Mitä eroa on MP3-tiedostolla ja virtuaalimiekalla?

- Vili Lehdonvirta

Osta linna hyvien liikeyhteyksien varrelta, hinta 350 euroa. Osta huippuvarusteltu sotilas, hinta 1500 euroa. Myy virtuaalirahaa, meiltä parhaat vaihtokurssit. Ryhdy ammattipelaajaksi Kiinassa, kuukausipalkka 200 euroa. Niille teistä jotka ette vielä tienneet: Internetin pelimaailmoiden virtuaalisilla hyödykkeillä käydään kauppaa satojen miljoonien eurojen arvosta vuosittain.

Ilmiötä tutki ensimmäisenä amerikkalainen taloustieteilijä Edward Castronova. Vuonna 2001 julkaisemassaan paperissa hän esitti, että EverQuest-nettiroolipelin pelaajat tuottavat pelatessaan keskimäärin 3,42 dollarin arvosta virtuaalihyödykkeitä per tunti, ja että näistä muodostuva bruttokansantuote per henkilö on suurempi kuin Venäjällä. Hän myös huomioi, että EverQuestin valuuttaa vaihdettiin Yhdysvaltain dollariin suurin piirtein samalla vaihtokurssilla kuin Japanin jeniä.

Sittemmin erityisesti Koreassa on huomattu, että virtuaalisille asioille voi muodostua taloudellista arvoa myös muualla kuin peleissä. Cyworld-yhteisösivusto myy olemattomia esineitä 300 000 dollarin edestä joka päivä. Suomessa Habbo Hotel ja IRC-galleria hyödyntävät samanlaista ansaintamallia.

Oikeustieteilijä Joshua Fairfield määritteli “virtuaaliomaisuuden” suurinpiirtein siten, että se on digitaalinen resurssi, joka on 1) kilpailullinen, 2) pysyvä ja 3) näkyvä. Kilpailullinen (”rivalrous”) on taloustieteen termi, joka tarkoittaa sitä, että yhden tahon käyttäessä resurssia muut eivät voi käyttää sitä samanaikaisesti. Pysyvä (”persistent”) tarkoittaa sitä, että resurssilla on joku kohtuullinen elinkaari - se ei katoa silmänräpäyksessä. Näkyvä (”interconnected”) viittaa siihen, että resurssi on vuorovaikutuksessa muiden resurssien kanssa.

Määritelmän avain on kilpailullisuus. Kenties on olemassa parempikin suomennos, tietojenkäsittelytieteessä voitaisiin käyttää myös termiä “serially re-usable”. Informaatiohyödykkeet kuten musiikki tai elokuvat eivät ole kilpailullisia. Jos lähetän sinulle MP3-tiedoston, minulla on se edelleen itsellänikin. Tästä syystä informaatiohyödykkeille ei synny markkinoita ilman erillisiä toimenpiteitä kuten immateriaalioikeuksien luomista ja valvontaa.

Yhteisösivustojen ja nettiroolipelien virtuaaliesineet sen sijaan ovat syntyjään kilpailullisia. Kaupankäynnin kohteena ei ole informaatio, vaan käyttöoikeus. Virtuaalihyödykkeiden sijasta voitaisiin melkein yhtä hyvin puhua käyttöoikeuksista ja käyttöoikeuksilla käytävästä kaupasta.

Vanhin esimerkki virtuaalihyödykkeestä lienee domain-nimi. Niistä käyvät kauppaa erityisesti yritykset. Summat saattavat nousta aika huimiksi.

Julkaistu 02:45  /  4 vastausta

Tyttö, kännykkä ja pari tuhatta silmäparia

- Vili Lehdonvirta

Soitin äsken ensimmäisen merkityksellisen videopuheluni. Tähän asti ne ovat olleet luokkaa “toimiiko se”. Kun on todettu että toimii, niin loppuu sanottava ja tulee vähän hölmö olo siinä toista tuijotellessa.

Tällä kertaa soitin veljelleni, joka palasi juuri Singaporesta. Tukka vaikutti kasvaneen ja tyttöystävä näytti kauniilta. Syntyi pienimuotoinen läsnäolon tunne. Tai sitten tämä after-work shandy nousee päähän.

Uusissa N-sarjan nokialaisissa on myös uusi selain. Se pohjautuu Applen Safari-selaimen moottoriin. Sivut näyttävät samalta kuin tietokoneella sen sijaan että asettelu olisi väkivalloin rouhittu pienemmäksi. Sujuvan vierityksen ja pienen kartan ansiosta selaaminen sujuu hyvin.

On olemassa heitä, jotka väittävät, että mobiiliselaaminen jää pelkäksi kuriositeetiksi, koska sille ei ole muuta käyttötarvetta kuin kertaluontoinen kokeilu kaverien kanssa baarissa. Heitä kehottaisin katsomaan Japaniin. Yli puolet ihmisistä käyttää nettiä pääasiassa kännykän välityksellä. Nuoremmissa ikäluokissa vielä suurempi osuus.

Nipponilaisten puhelimien selaimet eivät suinkaan ole mitenkään erikoisen hyviä. Omassani on nokialaisistakin tuttu Operan mobiiliversio. Japanissa mobiiliselaamisella on sen verran pitkät perinteet (takavuosina kohkattu i-mode), että netin sisällöistä merkittävä osa on suunniteltu kännykkäselaimia silmälläpitäen. Tästä syystä japaninkieliset sivut saattavat myös joskus näyttää karulta tietokoneen ruudulla (ja tietty jos et käytä Applea, niin todennäköisesti selaimesi ei osaa näyttää aasialaisia kirjoitusmerkkejä).

Jos nämä uudet nokialaiset saavuttavat suosiota Suomessa, kännykkänettikulttuurista saattaa tulla todellisuutta täälläkin. Meidän kulttuurissamme kännykkä ja tietokone toimisivat lisäksi rinta rinnan. Älkää siis hyvät ihmiset menkö siihen halpaan, että kelpuuttaisitte kytkykauppana edukkaan oloisen N70:n. Sen ohjelmistoalusta ja selain ovat vanhaa mallia.

3G-liittymien osuus Japanin kännykkäliittymistä ylitti muuten puolet tämän vuoden maaliskuussa. Myös vanhemmista puhelimista löytyy yleensä sähköposti ja selain. Nettipuhelimia käytetään mailien lisäksi mm. blogaamiseen ja blogien lukemiseen. Tässä erään ystävättäreni kännykällään ylläpitämä blogi, jolla on muutama tuhat lukijaa.

Julkaistu 00:12  /  8 vastausta

Sähköpostimuotia

- Vili Lehdonvirta

Viime viikkojen radiohiljaisuudesta voisi päätellä, että blogin kirjoittaja on ollut lomilla, esimerkiksi jossakin maaseudulla tietoverkkojen ulottumattomissa. Todellisuus on kuitenkin se, että kun lomakausi Japanissa alkoi, lensin Suomeen, jossa lomakausi samanaikaisesti päättyi. Ilmiö on vähän samankaltainen kuin se, kun itään päin lentäessä menettää tunteja, paitsi että nyt oli kyse koko kesälomasta.

Koska viivyn Suomessa nyt useamman kuukauden, pakkasin aika paljon tavaraa mukaani. Niin paljon itse asiassa, että check-innissä vaaka näytti 31.5 kg. Jotain on tullut kielestä ja kulttuurista opittua, koska tilanne laukesi minun edukseni. Mutta se sai kyllä ajattelemaan tuota tavaran määrää.

Osalla tavaroista on joku hyödyllinen funktio, jonka vuoksi niitä haalitaan. Partakone menee tähän kategoriaan. Merkittävää osaa roinasta säilytetään kuitenkin vain niihin liittyvien merkitysten vuoksi. Matkamuistot ovat tällaisia, kuten myös vanhat esineet, joita ei varsinaisesti enää tarvitse, mutta ei raaski poiskaan heittää. Vaatteissa ja tuliaisissa on vähän kumpaakin ominaisuutta.

Muistoja ja merkityksiä voi liittyä myös digitaalisiin asioihin. Voitte kuvitella, että kahdeksanvuotiaana isäni kanssa ohjelmoimani ensimmäinen tietokonepelini herättää tunteita sen nähdessäni. Sama pätee joihinkin verkkosivuihin.

Miten tämä liittyy siihen, että Korealainen yhteisöpalvelu Cyworld laajenee lähipäivinä Yhdysvaltoihin ja Suomalainen Habbo Hotel sai vastikään japanilaista riskirahaa? Ajattelin syksyn mittaan kirjoittaa myös omasta tutkimusaiheestani, eli virtuaalikuluttajuudesta.

Julkaistu 18:34  /  Kommentoi