Life Management: Outer beauty v inner beauty

Curious, isn’t it, that there are so many people who are ready to pay thousands of Euros to improve their outer beauty. Far and few are those who invest similar sums in their happiness, i.e. inner beauty.

Some weak signals are gaining strength though, forming a trend that will develop into a supertrend in the future. More and more people are ready to invest large sums of money in organic food, good sports equipment, spa treatments, career advisors and life coaches, from personal trainers to psychologists. Increasingly the reason for this is not to look better, but to feel better.

It is a proven fact that a happy and balanced person looks better than somebody completely stressed-out. So, improving your inner beauty is also a way to improve your outer beauty, in a society where sports equipment and spas are not marketed for their feelgood factor but the good looks their may bring.

I believe that the materialistic society is coming to the end of its road and blending in with a new way of thinking, whereby more people are aiming for a wholesome happiness above maximal economic benefit.

Learn to manage your life: Life Management

Julkaistu 20:00  /  Kommentoi

Hallitse itse elämääsi: Ulkoinen kauneus vs. sisäinen kauneus

Jännä juttu, että löytyy monia, jotka ovat valmiita maksamaan tuhansia euroja ulkoisen kauneutensa parantamiseksi. Harvempi investoi samanlaisia summia oman onnellisuutensa eli sisäiseen kauneuteensa. 

Heikot signaalit ovat kuitenkin vahvistumassa trendiksi ja tulevaisuuden megatrendiksi. Yhä useampi on valmis investoimaan merkittäviä summia luomuruokaan, hyviin urheiluvälineisiin, kylpylöihin, ura- ja elämävalmentajiin kuntosalin personal trainerista psykologiin. Enemmän ja enemmän syy investointeihin ei ole, että näyttäisi ulkoisesti paremmalta, vaan tuntuisi sisäisesti paremmalta. 

Todistettu tosiasia on, että onnellinen ja tasapainonen ihminen näyttää paremmalta kuin stressaantunut henkilö. Niinpä sisäinen kauneus on yksi tapa parantaa myös ulkoista kauneutta, jonka ihannointi on niin tärkeää yhteiskunnassa, että urheilulaitteita ja kylpylöitä ei markkinoida hyvällä ololla vaan hyvällä näöllä. 

Uskon, että materialistinen yhteiskunta on ajamassa tiensä päähän ja sekoittumassa uuteen ajattelutapaan, jossa useammat ihmiset ottavat päämääräkseen elämän kokonaisvaltaisen onnellisuuden tavoittelun ennen taloudellisen hyvinvoinnin maksimointia. 

Hallitse itse elämääsi.

Julkaistu 07:00  /  1 vastaus

The Best of the Technobedouin: Making friends

Have you noticed how radically different it is to make friends in different countries? In some countries it is rather difficult, whereas in some others it is really easy. Many of you might agree with me in that we Finns tend to be slow in making new friends, but when we do, we make lifelong friends.

But let’s us now assume a situation in which the door of the plane opens and you step out into a completely new territory, completely on your own. Which country will give you new friends the quickest? Where can you quickly create a network of friends with whom to spend time?

The title of most social country in the world I would give to Brazil. Brazilians make new friends really fast. In Finland we tend to make a distinction between proper friends and just mates. In Brazil, you mostly just meet new mates. The group of your friends shrinks to half pretty quickly if you leave the country for a longer period of time or for good. This must be partly due to Brazilians making new friends so quickly that whenever someone drops out of the circle, they are soon replaced by someone new. Should this person then suddenly come back, they will be accepted back into the circle as if they had never left in the first place. The good thing about Brazil is that it is easy to meet men and women alike. In addition, the use of web communities is further proof of the sociability of Brazilians: for example in the Google Orkut community, where most of the users, several millions in fact, are Brazilians.

Second place goes to Thailand. Many Thais enjoy meeting foreigners and love having fun in a group. Thais are also keen users of successful web communities, such as Camfrog, MSN Messenger and ICQ. For some reason, however, Thai men are not so easy to make new friends with, unless through business or the world of work. Making new friends is more spontaneous between women and between women and men.

Third place goes to the Philippines. The Filipinos are known for their active texting thumbs, and they send more text messages per head than any other nationality. It was not many years ago when the total number of Filipino texts sent was greater than that of the rest of the world put together.

In some small island states, such as Vanuatu and Palau, I have also met more new people in a week than in a month in New York. I do not have enough data to make any relevant comparisons, though.

The most difficult time making new friends is in China, Germany and the US, where the group mentality is very typical: New faces are not easily accepted in an old group of friends. I‘m not saying it is impossible to make new friends in these places, but it does require a reference group of some sort, such as work, sports, school, university, course etc, as it does not easily happen spontaneously on the street or in a bar.

Julkaistu 20:00  /  Kommentoi

Teknobeduiinin parhaat: Ystävystyminen

Oletteko huomanneet, kuinka radikaalisti erilaista ympäri maailmaa ystävien löytäminen on? Joissain maissa ystävystyminen on todella vaikeaa, kun taas toisissa maissa se on hyvin helppoa. Monet lienee samaa mieltä, että me suomalaiset ystävystymme aika hitaasti, mutta kun meistä tulee ystäviä, olemme luotettavia ystäviä läpi elämän. 

Mutta nyt puhutaan tosiaan siitä, että lentokoneen ovi aukeaa ja kävelet ypö yksin uuteen maahan. Mikä on nopein maa ystävystymiseen? Missä saat luotua verkon ystäviä, joiden kanssa viettää aikaa nopeasti? 

Maailman sosiaalisimman maan tittelini menee Brasilialle. Brasilialaiset ystävystyvät todella nopeasti. Suomessa tosin pidämme selkeän eron kaveruudella ja ystävyydellä. Brasiliassa lienee enemmänkin tosiaan tullaan kavereiksi. Kaveriporukan ”puoliintumisaika” on todella nopea, jos poistuu maasta pysyvästi tai pitemmäksi aikaa. Osasyynsä varmaan sillä, että brasilialaiset tutustuvat nopeasti uusiin ihmisiin, joten verkostosta poistunut ihminen aika nopeasti uppoaa unholaan. Mikäli henkilö sitten palaa, hänet useimmiten hyväksytään takaisin porukkaan kuin ei olisi koskaan poissa ollutkaan. Brasilian hyvä puoli on se, että ulkomaalaisen puolesta on helppo tutustua niin miehiin kuin naisiin. Brasilaisten sosiaalisuus on todistettu myös nettiyhteisöissä, kuten Googlen Orkut –yhteisössä, jonka käyttäjistä on suurin osa, useita miljoonia, brasilialaisia. 

Toiseksi sijoittuu Thaimaa. Useimmat thaimaalaiset tutustuvat mielellään vierasmaalaisiin ja rakastavat hauskanpitoa porukassa. Myöskin Thaimaan tapauksessa tämä on todistettu varsin hyvin menestyvien nettiyhteisöjen, kuten Camfrogin, MSN Messengerin ja ICQ:n suosittuvuudessa. Jostain syystä kuitenkin ulkomaalaiset miehet ja thaimaalaiset miehet eivät tutustu niin helposti, muuten kuin työn tai liiketoiminnan kautta. Spontaanimpaa tutustuminen on naisten välillä sekä naisten ja miesten välillä. 

Kolmoseksi asettuu Filippiinit. Filippiiniläiset ovat tunnettuja aktiivisesta tekstiviestipeukalostaan, koska tekstiviestejä filippiinot lähettävät enemmän kuin minkään muun maan väestö per capita. Eikä ole montaa vuotta siitä kun Filippiinien kokonaistekstiviestimäärä oli vielä suurempi kuin koko muun maailman yhteensä. 

Joillain pienillä saarivaltioilla, kuten Vanuatulla ja Palaulla olen myös tutustunut useampiin ihmisiin hyvin viikossa kuin New Yorkissa kuukaudessa. Ei ole kuitenkaan tarpeeksi vertailudataa, että voisin niistä sanoa mitään kovin syvällistä. 

Hankalinta ystävystyminen kokemuksieni mukaan on Kiinassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, joissa kaikissa klikkiintyminen on tyypillistä: Oman porukkan tai kuppikuntaan ei aivan helposti oteta mukaan uusia naamoja. Ei sielläkään ystävystyminen kuitenkaan mahdotonta ollenkaan ole, mutta se vaatii referenssiryhmän luomista eli ystävystyminen tapahtuu työn, urheilukerhon, koulun, yliopiston tai jonkun seminaarin tms. kautta, ei niinkään spontaanisti henkilöön kadulla tai baarissa törmätessä. 

Julkaistu 07:22  /  Kommentoi

The Technobedouin Manual: Language skills

Would it be possible to convert the benefits you get from language skills into a return-on-investment calculation? In other words, would it be possible to key into an excel file, say, 200 hours of language study and 300 hours of ROI as saved time when asking for directions, ordering meals etc. during six months spent in a country. X Euros as cost savings in taxi fares and in bargaining with street sellers. X Euros as increased income as a result of better networking and more successful business meetings. As an extra bonus, easier living in a foreign country, deeper understanding of its country and the ability make new friends more quickly. That would be an excellent topic for a thesis. I’m not asking for royalties, but I would love to see the finished work as a pdf, if anyone thought it good enough to be pursued!

Living a technobedouin life, and even without any ROI calculations, you soon realise that speaking other languages in addition to English really makes your life easier. In Brazil, you get much further with Portuguese and elsewhere in Latin America you end up a rather poor soul if you have no word of Spanish. In most Asian countries you can do business in English, but step outside the business circle and it’s difficult to manage without the local lingo in restaurants, taxis, laundry services, train stations, with your concierge and so on.

What is the milestone that makes studying a different language profitable? That depends on the country. Even if I speak Dutch, it’s not much worth in the Netherlands because everybody speaks such brilliant English. In Sweden, speaking the Finnish variation of Swedish, you get worse service and the women turn they noses up at you. The German I have learnt has so far not been of much use, because the ”Sunny Düsseldorf” has never attracted me. On the other hand, In Thailand you get much friendlier service if you bother to learn even a few words of the local language. Each person defines their opportunity cost differently, i.e. how much an hour of their work is worth, and how much of their short-term earning potential is lost if they spend some of their time studying. And let us not forget that some see language learning as a hobby and some even find it pleasurable.

So there is no single right answer. I speak eight languages, six of which at a reasonably good standard. I guess the best would be to invest time in language learning while still young, thus you will have more time to enjoy your investment and it won’t slow down your career progress when you have tons of other things to do.

Julkaistu 20:00  /  Kommentoi

Teknobeduiinin käsikirja: kielitaito

Voiko kielitaidosta koituvaa hyötyä mallintaa return-on-investmentlaskelmana? Siis voisiko exceltaulukkoon näpytellä vaikkapa 200 tuntia vieraan kielen opiskelua ja ROIna 300 tuntia ajansäästöä tietä kysyessä, ruokaa tilatessa jne. 6 kuukaudessa vieraassa maassa. X EUR kustannussäästöä taksimatkojen hinnassa ja tingatessa kadunvarsikauppojen liikkuvissa hinnoissa. X EUR lisätuloa paremmassa verkottoitumisessa ja liikeneuvotteluissa. Bonuksena elämän helppous vieraassa maassa, kulttuurin syvällisempi ymmärtäminen ja nopeampi ystäväverkon luominen. Siinäpä jollekin hyvä väitöskirja-aihe. En laskuta rojalteja, mutta lähettäkääpä väitöskirja edes pdf:nä luettavaksi, jos joku innostuu aiheesta!
Teknobeduiinielämässä joka tapauksessa ilman ROI –laskelmia pian havaitsee, että englannin lisäksi muiden kielten puhuminen helpottaa elämää. Brasiliassa pääsee huomattavasti pidemmälle portugalilla ja muualla Latinalaisessa Amerikassa on aika orpo nakki, jos ei puhu yhtään espanjaa. Monissa Aasian maissa liiketoimet järjestyvät suhteellisen hyvin englanniksi, mutta ympäröivässä maailmassa on vaikea tulla toimeen ilman paikallista kieltä ravintolassa, taksissa, pesulassa, juna-asemalla, asunnon vartijan kanssa ja niin edelleen.
Missä kulkee raja, että kielen opiskelu alkaa kannattaa? Varmasti hyvin maakohtaista. Vaikka puhunkin vähän hollantia, ei siitä juuri hollannissa iloa ole, koska kaikki puhuvat loistavasti englantia. Ruotsissa suomenruotsilla saa huonompaa palvelua ja naiset nyrpistävät nenäänsä. Saksan kielen opintoni ovat toistaiseksi menneet aikalailla harakoille, kun ”Sunny Düsseldorf” ei ole vetänyt minua puoleensa. Toisaalta vaikkapa Thaimaassa saa paljon ystävällisempää palvelua, jos vaivautuu opiskelemaan vähänkin paikallista kieltä. Jokaisen henkilön opportunity cost on erilainen, eli paljonko on yhden nykytyötunnin arvo, kuinka paljon tulonmuodostusta menee lyhyellä aikavälillä hukkaan, jos laittaa osan kellotaajuudestaan opiskeluun.  Ei ole myöskään syytä unohtaa, että kielen opiskelun voi nähdä harrastuksena ja joidenkin mielestä se on jopa mukavaa.
Yksiselitteistä vastausta siis ei ole. Itse puhun 8 kieltä, joista kuudella pärjään aika kivasti. Parasta lienee on laittaa kielen opiskeluun paljon aikaa nuorempana, jolloin kieliopiskelua investointia voi hyödyntää pidempään, eikä se ole uran tuottavimmassa vaiheessa sitten pullonkaulana kaiken muun loputtoman työn ja tekemisen rinnalla yhtenä action pointtina.
Päätelmäni nyrkkisääntönä väittäisin, että englannin kielen taito on tänä päivänä välttämätön ja muita kieliä opiskelisin etukäteen ennen paikalla muuttamista, jos on aikomuksena asua tai oleskella tietyssä maassa elämänsä aikana yli kuusi kuukautta.

Julkaistu 07:22  /  Kommentoi

Our world in fast-forward

Has our world become faster? Do you feel like everyone is rushing around more than a few years or a decade ago?

I have been pondering on this dilemma for a long time, but so far I have just reckoned that because I am so busy myself all the time, it just seems to me that everybody else is, too, even if they’re not.

However I have now pinned down some evidence that the speed of our society is getting faster.

It seems now that even such a monolith as classical music is getting faster. It may be easy to draw the conclusion that if classical music has a higher tempo now, then without doubt so has society.

In his book, Slow, C. Honoré mentions that a particular Beethoven sonata was performed over almost an hour in 1876. Fifty years later the performance was over in 40 minutes. Today, Opus 106 of the Hammerklavier Sonata is played almost twice as fast, in 35 minutes.

Indeed, the pace is accelerating. We get frustrated if we don’t have broadband in our hotel rooms in the Chilean mountains or the Brazilian rainforest. At the pace of a machine gun, we shoot information to the other side of the world, surf at a gasping speed through information that 20 years ago would have taken days to collect.

In big cities you notice how people walk, pay their bills, do everything faster than outside these “ant hills”.

Speed, however, is not always a good thing. It has gained an importance of its own, even though we know that a quick date with a friend, a meal rushed in or surfing through TV channels is no good for anyone. Even in business, snap decisions are often not as good as slow ones.

50 years back people thought that workdays in the 21st century would only last a few minutes with machines doing most of the work. But how has it turned out to be? We are busier, more stressed and unhappier than ever. Should we set a top speed limit for working, to avoid any accidents caused by our hasty driving?

Julkaistu 21:17  /  Kommentoi

Maailman kellotaajuus kasvussa!

Onko maailmamme nopeutunut? Tuntuuko vain siltä, että kaikilla on enemmän kiire kuin muutama vuosi tai vuosikymmen sitten? Olen pohtinut tätä dilemmaa pitkään ja tähän asti olen kuvitellut, että syy lienee vain se, että koska minulla on aika-ajoin tolkuton kiire, tuntuu siltä, että muillakin on, vaikkei välttämättä näin olisikaan. Nyt olen kuitenkin löytänyt todisteita siitä, että yhteiskunnamme vauhti on jatkuvasti kasvamassa. Nimittäin näyttää siltä, että niinkin vankkumaton asia kuin klassinen musiikki on nopeutunut. Siitä lienee helppo ekstrapoloida, että jos klassinenkin musiikin tahti on noussut, niin yhteiskunnan nopeuden nouseminen on itsestäänselvää. 

Kirjassa ”Slow” (C. Honoré), kerrotaan, että vaikkapa tietyn Beethovenin kirjoittamaan sonaattiin käytetty soittoaika oli vielä 1876 lähes tunti. Viisikymmentä vuotta myöhemmin se oli vain 40 minuttiia. Tänä päivänä Hammerklavier-sonaatin opus 106 soitetaan jo melkein tuplanopeudella, 35 minuutissa. Totta tosiaan, vauhti on kasvanut. Olemme tyytymättömiä, kun emme saa laajakaistaa hotellihuoneestamme Chilen vuoristossa tai Brasilian sademetsässä. Ammumme tietoa netin välitykselle toisella puolelle planeettaa konekivääritahdilla, surffaamme netissä henkeäsalpaavalla nopeudella läpi tiedon, jonka keräämiseen olisi mennyt 20 vuotta sitten päiväkausia. Suurkaupungeissa saattaa havaita, että ihmiset kävelevät, maksavat kassalla, tekevät kaiken nopeammin kuin muurahaiskekojen ulkopuolella. Nopeus ei ole aina hyväksi. Siitä on tullut meille itseisarvo, vaikka itsekin tiedämme, että pikaisesti tavattu ystävä, liian nopeasti hotkittu ruoka tai tv-kanavasurffaus ei ole kellekään hyväksi. Edes liiketoiminnassa nopeat päätökset eivät ole aina yhtä hyviä kuin hitaat. 

50 vuotta sitten kuviteltiin, että 2000-luvun alussa työtunnin pituus olisi vain muutaman tunnin ja koneet tekisivät lähes kaikki työt. Kuinka on käynyt? Olemme kiireisempiä, stressaantuneempia ja onnettomampia kuin koskaan aiemmin. Pitäisikö työntekoon laittaa nopeusrajoitus, ajovirheistä johtuvien onnettomuuksien välttämiseksi?  

Julkaistu 13:22  /  Kommentoi

The Technobedouin videos: Snowboarding

The Technobedouin videos are racing on snowboards this week.

If you have not yet peeked at the Brazilian solution to sex in the lift, shots from around the world from Vanuatu to Colorado and Japan to Brazil, or listened to greetings from Sweden, go ahead and have a look!

Julkaistu 21:38  /  Kommentoi

Teknobeduiinivideot: Lumilautailua

Teknobeduiinivideoista löytyy tällä kertaa vauhtia lumilaudan kyydistä.

Jos et ole vielä tutustunut brasilialaiseen ratkaisuun seksin harrastamiseksi hississä, terveisiin Ruåtsista ja pätkiin ympäri maailmaa Vanuatulta Coloradoon ja Japanista Brasiliaan, käypä vilkaisemassa!

Julkaistu 09:43  /  Kommentoi