| Digitoday Mobile Uutiskirje digitoday Uutisvinkit Mediakortti Uutisotsikot omalle sivulle RSS | |||||
![]() |
Arkisto: Syyskuu 2007Hallitse itse elämääsi: Tuunaa naamasiYmpäri maailmaa myrskyn lailla ovat saavuttaneet Reality Show:t, jossa laitetaan päähenkilö mankeliin. Mankelista ulos tullessaan on naama kunnossa, hampaat kiiltävät ja rintavarustus tuplaantunut. Olen pohtinut onko kyseessä suurten plastiikkakirurgiayritysten (teknologiatuottajat, sairaalat, lääkefirmat, koko arvoketju) koordinoima PR –pläjäys, koska todella kuin myrskyn tavoin plastiikkakirurgia osui mainstreamiin hiljattain ja on nyt kaikkien huulilla, monesti kirjaimellisesti Botoxina tai Perlanena. Kuinka muuten niin monet TV-ohjelmat ja lehdet kirjoittaisivat aiheesta ja vieläpä pääasiassa varsin myönteisessä hengessä. Olenpa lähes varma, että näin on. Diplomi-insinöörinä on oppinut suhtautumaan skeptisesti uusin teknologisiin innovaatioihin. Seuraava tuotesukupolvi on aina hurjan harppauksen parempi. Niin myös lääketieteellisessä huipputeknologiassa. Plastiikkakirurgia on saavuttanut laatutason, joka mahdollistaa tuotteiden tarjoamisen kohtuullisilla kuluttajahinnoilla tavallisille ihmisille. Mutta aivan kuten ensimmäisen sukupolven massamarkkinoille soveltuvissa kotitietokoneissa, grafiikka on lanseerausvaiheen maailmankatsomukseen nähtynä kiehtovaa ja hienoa, mutta jo muutaman vuoden päästä tosi kökköä. On todellakin riski, että nyt naamansa värkkäävät ovat tulevaisuudessa Commodore 64 grafiikkaa, Freak-showta. Varsinkin olisin huolissani plastiikkakirurgian avulla tuunattujen piirteiden kestävyydestä. Silikoonilla pumpatut rinnat voivat kymmenen vuoden päästä asettua hassuihin uomiinsa. Sitten voi tietty varmaan tuunata uudelleen, mutta uudelleen ja uudelleen rempattu on harvoin uuden karhea? Vai mitäpä sanotte näistä kuuluisien ihmisten metsään menneistä harjoituksista, joita ei varmasti tehty pikkurahalla? - Ulkonäkö on merkittävä itsetuntoa kohottava seikka ja vaikuttaa ihmiseen kokonaisuutena, kertoo Medemiksen Lääkäri Signe Päär jolla on jo kahdeksan vuoden kokemus lääketieteellisen kauneudenhoidon alalta. Medemis ei siis ole vain kaunistumista ulkoisesti. Medemis on uudenlainen lääketieteellinen kauneuskeskus. Medemis yhdistää lääketieteellisen, ei-kirurgisen kauneudenhoidon rentouttaviin hyvän olon hoitoihin. Jos siis lopsakad huuled tai ilus nahk eli kauniit huulet ja kaunis iho kiinnostavat välttämättä ei tarvitse olla pää paketissa viikkotolkulla. - Medemikseen tullaan yleensä noin tunniksi piipahtamaan. Hoito on nopeaa, tehokasta ja turvallista. Toipumisaikaa ei käytännössä ole ja asiakas voi jatkaa päiväänsä täysin normaalisti. Hoitomme perustuvat mm. laserin ja luonnollisen valon käyttöön. Kaikki hoidot ovat ei-kirurgisia, jatkaa Lääkäri Signe Päär.
Kuinkakohan käy, kehittyykö kauneudenhoito niin paljon elinikänämme, että 70- ja 80-luvulla ovat viimeisimpiä, jotka tulevat vanhenemaan ulkonäöltään yli kolmikymppisiksi? Olemme me siis maailmankaikkeuden viimeisimmät vanhat ja rumat, lukuunottamatta muutamaa periaateluomua ja kehitysmaissa köyhyysrajan alla asuvia, joilla ei ole varaa kauniina säilymiseen? Ulkoisen huollon lisäksi elämäntavat vaikuttavat siihen miltä naama näyttää. Pitkällä tähtäimellä se onkin suurin vaikuttava tekijä. Hallitse siis itse elämääsi. Teknobeduiinivideot: “Iso naaras” suihkussa ja mojitojaTeknobeduiinivideoissa tällä kertaa “iso naaras” suihkussa ja mojitoja pilvenpiirtäjän katolla. 60,000 katsojan raja paukkuu rikki ihan näillä minuuteilla! Kiitos katsojille. Google Earth artikkeli teki uuden lukijaennätyksen, kiitokset lukijoille! Tänään myös teknobeduiinin syntymäpäivä, saa onnitella. “SUURI” lukijaäänestys: Pitäisikö beduiinin jatkaa blogin kirjoittamista vielä vuosi, kommentteja, jos haluatte hourintaani lukea, kiitos! Nokia mobiilimarkkinointiinBuenos Aires, Argentina, 6:39 a.m. Nokia ostaa Enpocketin kertoo Taloussanomat tänään. Enpocket on mobiilimarkkinointia tekevä yritys, samaan tapaan kuin suomalainen Add2Phone. On 11. hetki, että operaattorit ja laitevalmistajat sisäistävä mobiilimarkkinoinnin potentiaalin. Mobiilimarkkinointi olisi nimittäin voinut jo vuosia tuoda operaattoreiden kirstuun miljoonia lisäeuroja, mutta tuo mahdollisuus on menetetty perinteiselle TV- ja lehtimainonnalle ja internetille. Blyg, jonka Nokian entinen tähtikaartiin kuulunut Pekka Ala-Pietilä perusti yhdessä Antti Öhrlingin kanssa, on hyvä esimerkki siitä mitä mainonnalla on mahdollista tehdä mobiilibisneksessä. Blyg tarjoaa mobiilipuheluja ilmaiseksi asiakkailleen, kunhan he ovat valmiita vastaanottamaan mainoksia. Mutta nyt ei ole kyse enää vain lisäeuroista, vaan selviämiskamppailusta. Kännykkäasiakkaiden ARPU eli tulo per asiakas tippuu kuin kuuluisa lehmän häntä kaikkialla maailmassa. Jostain tarvitaan lisätuloja eli palveluista ja mainonnasta. Nokian siirto osoittanee, että yritys on puhaltanut pölyt pois lopullisesti vanhasta Club Nokia strategiastaan, päivittänyt kalvot ja nyt ratsastetaan taas kohti palvelubisneksen auringonnousua. Operaattoreille kamppailu on myös väistämätön, muuten pääkonttoreiden ovien paiske irtisanottujen kävellessä ulos rakennuksesta on vasta alkanut. Mobiilimarkkinointi elää kivikautta, ja paljon tarvitaan asiakasprofilointia, ennenkuin mobiilimarkkinointi mediana on kehittynyt. Vai mitäpä sanottu Teliasoneran minulle paukkaamasta mobiilimarkkinointiviestistä kirkasvalolampuista paikallista aikaa 4:24 aamulla? Onneksi olin muutenkin jetlagin vuoksi hereillä. Ufoja, alastomia naisia, ydinpommikuoppia…Google Earthista löytyy kaikenlaistaYdinpommikuoppia! Valtavia vuoriin kaiverrettuja intiaanisymboleita. Natsihakaristin muotoisia rakennuksia. Ufojen laskeutumisjälkiä mysteerisiä ympyränmuotoisia laskeutumisjälkiä viljapelloissa ja aavikolla, mysteerisiä kolmiota. Google Earthin salaiset kansiot ovat kuin X-Files Tv-sarjasta, mutta totisinta totta planeetaltamme. Sokerina pohjalla mystisiä jälkiä Grönlannin jäätiköllä, nakuja ihmisiä terasseillaan ja Googlen pääkonttorin uima-allas. Kuka muuten tietää miten Google Earthiin jemmatun lentosimulaattorin saikaan päälle? Samba soi Argentiinan hotellihuoneissaBuenos Aires, Argentina Samba soi ja voimajuomat virtaaavat brasilalaisten lentoyhtiön, TAMin lennolla Argentiinaan. Brasilian ja Argentinan välillä on jo vuosikymmeniä ollut voimakas turistivirta. Milloin porskuttelevat vaaleat hyväryhtiset argentiinalaiset viiniä siemaillen Rio de Janeirossa, milloin taas annetaan pagoden, nopearytmisen samban, soida hotellihuoneissa Buenos Aireksessa aamuyöstä. Matkailuvirta on ollut aina yhdensuuntaista, vaihtokurssien päättämänä. Nyt on vuorossa keltavihreähyökkäys Buenos Aireksen pariisiilaisille kaduille, koska kolmessa neljässä vuodessa brasilian realin kurssi on noussut 60% argentinan pesoon nähden. Eurooppalaiselle matkustajallekin ero on päivänselvä ja hämmästyttävä. Kun muutamia vuosia sitten eurolla sai molemmissa maissa suurinpiirtein neljä paikallista killinkiä, niin nyt brasiliassa saa 2,7 ja argentiinassa 4,5. Vaihtokurssi oli vielä vuosikymmen sitten 1:1 dollarin kanssa, joten paikallisvaluutat uivat edelleen syvällä. Ostovoima on kuitenkin Brasiliassa kohdallaan, koska siellä palkat ja hinnat ovat paikallisvaluutassa kymmenessä vuodessa suurinpiirtein kolmenkertaistuneet. Ero on huikea, vaikkapa taksimatka São Paulossa maksaa useimmiten 10 euroa, kun se maksaa Buenos Aireksessa 2 euroa. Kohtuullinen viinipullo argentinassa 5 euroa, kun samainen brasiliassa 12 euroa. Buenos Aireksessa voi siis edelleen kuvitella olevansa miljonääri atmosfäärissä, joka muistuttaa vanhaa Eurooppaa. Brasiliassa lienee parasta syöksyä mukaan sambakarnevaalin tunteeseen, jossa köyhäkin voi päiväksi pukeutua omistavaan luokkaan. Mitäs me suomalaiset selluterroristitBuenos Aires, Argentina Argentiina on varmaankin ainoita maita maailmassa, jossa pimeässä yössä taksin takapenkillä en mielelläni vastaan kysymykseen “mistä maasta olet kotoisin”. Argentiinassa Suomi tunnetaan nimittäin paremmin selluterroristimaana kuin maailman suurimpana kännykkätehtaana. Frey Bentosissa, Argentiiinan ja Uruguayn rajajoella sijaitseva Botnian sellutehdasprojekti on herättänyt suuria tunteita Argentiinassa vuosia, voimistuen viime vuonna jo ihan mielenosoituksiksi banderolleineen ja suomalaisten päättäjien kuvineen, pirunsarvilla lisättynä, tottakai. Skisman syyt lähtevät rajajokea koskevasta sopimuksesta. Sopimusta tulkitaan molemmilla puolilla jokea vähän eri lailla. Yhden tulkinnan mukaan rajajoella tehdyistä hankkeista sovitaan valtioiden välillä yhdessä. Asia on käsittelyssä kansainvälisessä oikeudessa. Rajajoen argentiinalaiskaupungit ovat huolissaan alueen ilman laadusta sekä kalastuselinkeinon tuhoutumisesta. He ovat huolissaan niin koneiden ja laitteiden laadusta, kuin eritoten urugualaisten koneiden käyttö- ja huoltotaidosta ja laadun puutteesta, joka voisi pahimmillaan aiheuttaa suuren ekokatastrofin. Tehdas on valtavan kokoinen ja on Suomen taloushistorian suurin yksityissektorin ulkomaaninvestointihanke yli miljardilla eurollaan. Nyt vuosi puolitoista kovimpien etusivukirjoitteluiden ja kuohunnan jälkeen ainakin päällisin puolin näyttää aikalailla rauhalliselta. Kaupassa myödään edelleen argentiinalaista Finlandiajuustoa, jolla ei kai muuta tekemistä ole Suomen kanssa kuin brändi. Maahan saapuessa tullimies kysyi mistä olen kotoisin, ja kun kerroin että olin Suomesta ei laittanut tavaroitani läpivalaisuun. Joten kovin merkittävää antipatiaa kansan syvissä riveissä ei kai ole ainakaan Buenos Aireksessa. Kenties voin taas kertoa taksikuskillekin taas, että olen Suomesta ja jättää Håkan peitetarinat :) ?
Brasilialaista paljasta pintaa tuutin täydeltäSão Paulo, Brasilia Toisin kun Ruotsissa, jossa Sloggialusvaatekisa kompastui pöksyihin, Brasiliassa Sloggikamppanja porskuttaa hyvin eteenpäin. Kukapa haluaisikaan katsoa tylsiä ruotsalaiskinkkuja, kun on kansainvälisempää paljasta pintaa tarjolla? Ruotsissa tuntuu pedofiilisyytökset olevan hyvä syy niin Pirate Baytä tai alusvaateyrityksen markkinointikampanjaa vastaan. Jos ei pedofiilisyytökset tepsi, niin sitten vitonen silmään ja terrorismiepäilyt kehiin. Tervetuloa 21. vuosisadalle, jossa sananvapautta voidaan aina rajoittaa kahdella jokerikortilla. |
||||
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat. Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179 Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863. Sähköposti: toimitus@digitoday.fi Copyright 2006 Taloussanomat Oy. Our Privacy Policy |
|
||||