Digitoday Mobile • Uutiskirje • digitoday • Uutisvinkit • Mediakortti • Uutisotsikot omalle sivulle • RSS

   etusivuetusivu
   kaikki uutiset

   datadata
   finanssifinanssi
   mediamedia
   teletele

   työ & uratyö & ura
   tietoturvatietoturva
   it-myyntiit-myynti
   tuotteet ja palveluttuotteet ja palvelut
   kolumnitkolumnit
   taloussanomat - pörssikurssitpörssit

   blogitblogit
   videotvideot

   faktafakta

   shopshop

Hae








21.6.2006

Pilvenpiirtäjien katveista

- Vili Lehdonvirta

Jouduin eilen skootterilla Shinjukun iltapäiväruuhkaan. Ei tämä mikään Bangkok ole, mutta sama malli näkyy pätevän: autot ovat kuin kivenlohkareita, ja kaksipyöräiset ovat vettä, joka soljuu niiden välistä. Pienikin rako riittää.

Kaneda pyörineen elokuvasta Akira (ohj. Katsuhiro Otomo, 1988) Olin hieman epävarma suunnista. Piti liikennevaloissa kysyä neuvoa viereiseltä kaverilta. Kuten ehkä tiedätte, Tokiossa ei ole juurikaan kadunnimiä, joten tien löytäminen voi olla hankalaa paikallisillekin. Navigointia helpottaville apuvälineille on kysyntää.

GPS-paikannuksella päästään parhaimmillaan muutaman metrin tarkkuuteen, mikä riittää autoteillä suunnistamiseen. Tokiossa erityinen ongelma ovat kuitenkin pilvenpiirtäjien muodostamat katvealueet. Geostationaarisella radalla liikkuvat satelliitit ovat parhaimmillaankin vain 48 asteen korkeudella horisontista täältä katsoen. Niinpä Japani aikoo laukaista 2008 alkaen uusia lintuja yli 70 asteessa pyörivälle radalle.

Mikään satelliittipaikannus ei kuitenkaan toimi sisätiloissa, kuten Helsingin keskustatunnelissa tai Shinjukun juna-asemalla, joka on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin – oikea labyrintti. Silloin voitaisiin käyttää satelliittien sijasta maan pinnalla olevia lähettimiä, joiden sijainti on tiedossa. Mitä tiheämmässä niitä on, sitä parempi tarkkuus saavutetaan.

Shinjuku at Night (CC) by Seiya235 Maanpäällistä paikannusta on pohdittu HIITissä mm. ContextPhone -hankkeessa. Kännykkä voidaan paikantaa trilateroimalla jos tiedetään lähimpien tukiasemien sijainnit ja signaalien voimakkuudet. Signaalien voimakkuudet kännykkä tietää pakostakin, mutta niihin ei ole pääsyä julkisten rajapintojen kautta. Tukiasemien sijainnit puolestaan ovat tiedossa operaattorilla, mutta sekin tieto pidetään salassa.

Astetta anarkistisempi urbaani paikannusmenetelmä voisi perustua tietokantaan, johon ihmiset voivat itse ilmoittaa pystyttämiensä wlan-tukiasemien, puolikiinteiden Bluetooth-laitteiden, seiniin liimattavien RFID-poijujen sekä optisten tagien GPS-koordinaatteja. Päätelaite paikantaisi itsensä havainnoimalla ympäristöään ja tekemällä hakuja tietokantaan. En varmasti ole ensimmäinen, joka miettii jotain tällaista.

Tässä satelliittikuva Shinjukun asemasta. Vasemmalla näkyy pilvenpiirtäjien varjoja.

5 vastausta

  • peku

    Metro lienee kuulemma kova sana sielläpäin, yliopisto on jossakin shibuya-kun suunnalla? Onko muuten mitään erityistä teknistä vimpainta “muoti-ilmönä” akiban suunnassa? Kaikki keksinnöt, ilmiöt ja innovaatiot kun eivät läheskään aina näe päivänvaloa fujisawasta länteen (puhumattakaan harajukun cosplay tytöistä :-P ).

  • Petri

    GPS-satelliitit eivät muuten ole geostationäärisellä kiertoradalla vaan matalammalla MEO (Medium Earth Orbit) kiertoradalla. Geostationäärinen kiertoratahan tarkoittaa sitä, että esim. satelliitti pysyy paikallaan suhteessa maanpintaan. GPS-satelliitit sen sijaan kiertävät maapallon kaksi kertaa vuorokaudessa.

  • JJone

    Täydennyksenä Petrin kommenttiin, netistä löytyy tietoa GPS-järjestelmän satelliiteista, ja kuvia 24 satelliitin ratojen muodostamasta himmelistä.

  • Vili Lehdonvirta

    Moikka,

    Peku: Waseda on Shinjuku-kussa Takadanobaban ja Kagurazakan välissä, eli ihan kivalla paikalla. Akihabarassa näin vain sellaisia “vimpaimia” ettei niistä voi netissä kirjoittaa, koska lapsetkin pääsevät tänne.

    Petri & JJone: Kiitos korjauksesta. Yritämme vastedes pitäytyä pätemään vain asioista, joista kukaan muukaan ei tiedä mitään.

  • Symbiatch

    Solupaikannusta on enemmän kyllä tutkittu meillä Hain-projektissa, jossa sitä jo käytetäänkin menestyksekkäästi paikannukseen. Esimerkiksi sokeille junamatkustajille saadaan mukavasti kerrottua missä päin ollaan ja urbaanialueilla palveluhaut kertovat haluttua tietoa.

    Ja trilaterointia ei kauheasti kännyköiden kanssa voi harrastella kun valmistajat eivät anna tarpeellista tietoa puhelimista ulos. Myöskin signaalinvoimakkuudet kyllä saa ihan nätisti monista puhelimista ulos, eivät ole mitenkään piilorajapintojen takana.

    Myöskään tarkka tieto tukiaseman sijainnista ei tuota tarkkaa tietoa vastaanottimen paikasta, ei vaikka saataisi tieto signaalinvoimakkuudesta useampaan tukiasemaan jne. Heijastukset ja muut sotkevat asiaa täysin. Sen sijaan timing advance -arvolla saataisi 50 metrin tarkkuudella etäisyys, joten kolmen tukiaseman TA-arvolla teoreettisesti voitaisi sijainti määrittääkin melko tarkasti. Nykypuhelimilla tämä on mahdotonta.

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää seuraavia HTML-tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <code> <em> <i> <strike> <strong>
Esimerkki 1 - <a>
<a href="http://www.osoite.fi">nämä sanat näkyvät tekstissä</a>
Esimerkki 2 - <blockquote>
<blockquote>Siteerattava teksti tulee tähän väliin</blockquote>
Esimerkki 3 - <strong> ja <em>
Tämä on esimerkki tekstin <strong>lihavoinnista</strong> ja <em>kursivoinnista</em>.

RSS


   
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy

Julkaisujärjestelmä