Digitoday Mobile • Uutiskirje • digitoday • Uutisvinkit • Mediakortti • Uutisotsikot omalle sivulle • RSS

   etusivuetusivu
   kaikki uutiset

   datadata
   finanssifinanssi
   mediamedia
   teletele

   työ & uratyö & ura
   tietoturvatietoturva
   it-myyntiit-myynti
   tuotteet ja palveluttuotteet ja palvelut
   kolumnitkolumnit
   taloussanomat - pörssikurssitpörssit

   blogitblogit
   videotvideot

   faktafakta

   shopshop

Hae








Arkisto: Elokuu 2007

Virtuaalimaailmoista näennäistä hyötyä?

- Vili Lehdonvirta

Terveisiä Singaporesta! Saavuin tänne tänään ottaakseni osaa virtuaalimaailma-alan ykköstapahtumaan, State of Play -konferenssiin. Kyseessä on teollisuuden, akatemian ja julkisen sektorin toimijoiden yhteinen keskustelukerho.

Neonvaloja Singaporessa On tietysti hieman ironista, että virtuaali- tapaamispaikoista keskustelemiseen täytyy järjestää fyysinen kokous. Jo viidettä kertaa.

Joidenkin mielestä virtuaalitila pitkälti korvaa muut vuorovaikutus- menetelmät sitä mukaa kun teknologia kehittyy. WWW:n seuraajaksi on hahmoteltu jonkinlaista hajautettua kolmiulotteista maailmaa, jota käytetään ohjaamalla hahmoa porttien lävitse ja informaatiolähteiden luo. Kehittynein olemassaoleva järjestelmä lienee Croquet.

Intuitiivisuus vs. tehokkuus

Kolmiulotteisen “todenkaltaisen” vuorovaikutuksen etuja sanotaan olevan intuitiivisuus (esim. ovi toimii porttina toiseen tilaan) ja kommunikaatiokaistan leveys (esim. kaverin hahmon kasvoilta on luettavissa ilmeitä).

Tällöin saattaa kuitenkin unohtua, että ihmisellä on kyky käsitellä myös abstraktia tietoa, ja se on usein tehokkaampaa. Ovea esittävän kuvan sijasta riittää, että linkki merkitään alleviivaamalla se. Ilmeiden välittämää informaatiota on vaihtelevalla menestyksellä välitetty hymiöillä ja interjektioilla (“lol”).

Näiden konventioiden merkitykset pitää tietysti ensin opetella, mutta sen jälkeen yksi sana voi vastata tuhatta polygonia. Kirjojakin luetaan, vaikka “intuitiivisempia” ja “leveämpikaistaisia” medioita kuten televisio on saatavilla. Aiheesta on vastikään keskusteltu myös virtuaalimaailma-ajattelijoiden kotiblogi Terra Novassa.

Vaikka virtuaalimaailmat eivät maailma valloittaisikaan, ne voivat monessa suhteessa olla kiinnostava erikoistapaus. Oikeustieteilijä Joshua Fairfield kehitti virtuaaliomaisuuden teoriansa virtuaalimaailmoiden pohjalta, mutta määritelmän mukaista virtuaaliomaisuutta voi olla vaikka pikaviestijärjestelmässä. Tänään tapasin nettimarkkinointitoimisto Millions of Usin Ted Tagamin, joka käyttää Second Lifeä intuitiivisena harjoituskenttänä ennen kuin yrittää pureutua vähemmän graafisten nettiyhteisöjen vieläkin eksoottisempiin kulttuureihin.

Seuraavaksi Shanghai

State of Play on aiemmin järjestetty New York Law Schoolissa, mutta tällä kertaa teemana on idän ja lännen vuorovaikutus. Singapore onkin eräänlainen “pehmeä lasku Aasiaan” tai “Asia for dummies”: temppelit ovat kiehtovia ja ruoka eksoottista, mutta paikalliset puhuvat kaikki englantia. Totta puhuen ICT-hubiksi itseään positioiva saarivaltio myös tukee tapahtumaa taloudellisesti. Viestintäministeri tmv. pitää huomenna aamiaispuheen.

Sunnuntaina siirryn Shanghaihin, jossa järjestetään ensimmäinen Game Developer’s Conference China. Yhdysvaltain GDC on peliteollisuuden tärkeimpiä tapahtumia, ja kasvavan Kiinan peliteollisuuden tarpeisiin on nyt lanseerattu omansa. Minä olen menossa esitelmöimään aiheesta “Real-Money Trade of Virtual Property: Risk or Revenue Opportunity”. Tekes on kovasti yrittänyt houkutella tapahtumaan suomalaisia pelialan yrityksiä.

Syyskuun vaihteessa palaan taas Wasedan yliopiston DCL-labraan Tokioon. Tarkoituksena on opiskella raivoisasti japania, edistää väitöskirjaa ja syventää yhteistyötä paikallisten kanssa. Siitä lisää syksymmällä.

Vessahuumoria

Pelastaa noloilta ääniltä? Lupasin viime jutussa esitellä japanilaisen keksinnön, jota tuskin tullaan näkemään Suomessa. Kyseessä on laite, joka sijoitetaan wc-tilan eriöön vessapaperirullan yläpuolelle. Sen tarkoituksena on voimakasta kohinaa tuottamalla peittää alleen ne äänet, joita wc-istuimen käytössä saattaa normaalisti syntyä. Laite aktivoidaan hygieenisesti ilman kosketusta viemällä käsi parin sentin päähän tunnistimesta.

Onko vekottimesta hyötä? Eriöstä kantautuvat molskahdukset koetaan vastenmielisiksi, joten niiden peittäminen tuntuu johdonmukaiselta. Mutta vastenmielistä ei kai ole ääni sinänsä, vaan sen indeksinen suhde ulostamiseen. Jos nyt molskahdus korvataan kohinalla, mutta indeksinen suhde säilyy, niin eikö kohina ala pian herättää täsmälleen samoja mielikuvia? Tällaista pohdin aina kun vahingossa aktivoin laitteen vessapaperia hamutessani.

Julkaistu 21:11  /  3 vastausta

RSS


   
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy

Julkaisujärjestelmä