etusivu
kaikki uutiset
data
finanssi
media
tele
työ & ura
tietoturva
it-myynti
tuotteet ja palvelut
kolumnit
pörssit
blogit
videot
fakta
shop
29.6.2006
Unettomia öitä ubiympäristössä
- Vili Lehdonvirta
Vietin maanantain Keion yliopiston UbiLabrassa, jota vetää professori Hideyuki Tokuda. Keio on Japanin arvostetuin yksityinen yliopisto ja Wasedan pahin kilpailija. Pomoni heitti, että Tokuda on kuin Japanin Negroponte (MIT:n Media Labin perustaja). Ennakko-odotukset olivat siis korkealla.
Ja tehtiinhän siellä mielenkiintoisia asioita. En nyt kuitenkaan viitsi ryhtyä niitä tässä referoimaan. Hankkeiden kotisivuilta löytyy hiukan tietoja englanniksikin. Tokudaan ja muihin vierailemiini ubilabroihin varmasti palataan vielä.
Yhden päivän pinnallisen kokemuksen perusteella haluaisin tarjota tällaista viiden pennin tulkintaa, että Japanin it-tutkimuksen terävin kärki on hyvin hardware-orientoitunutta. Rakennetaan “älykkäitä” laitteita ja huoneita. Sisällöistä ja käyttäjäyhteisöistä ei niin välitetä.
Toinen havainto on se, että oli tekniikka missä tilassa tahansa, demot ja esitykset ovat aina visuaalisesti huolitellun näköisiä (yhteys Media Labiin?).
UbiLab sijaitsee Shonan-Fujisawa-kampuksella Yokohaman lähellä, mutta heillä on Tokion keskustassa kokeilutila. Se on hyvällä paikalla ja sinne voisi mennä nukkumaan bileiden jälkeen, mutta kukaan ei kuulemma oikein ilkeä. Se on näet täydellinen ubikoti, lattiasta kattoon antureilla viritetty. Kun sinä nukut, se valvoo.
Ikävä myöntää, mutta Wasedan ubilabrassa saa vielä toistaiseksi ihan hyvin unen päästä kiinni.
7 vastausta
Kirjoita vastaus
digitoday.fi, Töölönlahdenkatu 2, 00089 Sanomat.
Puhelin +358 9 1221, faksi +358 9 122 4179
Päätoimittaja: Juhani Pekkala, toimituspäällikkö Mari Flink
Myynti: verkkomedia.myynti@sanoma.fi, +358 9 122 2863.
Sähköposti: toimitus@digitoday.fi
Copyright 2006 Taloussanomat Oy.
Our Privacy Policy
Hieman rinnakkainen, ja ihan auktoriteetillakin lausuttu arvio, on, että Japanista puuttuu internetin julkinen sfääri. Näin väitti professori Shin Mizukoshi Tokion yliopistosta viime syksynä siellä käydessäni. Mizukoskin tutkimusryhmän MoDe (Mobile / Design) tekee NTT DoCoMo Mobile Society Research Instituten rahoittamaa tutkimusta, jossa pyritään hakemaan keinoja, joilla maahan saataisiin synnytettyä julkinen piiri internetiin.
Bisnes kyllä toimii - teleoperaattorit tahkoavat rahaa monipuolisilla mobiilipalveluilla, mutta Shin-san on huolissaan siitä, että mediatalot eivät juurikaan vaivaudu ruokkimaan vuorovaikutusta yleisöjensä kanssa. Toisin kuin vaikkapa Koreassa, kansalaisjournalismille ei näyttäisi olevan ole japanilaisessa netissä sijaa.
Tunnistatko sinä tuollaisen painotuksen sikäläisessä mediakulttuurissa?
Kuulostaa varsin mielenkiintoiselta blogilta (tänään vasta huomasin tällaisen), mutta pieni huomio tuosta “pääsivusta”, jossa näkyy blogin kaikki kirjoitukset ilman kommentteja.
(kaikki) kuvat nimittäin eivät näytä toimivan. Jotkut toimivat. Esimerkiksi tämän merkinnän kuva näkyy vain kommenttinäkymästä.
Pikaisella vilkaisulla näyttäisi siltä, että “pääsivun” kuva osoittaa www.digitoday…., kun toimiva osoite on blogit.digitoday.
Varmaan blogia tulee enemmän luettua kommenttinäkymässä, mutta selailussa olisi kuitenkin kiva nähdä myös kuvat
Tuija: Sikäli jos puhumme samasta asiasta, niin minulla on tällä hetkellä aika ristiriitainen vaikutelma. Yliopistoissa en ole tavannut nettiaktivismi/web2.0/CreativeCommons/yms-henkistä porukkaa. Suosituimmissa yhteisösaiteissa käyttäjien luoma sisältö ei näyttäisi olevan niin keskeisessä asemassa kuin ehkä Suomessa. Toisaalta blogeja on todella paljon. Myös kännykästä blogataan ja kännykällä luetaan blogeja. Joidenkin mittarien mukaan japaninkielinen blogosfääri on juuri ylittänyt kooltaan englanninkielisen. Minun pitää kuitenkin osata paremmin kieltä ennen kuin pääsen sisälle paikalliseen nettikulttuuriin.
tonberry1: Kiitos kehuista. Mahdolliset ongelmat eivät tietenkään koskaa johdu minusta. Tällä kertaa syynä oli se, että DT uusi järjestelmiään. Siitä johtui myös viive kommenttien moderoinnissa, mistä pahoitteluni.
Ehkä tietokoneen yhdistyminen tilaan ja vaatteisiin ympärillämme voi olla juuri lähtösykäyksenä uudelle tavalle käyttää ja ymmärtää tietotekniikkaa. Japanissa - kuten meilläkin - on nopeasti vanhenevan väestön ongelma että energia on kallista, jolloin “älytilan” tai “älyvaatteen” luominen voi olla ihan järkevääkin. Käyttöliittymätön, tekoälyohjattu ja verkottunut tietotekniikka tokko vähenee ympäristöstä. Oletko törmännyt siellä labroissa muuten millaiseen robotiikkaan?
Mielenkiintoiselta kuulostaa. Mielellään kuulisi tietysti lisääkin kokemuksista.
-Ubiq.
Asiallista tekstiä. Mukava lukea muidenkin huomanneen samoja “erikoisuuksia” näillä pituuksilla. Erityisesti allekirjoitan mainintasi Japanilaisen tutkimuksen hardware-orientoitumisesta, joka kieltämättä jopa harmittaa aika-ajoin, varsinkin vertaisarvioinnin lähestyessä. Silloin tällöin saattaa turhautua Japanilaiseen tietotekniseen ongelmanratkaisutapaan; jos jokin ei tyydytä tehdään uusi laite. Käyttäjät, yhteisöt ja erityisesti sisältö ovat täysin toissijaisia.
Juttusi kuulostavat kyllä pelottavan tutuilta.
Tatsujin, missä yliopistossa / tutkimuslaitoksessa mahdat vaikuttaa, jos sopii tiedustella?
Peku, hyvä kysymys, blogannen aiheesta jossakin vaiheessa.