have had fines charged to my credit card, which the hire company could not prove to be accurate, and so they had to pay me back. In addition, local roads are usually in such a shabby condition that Brazil is actually one of those countries where driving a 4×4 is a justified choice of vehicle for driving, not just fashion, purposes.

Julkaistu 19:11  /  1 vastaus

Brasilialaista liikennekulttuuria

São Paulo, Brasilia.

Täällä heitti vähän vettä taivaalta, seurauksena kaikkien aikojen ruuhkaennätys. Parhaimmillaan ruuhkien pituus oli 160 kilometriä. Brasilian liikenteessä riittää muitakin kummallisuuksia: Kun monessa muussa kehitysmaassa liikenne on yllättävän joustavaa, tietä annetaan, kun sitä tarvitaan, Paulistanoille liikenne on sotasimulaatio. Kerran lenkkeilessä yksi autokuski kurvasi melkein päälleni suojatiellä, seurauksena nostin nyrkkini. Sen sijaan, että hän olisi ollut pahoillaan, pysähtyi tämä brassirambo ja tilanteesta tuli niin tiukka, etten jäänyt arvioimaan löytyykö äijältä myös käsiasetta hansikaslokerosta.

Hillitsemään raivoisaa ajamista, tiet ovat täynnään “lambadoita” eli korokkeita, joissa on pakko hiljentää, ellei sitten halua pohjakosketusta asfalttiin. Myös kameratutkat ovat varsin suosittuja. Autoa vuokratessa onkin syytä olla tarkkana kirjoittaessaan vuokrasopimuksia, että on vastuussa vuokra-auton sakoista vain tiettyinä päivinä: Itse olen saanut sakkoveloituksia luottokortilleni, joita sitten vuokra-autofirma ei pystynyt todistamaan todellisiksi ja sain hyvityksen moisista veloituksista. Monet tiet ovat myös sen verran kyseenalaisessa kunnossa, että Brasilia on yksi niitä maita, joissa isompi neliveto on jotenkin perusteltu muutenkin kuin vain muotituotteena.

Julkaistu 08:20  /  Kommentoi