Ulan-Ude, 30.9.–9.10.2005

Pääosin Baikal-järven itäpuolella sijaitsevan Burjatian tasavallan pinta-ala on 351 300 neliökilometriä (Suomen pinta-ala on 338 100 km2). Burjatiassa on 981 200 asukasta (v. 2002), joista pääkaupungissa Ulan-Udessa asuu hieman alle 360 000 (v. 2002). Burjatian tasavalta perustettiin Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvun alkupuolella.

Suurin etninen ryhmä Burjatiassa ovat venäläiset, joita on hieman alle 70 prosenttia kaikista asukkaista. Lisäksi Burjatiassa asuu muun muassa ukrainalaisia ja tataareja. Maan alkuperäisasukkaita ovat burjaatit, tuvat ja evenkit. Burjaatit ovat uskonnoltaan pääasiassa buddhalaisia. Venäläiset ovat ortodoksikristittyjä.

Burjatiaa hallitsee presidentti, joka samalla on myös maan parlamentin puhemies. Burjatia sijaitsee samalla aikavyöhykkeellä kuin esimerkiksi Hong Kong eli Burjatiassa kellonaika on kuusi tuntia edellä Suomen aikaa.

Ilmasto, teollisuus ja kulkuyhteydet

Burjatiassa on mannerilmasto, jolle tyypillistä ovat ankarat, kylmät talvet ja kuumat, lyhyet kesät. Alueen keskilämpötila on tammikuussa yli -24 astetta celsiusta. Heinäkuun keskilämpötila on noin +17 astetta. Koko vuoden keskilämpötila jää noin -1 asteeseen.

Burjatian alueella on muun muassa metalli- ja sahateollisuutta, puunjalostusta, ruskohiilen, grafiitin ja apatiitin tuotantoa. Alueen tärkein elinkeino on karjatalous. Burjatiassa kasvatetaan muun muassa maito- ja lihakarjaa. Tasavallan pinta-alasta on viljelykelpoista vain alle kymmenen prosenttia. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat leipävilja, juurekset ja peruna.

Moskovasta Vladivostokiin kulkeva juna pysähtyy Burjatian pääkaupungissa Ulan-Udessa. Pääkaupungissa on lentokenttä, josta on päivittäinen lentoyhteys muun muassa Moskovaan, jonne lentoaika on hieman yli viisi tuntia. Ulan-Udehen lentää muun muassa Siberian Airlines -niminen lentoyhtiö. Venäjän lentoyhtiö Aeroflot ei lennä Burjatiaan. Napsauta alla olevaa karttaa niin näet, missä päin Venäjää Burjatia ja Ulan-Ude sijaitsevat.

Venäjän federaatio ja tasavalta

Venäjän federaatio on liittovaltio, jossa on yhteensä 21 tasavaltaa. Tasavaltojen lisäksi Venäjän alueella on yksi autonominen alue, kymmenen autonomista piirikuntaa, aluepiirejä ja alueita.

Tasavallalla, esimerkiksi Burjatialla, on oma kansallinen alkuperäisväestönsä, tässä tapauksessa burjaatit, joita on vajaa neljäsosa väestöstä. Jokaisella federaatioon kuuluvalla tasavallalla on oikeus hyväksyä oma kansallinen kielensä viralliseksi kieleksi venäjän rinnalle. Tasavalta voi käyttää autonomista valtiovaltaa Venäjän federaation perustuslain puitteissa. Tasavallalla voi olla myös omia kansainvälisiä yhteistyösopimuksia, mutta ei omaa ulko- ja puolustuspolitiikkaa.

Siperia

Burjatia sijaitsee Siperiassa. Siperia on pinta-alaltaan lähes 10 000 000 neliökilometriä. Siperia ulottuu Kazahstanin, Mongolian ja Kiinan rajoilta Pohjoiselle jäämerelle asti. Toisena rajana pidetään Kolyman ylänköä. Siperian länsiosissa sijaitsevat maailman suurimmat tasangot.

Länsi-Siperiasta löydettiin ensimmäinen öljylähde 1960-luvun alkupuolella. Tänä päivänä Siperiasta saadaan raakaöljyä päivittäin lähes miljoona tonnia.

Itä-Siperiassa sijaitseva Verhojanskin kaupunki hallitsee pohjoisen pallonpuoliskon kylmyysennätystä, joka on -71 astetta celsiusta. Tammikuussa Verhojanskin keskilämpötila on -50 astetta.

Baikal-järvi

Siperiassa sijaitsee yksi maailman kuuluisimmista järvistä eli Baikal. Baikalissa arvioidaan oleva noin viidesosa koko maailman makeasta vedestä. Sanotaan, että jos maapallolta loppuisi juotavaksi kelpaava makea vesi, riittäisi Baikalista vettä kaikille maailman ihmisille 40 vuoden ajaksi.

Baikalissa esiintyy satoja lajeja, joita ei tavata missään muualla maailmassa. Baikal on maailman vanhin järvi. Baikal on syntynyt yli 50 miljoonaa vuotta sitten. Järvi on noin 640 kilometriä pitkä ja leveyttä sillä on enimmillään yli 60 kilometriä. Syvin kohta on noin 1,6 kilometriä. Baikalin vesi on puhdasta ja juomakelpoista, pois lukien Baikalskin ja Selegan alueet. Baikal-järvestä virtaa vettä pois vain yhtä jokea pitkin.